3
Anutunoŋ qaaya pondaŋ otaaŋkeja.
Kaeŋ ero Juuda ejemba laligojoŋi, iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nononaga? Anutuwaa aiweseya selenananoŋ kotogiti, iikawaa hoŋanoŋ mono nomaeŋ kolooŋ nononja? Hoŋanoŋ mono laaligo kuuya kanoŋ mamaga kolooŋ oŋanoŋ ilaaŋ nonomakeja. Iikawaa qaaya mutuya ii kokaeŋ: Anutunoŋ Buŋa qaaya nonono ananaa buŋa kolooro laligojoŋ.
Kaeŋ laligojonto, ananaanoŋga tosianoŋ Anutu mende moma laariŋ muŋ laligogi nomaeŋ ama oŋombaa? Yaŋgiseŋ laligogitiwaa iroŋa meleema mono nomaeŋ ama nonombaa? Uujopaya somoŋgoŋ aŋgoŋ kono omaya koloowaa me nomaeŋ? * Ond 51.4Ii qaago totooŋ! Anana koreboreyanoŋ ejemba qooloŋgoya koloojonto, Anutunoŋ hoŋa toontooŋa kolooja. Anutuwaa kania ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,
“Qaa jakeyanoŋ ama qisiŋ goŋgi qaagaa kitia jeŋ asariŋ iikanoŋ dindiŋa kolooŋ haamo ama oŋoma namba. Goo kaniaga kaaŋa mokolooŋ naŋgoŋ jewuya.”
Anana nanamemeŋ doogoya otaaniŋ Anutunoŋ qindiŋgoŋ nonono iikanoŋ nanamemeŋa dindiŋanoŋ asuganoŋ asugiji eeŋ, anana qaa iikawaajoŋ mono nomaeŋ jewonaga? Nii qaa ii namo ejemba momonanaa so kokaeŋ jejeŋ: Anutunoŋ iroŋa meleeno iriŋsoŋsooŋanoŋ qanananoŋ uji, iwaa momoyanoŋ kaeŋ dogoja me qaago? Qaago, ii mono kozigeŋ! Anutunoŋ doogoya koloonagati eeŋ, iinoŋ gomaŋa gomaŋa ananaa qaanana mono nomaeŋ gosiŋ tororo jeŋ tegonaga?
Niinoŋ eja qoloŋmoloŋgoya koloowe Anutunoŋ qaaya hoŋa iikanoŋ mindiŋgoŋ nono iwaa qabuŋayanoŋ iikaeŋ asuganoŋ kolooja. Kaeŋ kolooro niinoŋ siŋgisoŋgo ambeti, Anutunoŋ iikawaa qaaya mono nomaembaajoŋ jeŋ tegoja? Nomesaoro neenaa jaajaa laligowe sokonaga me qaago? Qaayanoŋ mono mende looriŋ kamaawaa. Mono kokaeŋ jeniŋ sokonaga, “Nono saanoŋ bologa toroqeŋ aniŋ Anutunoŋ ii mindiŋgoro sili awagaa hoŋanoŋ asugiro qaayanoŋ qabuŋayawo koloowaa.” Tosianoŋ nonoojoŋ qaa sologeŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Poolnoŋ qaa kaeŋ jeŋ iikawaa so laŋ amakeja.” Kaeŋ ama jegitiwaa qaaya ii Anutunoŋ gosiŋ sogianoŋ jeŋ tegoŋ oŋombaa, ii mojeŋ. Kiaŋ.
Ejemba moŋnoŋ solaŋa mende kolooja.
Qaa kaeŋ amiŋ moma ii nomaeŋ jeŋ tegowonaga? Juuda nononoŋ kantri tosaaŋa uŋuuguŋ Anutuwaa jaanoŋ dindiŋa koloojoŋ me qaago? Qaago totooŋ! Iikawaa qaaya mono waladeeŋ kokaeŋ jeŋ kotiiniŋ: Juuda me kantri tosaaŋa koloowonagati, anana korebore siŋgisoŋgo aniŋ kokosiiŋ nonono laligojoŋ. Kawaajoŋ selenana meŋ ubombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. 10  * Ond 14.1-3; 53.1-3Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,
“Moŋnoŋ moŋ solaŋa dindiŋa mende totooŋ kolooja.
11 Mombaa uutanoŋ momo mende kolooŋ asariro tondu laligoju. Moŋnoŋ moŋ Anutu mokoloomambaajoŋ mende kaparaŋ komakeja.
12 Qaagoto, kuuyanoŋ mono kana uuguŋ sisau laligoju.
Koreborenoŋ mono boliŋ Anutuwaa jaanoŋ aŋgonjoragiawo kolooju. Awaa kolooŋkeji, motoondago moŋ ii mende totooŋ mokoloojeŋ.
13  * Ond 5.9; 140.3Neselaŋgianoŋ aŋgomokoloŋ amakeju.
Neŋgbaogbaogianoŋ qasiriwaa roŋ kaaŋa aantama nano koomuwaa kaŋgaruga kaaŋa iikanoŋ ejemba laŋ tiwilaaŋ oŋomakeju. Qaa bologa ii qatowaa jeta nombeŋ warabe kaaŋa buugianoŋ saa qeŋ ero jegianoŋ ejemba tondu iŋiŋkeju.
14  * Ond 10.7Qaa kowoga seiyawonoŋ mono buugia saa qero ejemba tondu qasuaaŋ oŋomakeju.
15  * Ais 59.7-8Ejemba tondu uŋuŋ sagia molaawutiwaajoŋ kanagianoŋ kike uulaŋawo kema kaŋkeju.
16 Nanamemeŋgiaa kania dogoro laligojutiwaa aiwesegia kokaeŋ kolooja: Daeŋ daeŋ liligoŋkejuti, iikanoŋ mono kondemondeeŋ aŋgi ejemba uugianoŋ boliŋ kobooŋkeja.
17 Luaenoŋ laaligowaa kania ii mende moma kotoŋ yagoju.
18  * Ond 36.1Anutu goda qewombaa qaaya ii uugianoŋ mende eja. Jeta uuguwubotiwaajoŋ keegia mende moma eeŋ laŋ laligoju.”
Anutuwaanoŋ qaa kaeŋ eja.
19 Anutunoŋ Kana qaa kokaembaajoŋ nonono, ii mojoŋ: Kana qaa kuuya kanoŋ gomaŋ so somoŋgoŋ nonomakeja. Anana qaa kawaa baatanoŋ kema teŋ koma laligoniŋ sokombaa. Mende teŋ komboŋati eeŋ, Anutunoŋ mono iroŋa meleema nonono tiwilaawoŋa. Kawaajoŋ sombunana moma mondomondonana mesaoŋ qaanana bogoro laligoŋ teŋ koma muniŋ sokombaa. Anutunoŋ ejemba kananana kaeŋ ninisaanota eja.
20  * Ond 143.2; Gal 2.16Kana qaanoŋ somoŋgoŋ nonomakejato, nono kuuya ii otaa-wombaajoŋ amamaaŋkejoŋ. Anutuwaanoŋ Kana qaanoŋ siŋgisoŋgo-nana meŋ asugiro iima saanoŋ moma kotowoŋato, kana iikanoŋ Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowombaajoŋ amamaawoŋa. Kiaŋ.
Solaŋa koloowoŋatiwaa kania ii momalaari.
21 Nononano amamaaŋkejonto, Anutunoŋ Kana qaa otaaŋ solaŋa koloowoŋatiwaajoŋ ii mende jeroto, kana morota kokaeŋ areŋgoŋ jerota eja: Anutunoŋ aŋo qaanana jeŋ tegoro iwaa jaanoŋ solaŋaniwoŋa. Anutunoŋ qaa ii Mooses ano gejatootoo ejemba yoŋoojoŋ iŋisaano naŋgoŋ jeŋ Buŋa Terenoŋ oogita kambaŋ kokaamba asuganoŋ asugiro mojoŋ.
22  * Gal 2.16Kawaajoŋ kanoŋa me kanoŋa anana Jiisas Kraist moma laarijoŋi, Anutunoŋ mono kuuya ananaa qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. Ejemba tuuŋ morota morota anana Anutuwaa jaanoŋ ororoŋ koloojoŋ. 23 Ejemba kuuya anana siŋgisoŋgo ama Anutuwaa asamararaŋaajoŋ amamaajoŋ.
24 Ii amamaajonto, Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ kolooro Kraist Jiisasnoŋ dowenana mero. Anutunoŋ kaleŋ iikawaajoŋ ama qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. 25 Wala siŋgisoŋgo ama laligogiti, Anutunoŋ ii moma mokosiŋgoŋ iroŋa uulaŋawo mende meleema oŋono. Ii mende meleema oŋoma iyaŋaa nanamemeŋ solaŋanoŋ asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ moma Kraist Jiisas siimoloŋ oro kaaŋa kolooro qegi komuro Anutuwaa jaanoŋ koma konjoratiŋ nonombaatiwaa kania kolooro. Saya molaaroti, ii moma laariniŋ iikaaŋa kanoŋ siŋgisoŋgonana soŋgbama mesaoro solaŋaniwoŋa. 26 Kania ii kambaŋ kokaamba asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ moma Jiisas kaeŋ ama muro. Anutuwaa nanamemeŋ solaŋa ii kokaeŋ: Aŋo solaŋa kolooja ano moŋnoŋ Jiisas moma laariji, mono iwaa qaaya jeŋ tegoro solaŋaniŋkeja.
27 Kaeŋ kolooro mono naambaajoŋa selenana meŋ ubonaga? Iwoi mombaajoŋa ama qaago totooŋ. Kana qaa otaaŋ solaŋa koloowombaajoŋ ii amamaajoŋ. Kaaŋa kanoŋ solaŋa mende koloowoŋato, Jiisas moma laariniŋ Anutunoŋ niniima qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkeboŋa. 28 Qaa koi jeŋ tegoŋ kota kokaeŋ jeŋ kotiijoŋ: Kana qaa otaaŋkejoŋiwaajoŋ qaagoto, Jiisas moma laariŋ mujoŋiwaajoŋ ama Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkeboŋa. 29 Anutunoŋ Juuda nonoo Anutunanagadeeŋ mende kolooja. Mono kantri tosaaŋa yoŋoo Anutugia kaaŋagadeeŋ kolooja me qaago? Mono yoŋoo Anutugia kaaŋgadeeŋ kolooja.
30  * Dut 6.4; Gal 3.20Anutunoŋ motooŋgo kolooja. Kawaajoŋ selenana kotogi laligojoŋi, nononoŋ moma laariŋ muniŋ meŋ solaŋaniŋ nonomakeja ano selegia mende kotogi laligojuti, ii kaaŋagadeeŋ moma laariŋ mugitiwaajoŋ ama meŋ solaŋaniŋ oŋomakeja. 31 Moma laariwutiwaa qaa jeŋ kanoŋ kuuŋ oŋoma iikaaŋa kanoŋ Kana qaa meŋ kamaaŋ aniŋ omaya koloowaa me qaago? Ii kozigeŋ qaagoto, Anutuwaanoŋ Kana qaa ii mende qewagoŋkejonto, ii meŋ kotiiŋkejoŋ. Kiaŋ.

*3:4: Ond 51.4

*3:10: Ond 14.1-3; 53.1-3

*3:13: Ond 5.9; 140.3

*3:14: Ond 10.7

*3:15: Ais 59.7-8

*3:18: Ond 36.1

*3:20: Ond 143.2; Gal 2.16

*3:22: Gal 2.16

*3:30: Dut 6.4; Gal 3.20