1 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Jiisas qewombaajoŋ kaparaŋ koŋgitiwaajoŋ Judia prowins uutanoŋ kema kamambaajoŋ togoro. Kawaajoŋ Judia mesaoŋ Galili prowins uutanoŋ kema liligoŋ laligoro koiŋ tosaaŋa tegoro. 2  * Lew 23.34; Dut 16.13Ii tegoro Juuda yoŋoonoŋ kendoŋ moŋ qata teuteuhalihali kawaa kambaŋanoŋ toriro.* Teuteuhalihali ii kokaeŋ: Wain gawoŋgianoŋ kema gere seŋa meŋ kuuŋ qeŋ iikanoŋ eŋ weeŋ 8 aisooŋ kendoŋ rama laligogi. Weeŋ konoganoŋ korisoro uuta aŋgi. Wala eeŋanoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ gbani 40 kawaa so opo kuuŋgianoŋ eŋ kaŋ laligogiti, ii romoŋgoŋ aisoogi. Lew 23.33-36, 39-43; Dut 16.13-15

3 Kawaajoŋ Jiisaswaa kourutanoŋ kokaeŋ ijogi, “Gii kokanoŋ laligoŋ aŋgoleto meŋkejaŋi, ii gowokouruganoŋ kaaŋagadeeŋ iima kotowutiwaajoŋ gii mono gomaŋ koi mesaoŋ Judia kena sokombaa. 4 Moŋnoŋ aŋo asuganoŋ asugimambaajoŋ momakeji, iinoŋ iwoi moŋ aasaŋgoyanoŋ mende meŋkeja. Aŋgoleto kaaŋa meŋkejaŋi-waajoŋ mono ejemba tuuŋa tuuŋa yoŋoo jaagianoŋ kema asugiŋ kaniaga iŋisaamba.” 5 Kourutanoŋ mende moma laariŋ muŋ tompiŋ laligogitiwaajoŋ ama kaeŋ laŋ ijogi.

6 Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ uuwaa gawoŋ asuganoŋ memaŋatiwaa kambaŋanoŋ mende kaŋ kuuro laligojento, oŋoo kambaŋgianoŋ mono suulaŋ kembutiwaa so eja. 7 Baloŋ ejembanoŋ kazi ama oŋombombaajoŋ amamaaŋkejuto, niinoŋ iyoŋoo nana-memeŋgia bologa iŋisaama naŋgoŋ jewe mojutiwaajoŋ mono nii kazi ama nomakeju. 8 Kemaŋatiwaa kambananoŋ mende kaŋ kuuja. Kawaajoŋ niinoŋ korisoro kendoŋ kokanoŋ mende umaŋa. Niinoŋ mirinoŋ rabe oŋonoŋ saanoŋ kema uma aisoowu.” 9 Qaa kaeŋ iŋijoŋ Galili prowins uutanoŋ toroqeŋ laligoro. Kiaŋ.

10 Jiisaswaa kourutanoŋ teuteuhalihali kendombaajoŋ keŋgito, aŋo mirinoŋ rama kanageŋ asuganoŋ qaagoto, asaŋgoŋ kema Jerusalem uro. 11 Juuda yoŋoo jotamemeurugianoŋ korisoro kambaŋanoŋ Jiisaswaa jaaya moŋgama qisiqisi ama kokaeŋ jegi, “Eja ii dakanoŋ raja?”

12 Ejemba tuuŋ yoŋonoŋ batugianoŋ Jiisaswaajoŋ saŋe qaa mamaga jegi. Tosianoŋ “Eja ii awaa soro,” jegito, tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Qaago! Iinoŋ mono ejemba tuuŋlelembe eŋkaloloŋ ama meŋ oŋono kaamaa kolooŋkeju.” 13 Kaaŋ kaaŋ laŋ jegito, Juuda jotamemeya yoŋoojoŋ toroko moma laligogitiwaajoŋ moŋnoŋ iwaa qaaya asuganoŋ mende jero. Kiaŋ.

14 Kendoŋ korisoro biiwianoŋ laligogi Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo totoŋ uutanoŋ uma kanaiŋ ejemba kuma oŋono. 15 Kuma oŋono Juuda yoŋonoŋ waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Eja koi momo jake uutanoŋ mende uma kileŋ Buŋa Terewaa kania nomaeŋ moma sororogoja?” Kaeŋ jeŋ waliŋgogi.

16 Waliŋgogi kokaeŋ iŋijoro mogi, “Momo Buŋa jeŋkejeŋi, niinoŋ iikawaa Toya mende koloojeŋ. Neeno qaagoto, wasiŋ nonoti, niinoŋ mono iwaa momoya meŋ kaŋ jeŋkejeŋ. 17 Ejemba moŋnoŋ Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ ama memambaajoŋ moji, iinoŋ momo qaa jewe iikawaa Toya moronoŋ kolooji, ii moma kotowaa. Anutunoŋ Buŋaya noo uunanoŋ ano asugija me neenaa uunaajoŋ qaa laŋ jeŋkejeŋ?

18 “Moŋnoŋ iyaŋaa uutaanoŋ romoŋgoŋ qaa jeŋkeji, iinoŋ aŋo qabuŋayawo koloomambaajoŋ moja. Kaeŋ mojato, wasiwasi eja moŋ toyanoŋ qabuŋayawo koloowaatiwaajoŋ kaparaŋ konji, iinoŋ mono jotamemeya hoŋaboŋa gbiŋgbaoŋa qaa kolooja. 19 Moosesnoŋ Kana qaa ama oŋonota ii eja me qaago? Ii ejato, oŋoonoŋga moŋnoŋ ii mende teŋ koma otaaŋkeja. Oŋo mono naambaajoŋ kaparaŋ koma nii nuwombaajoŋ romoŋgoju?”

20 Kaeŋ iŋijoro moma ejemba tuuŋ yoŋonoŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Omejiilanoŋ mono uuganoŋ kemeŋ nanja. Moronoŋ kaparaŋ koma gii gumambaajoŋ romoŋgoja?”

21 Kaeŋ meleeŋgi iŋijoro mogi, “Niinoŋ aŋgoleto motooŋgo mewe oŋo korebore aaruŋ kiko qeju. 22  * Jen 17.10; Lew 12.3Moosesnoŋ selegianoŋ Anutuwaa aiwese kotowombaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋonoti, oo Moosesnoŋ ii wala mende jeŋ kotoroto, ambosakoŋurunana yoŋonoŋ ii kanaiŋ meŋ laligogi sili ii nonoonoŋ karo Sabat kendonoŋ kaaŋagadeeŋ eja selegia kotoŋkeju.

23  * Jon 5.9“Anana Mooseswaa Kana qaa waleeniŋ siŋgisoŋgo koloowa-botiwaajoŋ kotakota mojoŋ. Ii mojonto, qaa ii qetama Sabat kendonoŋ kaaŋagadeeŋ eja selegia kotoŋ kileŋ oŋoaŋgia mende jeŋ aoŋ silemale laligoju. Kaeŋ laligojuto, niinoŋ eja jumuŋa Sabat kendonoŋ meŋ qeaŋgoŋ mubeti, iikawaajoŋ mono naambaajoŋ nii yoŋ jeŋ nonju? 24 Oŋo ejemba selegia iikayadeeŋ iima iikaaŋa kanoŋ bakasasaŋ gosiŋ qaa laŋ jeŋ tegoŋkejuti, ii mono mesaowu. Ii mesaoŋ uugia tororo moma gosiŋ qaa hoŋagadeeŋ jeŋ tegowu.” Kiaŋ.

25 Jerusalem toya yoŋoonoŋga tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Eja kaparaŋ koma qewombaajoŋ romoŋgojuti, iinoŋ mono ii me? 26 Iibu, iinoŋ ejemba jaagianoŋ asuganoŋ qaa jero mende jeŋ muju. Kawaajoŋ eja koi kanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, qaa ii hoŋa galeŋkoŋkoŋ eja yoŋoo gejagianoŋ kemero moju me qaago? 27 Hamoqeqe Toya Kraistnoŋ kawaatiwaajoŋ jeŋ kouma laligogiti, iinoŋ ‘Daeŋkaya koloowaati, ii moŋnoŋ moŋ mende mobaa,’ jejuto, eja koi kanoŋ daeŋkaya kolooroti, ii saanoŋ mojoŋ.”

28 Kaeŋ amiŋ mogi Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ nama aroya meŋ metaama kuma oŋoma qaa kokaeŋ jero, “Oŋo noojoŋ kokaeŋ jeju, ‘Eja ii moma muŋ gomaŋa dakanoŋga ii saanoŋ mojoŋ.’ Neenaa ku-usuŋ qaganoŋ mende kolooŋ nanjeŋ. Wasiŋ nonoti, iinoŋ wasiwasi Toya hoŋa kolooro ii mende moma kotoŋ muŋ laligoju. 29 Iinoŋ wasiŋ nono iwaanoŋga kamaawetiwaajoŋ ii saanoŋ moma mujeŋ.”

30 Kaeŋ jero ii meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, kambaŋanoŋ mende kaŋ kuurotiwaajoŋ ama moŋnoŋ selianoŋ mende mero. 31 Kaeŋ mogito, ejemba tuuŋ somata yoŋoonoŋga mamaganoŋ moma laariŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Kraistnoŋ kawaati, iinoŋ mono eja koi uuguŋ aŋgoleto meŋ laligowaa me nomaeŋ? Kaeŋ taniŋaaŋ kolooja.” Kiaŋ.

32 Ejemba tuuŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ kaeŋ niinoŋgiinoŋ jeŋ jenoŋkooli aŋgiti, ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ mogi. Ii moma jigo gawoŋ galeŋ yoŋowo nama kiropo galeŋ (sikiriti) tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi meŋ somoŋgowombaa kagi. 33 Kagi Jiisasnoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ oŋowo kambaŋ torodaamoŋ toroqeŋ laligomaŋa. Ii laligoŋgo oŋomesaoŋ wasiŋ nono kamaawetiwaanoŋ eleema umaŋa. 34 Ube iwaaŋ noma laligowuto, nii mende mokolooŋ nombuya. Niinoŋ gomaŋ laligomaŋati, oŋo iikanoŋ kawombaajoŋ amamaawuya.”

35 Kaeŋ jero Juuda jotamemeya yoŋonoŋ batugianoŋ kokaeŋ amigi, “ ‘Nono mokolooŋ mubombaajoŋ amamaawoŋa,’ jeja. Iikawaajoŋ mono dakanoŋ umambaajoŋ jeja? Juuda ejemba tosianoŋ deema kantri tosianoŋ kema Griik yoŋoo batugianoŋ laligojuti, mono iyoŋoonoŋ kema Griik ejemba kuma oŋomambaajoŋ moma jeja me? 36 Qaa kokaeŋ jeja, ‘Iwaaŋ noma laligowuto, nii mende mokolooŋ nombu,’ ano qaa moŋ kokaeŋ jeja, ‘Niinoŋ gomaŋ laligomaŋati, oŋo iikanoŋ kawombaajoŋ amamaawuya.’ Qaa woi yoroo kanagara nomaeŋ?”

37  * Lew 23.36Kaeŋ amigito, kendoŋ aisoogiti, iikawaa weeŋ konoga somata kanoŋ kaŋ kuuro Jiisasnoŋ nama kotakotagadeeŋ qama kokaeŋ jero, “Moŋnoŋ apuwaajoŋ moji, iinoŋ mono noonoŋ kaŋ newa. 38  * Eze 47.1; Zek 14.8Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Moŋnoŋ nii moma laariŋ nonji, iwaa uutanoŋga laaligo kotigaa apuyanoŋ mono tooŋ sasagoŋ koumakebaa.’ ” 39 Kaeŋ jeroto, qaa ii Uŋa Toroyaajoŋ sare ama kokaeŋ jero, “Daeŋ oŋonoŋ nii moma laariŋ nonjuti, oŋonoŋ mono Uŋa Toroya buŋa qeŋ aoŋ laligowuya.” Anutunoŋ Jiisas namonoŋ laligorotiwaa so Siwewaa asamararaŋa mende muro laligoro. Iikawaajoŋ Uŋa Toroya mende wasiro kamaaŋ uugianoŋ kemero eeŋ laligogi. Kiaŋ.

40 Jiisasnoŋ kaeŋ jero ejemba tuuŋ somata yoŋoonoŋga tosianoŋ qaa ii moma kokaeŋ jegi, “Eja koi kanoŋ mono oŋaga gejatootoo eja asugiwaatiwaajoŋ jegiti, mono ii kolooja.”

41 Tosianoŋ jegi, “Iinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooja.” Kaeŋ jegito, tosianoŋ qewagoŋ jegi, “Kraistnoŋ mono nomaeŋ Galili prowinsnoŋga kanaga? Ii mende sokonja. 42  * 2 Sml 7.12; Mai 5.2Buŋa Terenoŋ kokaeŋ jeja, ‘Kiŋ Deiwidnoŋ Judia prowinswaa taoŋ melaa Betlehem kanoŋ laligoroti, Kraistnoŋ iikanoŋa kolooŋ Deiwidwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga moŋ koloowaa.’ ” 43 Kaaŋ kaaŋ laŋ jegi ejemba tuuŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ ama juma deeŋgi. 44 Yoŋoonoŋga tosianoŋ meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, moŋnoŋ selianoŋ mende mero. Kiaŋ.

45 Jiwowoŋ jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ eleema jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoonoŋ kagi kokaeŋ jeŋ oŋoŋgi, “Oŋo naambaajoŋ ii mende meŋ kaju?”

46 Jeŋ oŋoŋgi kokaeŋ meleeŋgi, “Eja iikanoŋ qaa jeŋkeji, moŋnoŋ kambaŋ moŋnoŋ qaa tania kaaŋa mende jero.”

47 Kaeŋ meleeŋgi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ qisiŋ jeŋ oŋoŋgi, “Oŋo kaaŋiadeeŋ eŋkaloloŋ meŋ oŋono laligoju me? 48 Galeŋkoŋkoŋ eja nonoonoŋga moŋnoŋ mono ii mende moma laariŋ muro. Ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) nonoonoŋga moŋnoŋ moŋ uuta iwaanoŋ baageŋ meleeno me qaago? 49 Kaeŋ qaago totoonto, ejemba tuuŋlelembe Mooseswaa Kana qaa mende moma kotoŋ Jiisaswaa qaa moma gadokopa qaa laŋ jeŋkejuti, iyoŋoonoŋ qaa seŋa ii mesaowoŋa! Anutunoŋ mono ii qasuaaŋ oŋono tiwilaawuya.”

50  * Jon 3.1-2Kaeŋ jeŋ oŋoŋgi eja qata Nikodeemus wala Jiisaswaanoŋ karo qambaŋmambaŋ qaa muroti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ iyoŋoonoŋga moŋ kolooŋ batugianoŋ rama kokaeŋ iŋijoro, 51 “Eja moŋnoŋ siŋgisoŋgo anoti, ii mende qisiniŋ jero momago kileŋ gosiniŋ sokonja me qaago? Mende gosiŋ qaaya eeŋ laŋ jeŋ tegowoŋati eeŋ, mono anono Kana qaanana qewoŋa me? Ii mende sokombaa.”

52 Kaeŋ jero moma kokaeŋ meleema mugi, “Gii kaaŋagadeeŋ Jiisas kaaŋa meleema Galili qanda ejaga koloojaŋ me? Galili prowinsnoŋga gejatootoo eja moŋ mende koloowaati, ii mojoŋ. Kaya ii geeŋgo Buŋa Tere weeŋgoŋ kania moŋgama moma kotowa.” 53 Kaeŋ jenoŋkooli ama juma deema mirigianoŋ keŋgi. Kiaŋ.