1 “Cäme babewale, cäme binamewale, cebine nätecijeye! Cane cämämu ai jiicenine egä cäme mule niiya lica gyene.” 2 Siige, biname cina liba itecijemige tabe Heberu mene ca teebibine jaji, teepi piba toraca bojä äbitininisi. Paulo piba jejemige egä,

3 “Cane Israela biname gäne, aplimlujine Taasu cewe je Kilikiya gawe cabu, yepä aima Yerusalema me tädujine abiberäja tääpume. Cane Gamaliya me abiberäja bägrä gäne. Tabe cebine cängena nabiberäjuji mime kaakesaare bime cotre cabu, piiyepu cane babo singi Acejiyame tääpume, weene page liiyepu. 4 Cane cuta niiya jaawenemune ngälu budre me biname bine, lui cina ai Gaabe cabu waatnininusi. Cane magebi piiyepu rooriye bine ewademujine krokeciiye mete cabu me. 5 Iiwäreja mope biname piiyepu iyeta mutre biname teepi ibibi gemi ire arbime egä cäme mene toraca gyene. Cane teeme bau ca peba bine jepänemujine Damaseko je lui Israela biname bime bau me waadename, naace tääpume puma Keriso lui cina jäätrungusi, pui bine oomlemame. Cane piiyeme ädujine teebibine oomläjecame, ayana seea cama Yerusalema me awecname mäpu daremu päpäname teeme mara ätrunga tääpume.”

6 “Yoo, cane liba gaabe cabu ädenujine, Damaseko cewe me mameta atyaramta, piba taatu bimu duusa padare cabu, babo apaclyera te dume cabu ca tuungepmaluji cäme gome. 7 Cane natramuji gawe me, siige tagepogogo te cebine najuji egä, ‘Saulo, Saulo! Maane ngenome cebine mäpu näcäranenite?’ 8 Cane itemlu-jine, ‘Babo biname, maane laasi näte?’ Tabe najuji egä, ‘Cane Yeesu Nasareta ceweyame gäne, maane lui ne mäpu näcäranenite.’ 9 Lui biname cane cama secluji, apaclyera te jepänujisi, yepä teepi lica itecijemuji peei tagepogogo lui te mene cebine najanuji. 10 Puma cita ca cane itemlujine egä, ‘Babo Biname, cane ngena jewenenine?’ Yageyame piba cebine najuji egä, ‘Arpinanti, ädi Damaseko cewe cabu me. Puma yepä biname te meebine iyeta gwidape pa naajepi Acejiyame lui ituge jaji maane te wawename.’ 11 Pui babo apaclyera name pi cane äblicäco ge pui padare cabu gwidape päpäna. Cane cama lui biname cina cebine ime ca nacanujisi Damaseko cewe cabu me.

12 Yoo, puga ge Damaseko cewe je yepä biname, teeme ngii Ananiya. Tabe mime cotre bine cängenarage jaawenemuge. Tabe baborage ge Damaseko cewe Israela biname bime ngene atwanena cabu. 13 Tabe cäme bau me täduji, cäme gome jeclajutuji, najuji egä, ‘Cäme biname Saulo, maane irecu ca jepäni!’ Piba taatu cane miiji ge teebine päpäname. 14 Tabe najuji egä, ‘Acejiyame lui bau me mime kaakesaare cina irecu lätumutanininusi, meebine ituge jaji teeme singi poto cidi me umle äbitame, teeme Conocäco Kaakesea Biname ne päpäname, piiyepu teemerage tagepogogo mene ätecijame. 15 Maane peei name pi ire arbi biname me pa päbitepi teeme tääpume iyeta biname bine jajime, maane ngena itu tepänumete piiyepu näätecijumi. 16 Siige, maane ngena tääpume jewagrijenite? Arpinanti, niiye ca äciseja ne ecati teeme ngii cabu määme niiya mule äyeblingtame, maane liba Yageyame me ngii ne yaawejanute.’ ”

17 “Yoo, cane Yerusalema me acnenutujine, egäcäro iiwäreja mete cabu irecu ätumutujine, piba wama pana jepänujine Yageyame ne. 18 Tabe cebine najuji egä, ‘Wata Yerusalema ne page sebmali, ingle naace popi ama biname cina lica pa yaacatepesi määme aitneja mene cäme poto cidi me.’ 19 Cane teebine jejujine, ‘Yageyame, teepi umlerage gemi egä cane cime Israela biname bime abasecretna mete cabu ta waatnetnäjune, meebine lui cina näätrungusi, teebibine joomläjecmune, yaaglecimune. 20 Piiyepu, määme miiji aitneja biname Setepano ne liba budre me jewenujisi, cane puga ge, “yoo” mene jajime teebine budre me acitame, teeme cubuyame bime cäbletääpe bine cane ire jetwemujine.’ 21 Piba Yageyame cebine najuji egä, ‘Äte, ädi, cane meebine cudecewe me pa näätyepepene biname bime bau me lui cina Israela biname lica gemi.’ ”

22 Siige, biname cina Paulo ne jitecijanisi ngälu tabe peei mene jiicige, yepä teepi piba gije abacitinisi ala cama mene me egä, “Iyeblingteye! Egleye budre me! Miiji lica tabe ireclota me lenaja!” 23 Teepi ala abayaninisi, cäbletääpe bine ewewutäjemisi, piiyepu secre bine cabu me eyäremisi. 24 Siige, pui cubu mopeyame te piba mene jejemige teeme biname bine Paulo ne acaname cubu biname bime kokre mete cabu me. Tabe teebibine jejemige Paulo ne adnaname teeme bau ca umle päpäname Israela biname cina ngena tääpume ala abayaninisi teeme poto cidi me. 25 Yepä, teepi liga teebine jetäyisi adnaname, Paulo puma cita ca jejige yepä cubu babo biname ne, lui te teeme gome aclajuteji ge egä, “Nää, cotre lica gyene weene Rooma ngii cama biname ne adnaname, teebine liba cäro camuge atrana teeme mule tääpume?”

26 Cubu babo biname te liba peei mene itecijige, tabe teeme mopeyame bau me ädige, teebine itemlige egä, “Maane ngena jewenenite? Tabe lui Rooma ngii cama biname gyene!”

27 Puma cita ca pui cubu mopeyame te Paulo bau me ädige, itemlige egä, “Maane naji, nää maane Rooma ngii cama biname gäte?”

Paulo jejige egä, “Yoo!”

28 Cubu mopeyame te piba jejige, “Cane babo rarekaake itu ecärujine Rooma ngii cama biname me äbitame.”

Paulo jejige egä, “Yepä, cane Rooma ngii cama aplimlujine.”

29 Cubu biname lui cina singi Paulo ne mene me wawename, teepi piba taatu teeme bau ca äyeblingige. Siige, cubu mopeyame wälu te joomlige liba umle äbitige egä Paulo Rooma ngii cama biname enajenige, piiyepu tabe ayana seea ca teebine bii besigrige.

30 Cubu mopeyame te singi toraca umle äbitame ngena niiya tääpume Israela biname cina Paulo ne jeitnäjisi. Tabe peei name pi nuuja bimu cubu biname bine jejemige Paulo ne iibirame. Tabe jejemige modamoda iiwäreja biname piiyepu iyeta Israela mutre biname abasecretname. Tabe piba Paulo ne ecanige teeme opo gaabe aclajutame.