49
Jeikobnoŋ merauruta kotuegoŋ oŋono.
1 Kawaa gematanoŋ Jeikobnoŋ merauruta oŋoono kagi qaa kokaeŋ jero: “Oŋo mono horoŋ ajoroogi niinoŋ laaligogianoŋ kanageŋ nomaeŋ koloowaati, iikawaa gejatootoo qaaya iŋisaama jewe mobu:
2 “Jeikobwaa merauruta, oŋo mono kaŋ ajorooŋ
amagia Israelwaanoŋ qaa geja ama mobu.
3 “Oo Ruuben, giinoŋ neenaa mutu meranaga koloojaŋ.
Giinoŋ noo ku-usuna ano emba mewe esuŋmumunaa hoŋa mutuya koloona.
Qabuŋagaa akadamuya ano ku-usuŋa kanoŋ
kouruga yoŋoonoŋ uŋuuguja.
4 Haamonoŋ kowe siri qindiiro kalumalu kema kaŋkeji,
goo uuganoŋ mono iikawaa so waaro kalugoŋ laŋ kema kaŋkejaŋ.
Giinoŋ maŋga noo duŋ eenanoŋ uma qembonanoŋ qeŋ embanawo ena
duŋ kanoŋ mono aŋgonjorayawo kolooŋ tilooro.
Kawaajoŋ goo qabuŋagaa akadamuyanoŋ mono
kouruga mende toroqeŋ uŋuuguŋ ewaa.
5 “Simeon ano Liwai yoronoŋ daremuŋwoiga koloojao.
Yoroo tiwo wasa gawoŋgaranoŋ mono kike kakasililiŋ kondooŋkeja.
6 Yoronoŋ iriŋsooŋsooŋ qaganoŋ eja uŋuri komugi
eeŋ totooŋ aiŋaajoŋ bulmakao ejia iyoŋoo
kana boro iwoigia laŋ uŋuŋ kotori meendaŋgoya koloogi.
Kawaajoŋ yoronoŋ qaa areŋ somoŋgoŋkebaoti,
niinoŋ iikawo uumotooŋgo mende amakemaŋa.
Ajoajoroo ambaoti, niinoŋ iikanoŋ iyorowo mende toroqeŋ ramaŋa.
7 Uukazigaranoŋ geriawo koloojiwaajoŋ ii jeŋ qasuaaŋ oronjeŋ.
Uuduuduugaranoŋ kanjaŋawo koloojiwaajoŋ ii jeŋ jororaaŋ oronjeŋ.
Niinoŋ kanagesogara kondeema oŋombe yoŋonoŋ Jeikobwaa baloŋ sokoma kembu.
Niinoŋ mendeema oŋombe yoŋonoŋ Israel batugianoŋ laŋ gooŋpora ama laligowu.
8 “Oo Juuda, goo daremuŋuruganoŋ gii mepeseeŋ goma laligowuya.
Goo boroganoŋ mono kereuruga yoŋoo aro kokoŋgianoŋ rabaa.
Maŋgaa merauruta yoŋonoŋ mono goojoŋ usugoŋ simiŋ kuma laligowu.
9 * Jaŋ 24.9; Ais 5.5 Oo Juuda, giinoŋ laion gbaworoya kaaŋa laligojaŋ.
Oo merana, gii borojaŋ meŋ oro qeŋ neŋ laligoŋ
iikanoŋadeeŋ eleema kajaŋ.
Iinoŋ laion kaaŋa selia ama qetetereeŋ
laion embia kaaŋa kamaaŋ koma eŋkeja.
Kuuyanoŋ ii kawali kolooŋ utuŋ mondowombaajoŋ keegia momakeju.
10 Ku-usumbaa aiweseya ii moŋnoŋ
Juuda yoŋoo borogianoŋga mende uŋuambaa.
Eja pombaa gbaruyanoŋ kania batugaranoŋ nano
moŋnoŋ ii mende qetegowaa. Qaago!
Iyaŋa ano gbiliuruta jiŋkaroŋ duŋanoŋ rama
laligoŋ ugi kanageŋ moŋnoŋ asugiro kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ iwaa jeta teŋ koma laligowu.
11 Iinoŋ doŋgia wain apu gere batuyanoŋ somoŋgoro nambaa.
Doŋgia meria ii wain apu kasa batugaranoŋ gbadooro ewaa.
Iinoŋ opoya ii wain ooyanoŋ soŋgbambaa.
Malekuya ii wain kotaa oo sayanoŋ qesaama qejaambaa.
12 Wain oo nero jaayanoŋ wain oo apu kaaŋa osaaŋ injaŋ kombaa.
Aju tokoya nero jetanoŋ aju ooya kaaŋa taaliwaa.
13 “Zebulun kanageso yoŋonoŋ kowe goraayanoŋ laligowu.
Yoŋoo gomanoŋ waŋgoya waŋgoya suluŋkebu.
Baloŋgiaa jawoya iikanoŋ mono Saidon taoŋ baageŋ kema ewaa.
14 “Aiskar ii doŋgi siita koukouya iikawaa so kolooja.
Doŋgi qaganoŋ duŋ rarawaa gesoya woi iikawaa batugaranoŋ ama qetetereeŋ lokoliŋ sologoŋ eŋkebaa.
15 Lokoliŋ sologoŋ haamo meŋ ero duŋ miria ii
saanoŋ sokono gomaŋanoŋ naaŋ totooŋ koloowaa.
Ii iima gemata iwoi lombotawo aŋgomambaajoŋ usugoŋ kemero
tosianoŋ weleŋqeqe gawoŋ mewaatiwaajoŋ kuuŋ somoŋgoŋ muŋkebuya.
16 “Tosianoŋ Dambaa kanagesouruta menduŋgoŋ oŋoŋgi
Dan iinoŋ mono aworo (defence) nama qaa dindiŋaajoŋ manja qeŋ laligowaa.
Dan tuuŋ yoŋonoŋ Israelwaa tuuŋ tosaaŋa iikaaŋa kolooŋ laligowuya.
17 Dan iinoŋ qato mokoleŋ kaaŋa kananoŋ eŋ
hooswaa gbakotanoŋ kiro aaruŋ lalaŋaniŋ giliro
qaganoŋ rabaati, iinoŋ mono tama gemagema namonoŋ kemebaa.
18 “Oo Poŋ, giinoŋ nii kasa gbadonoŋga metogoŋ
aŋgoŋ koma nombaatiwaajoŋ jaa riŋ mambomakemaŋa.
19 Kike kakasililiŋ tuuŋ yoŋonoŋ Gad kanageso
uŋuŋ oŋooŋ laligowuto, Gad yoŋonoŋ mono meleema
kanagianoŋ oŋotaaŋ iyaŋgia uŋuŋ oŋooŋ laligowuya.
20 “Aserwaa balonoŋ nene moriaŋ mamaga asugiŋkebaa.
Kiŋ yoŋonoŋ nene naaŋgiawo neŋkejuti, iinoŋ mono
nene kaaŋa ii baloŋanoŋ komoro seiŋ iikanoŋ tosaaŋa ilaaŋ oŋoma laligowaa.
21 “Nembaronoŋ aŋaa jaajaa naaŋaajoŋ uulaŋawo lansaŋ gooŋpora amakeji,
Naftalinoŋ mono iikawaa so kolooŋ meraboraaŋuruta iŋiima-aiŋaiŋgiawo ii oŋoma laligowaa.
22 “Wain gere apu jaayaa kosianoŋ komogi kota mamaga kuuŋ
boria giliro kema sopa qisigoŋ seleeŋgeŋ kemakeji,
Joosefnoŋ mono iikawaa so kolooja.
23 Iwaa kereurutanoŋ tiwo jaŋgbeŋgia meŋ uugere qaganoŋ
Joosefwaa tuuŋ ii oŋotaaŋ iŋidoŋ uŋuŋ oŋooŋ laligowu.
24 Kaeŋ laligowuto, Jeikobwaa beŋa Anutu ku-usuŋawo
iwaa borianoŋ mono meŋ kotiiŋ muro iinoŋ tiwo tokoya mende mesaoŋ boro siita sombaŋa qaa qero laligowaa.
Anutunoŋ mono uuwaa lama galeŋa kolooŋ Israelwaa aŋgoŋkoŋkoŋ Toya kolooja.
25 Maŋgaa Anutuyanoŋ mono ilaaŋ goma laligowaa.
Beŋ ku-usuŋ kuuyaa Toyanoŋ mono
kokaeŋ kotuegoŋ gono laligowa:
Kombaa kotumotueyanoŋ mono kanakeewaŋga goonoŋ kamaaro
namo dusiita emuyaa apuyanoŋ mono goonoŋ kouro
merabora ano oro mamaga mokolooŋ oŋoma laligowa.
26 Baaŋa baaŋa iyoŋoo kotumotuegianoŋ
kambaŋa kambaŋa ejemba sokoma oŋono laligoŋ kougi.
Baaŋaa soroganoŋ yambu so nene gawoŋgia meŋ laligogi
nene moriaŋ asugiro laligoŋ kougito,
goo amagaa kotumotueyanoŋ mono ii kuuya uuguwaa.
Kotumotue kaaŋa kaaŋanoŋ mono Joosefwaa waŋaa qaganoŋ ubu.
Daremuŋ batugianoŋ poŋ qereweŋa jawiŋ tak-kootoya koloojiwaa laaligoyanoŋ ii kuuya mono eŋ ubu.
27 “Benjamin ii kasu kawalia kaaŋa kolooja.
Gomaamba so tiwojuŋ tigoŋ oro uŋuŋ neŋ gogoŋ oŋomakeja.
Weeŋ asaganoŋ iwoi luluuma qeŋkeji, ii gomantiiŋa so mendeemakeja.” Kiaŋ.
28 Israelwaa tuuŋ kuuya jaŋgogia 12 ii kiaŋ. Maŋgianoŋ kotuegoŋ oŋoma qaa kaaŋa kaaŋa jero mogi. Kotumotuegia morota morota ii aŋa aŋa mendeema kuuya kotuegoŋ oŋono. Kiaŋ.
Jeikobnoŋ komuro.
29 Kotuegoŋ oŋoma nama qaa kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Anutunoŋ mono nuano niinoŋ isi alauruna komugiti, iyoŋowo toroqemambaa anjeŋ. Noo qamona ii mono maŋuruna yoŋoo kooroŋgianoŋ kobaa Hit eja Efrombaa baloŋ korianoŋ eji, iikanoŋ roŋ koma nombu. 30 * Jen 23.3-20 Kobaa ii Keinan balonoŋ Makpela baloŋ korianoŋ Mamre kosianoŋ eja. Aabrahamnoŋ baloŋ koria kobaayawo ii isinanaa qasiria ewaatiwaajoŋ Hit eja qata Efron iwaanoŋga sewaŋa mero.
31 * Jen 25.9-10; 35.29 Aabraham ano embia Saara ii kobaa iikanoŋ roŋ koma oroŋgi. Kaaŋagadeeŋ Aisak ano embia Rebeka ii iikanoŋ roŋ koma oroŋgi. Niinoŋ toroqeŋ Lea iikanoŋ roŋ kombe. 32 Aabrahamnoŋ namo koria kobaayawo ii wala Hit yoŋoonoŋga sewaŋa merota eja.” 33 * Apo 7.15 Jeikobnoŋ merauruta qaa kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono tegoro kanawoita hororo duŋ eeyanoŋ uro goroŋ qeŋ komuro Anutunoŋ wano isi alauruta yoŋoonoŋ toroqero. Kiaŋ.