10
1 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ neenaa Juuda kanagesouruna uugia meleembutiwaajoŋ awelegoŋkejeŋ. Anutunoŋ hamo qeŋ oŋombaatiwaajoŋ uuna meŋ kululuuŋ yoŋoojoŋ ama Anutu qama kooliŋ muŋkejeŋ. 2 Yoŋoo kanagianoŋ kokaeŋ eja: Yoŋonoŋ Anutuwaajoŋ uugere amakejuto, ii poumapou qaganoŋ amakeju. Yoŋoo qaagia kaeŋ naŋgoŋ jejeŋ.
3 Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋanijoŋi, iikawaa kania mende moma yagoŋ iyaŋgiodeeŋ batogoŋ solaŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ komakeju. Kaeŋ ama Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwombaajoŋ jeŋkeji, qaa iikawaa baatanoŋ mende kema osiŋ eeŋ tondu laligoju. 4 Kraistnoŋ aŋodeeŋ Kana qaa otaadabororo. Nono tosianoŋ ii amamaaŋ Kraist moma laariŋ uunana meleenjoŋi, iikaya mono Kraistwaajoŋ ama Anutuwaa jaanoŋ solaŋanijoŋ. Kiaŋ.
Anutunoŋ anana kuuya hamo qeŋ nonomambaajoŋ moja.
5 * Lew 18.5Moosesnoŋ Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowombaa qaaya ii kokaeŋ oorota eja, “Kana qaa otaadaborowaati, iinoŋ mono kawaajoŋ ama laaligo kotiga mokoloowaa.” 6 * Dut 30.12-14Qaa kaeŋ ejato, uunana meleema moma laariniŋ Anutunoŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkejoŋi, Moosesnoŋ kawaajoŋ qaa kokaeŋ jerota eja, “Uuganoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jewabo: Eja moronoŋ mono Siwe gomanoŋ unaga?” Ejembanoŋ ii Kraist wama kamaawaatiwaajoŋ laŋ jegi. 7 Me “Eja moronoŋ koomu gomambaa dutanoŋ kemenaga?” Ejembanoŋ ii Kraist wama koomunoŋga waabaatiwaajoŋ laŋ jegi.
8 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Buŋa qaa ii koriganoŋ qaagoto, mono goo buuganoŋ ano uuganoŋ eja.” Buŋa qaa ii moma laariwombaajoŋ eja. Nononoŋ qaa iikanoŋ ejemba uukuukuu meŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ asariŋ oŋomakejoŋ: 9 Anutunoŋ Jiisas meŋ gbiliro koomunoŋga waaro. Giinoŋ qaa ii uuwomboganoŋ moma laariŋ je buu susuganoŋ “Jiisasnoŋ Poŋna kolooja,” kaeŋ jeŋ asugijaŋi eeŋ, mono hamo qeŋ gono letomba.
10 Gii uuwomboganoŋ Buŋa qaa moma laarina Anutunoŋ qaaga jeŋ tegoro solaŋaniwa ano je buu susuganoŋ Jiisas jeŋ asugina hamo qeŋ gono letomba.
11 * Ais 28.16Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ jegita eja, “Moronoŋ ii moma laariŋ mubaati, iinoŋ mono gamuya mende mobaa.” 12 Anutunoŋ Juuda ejemba mende ninisorooŋ kantri tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakeja. Poŋ motooŋgo iinoŋ mono kuuya ananaa Poŋnana kolooŋ so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakeja. Ejemba ii qama kooliŋkejoŋi, anana kuuya mono kotumotueya kelemaleleŋ nonomakeja.
13 * Joel 2.32Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja, “Ejemba dakaya yoŋonoŋ Pombaa qata qama kooliwuyati, iinoŋ mono ii kuuya hamo qeŋ oŋono letombuya.”
14 Ejembanoŋ Poŋ mende moma laariŋ muŋ iwaa qata mono nomaeŋ qama kooliwuyaga? Iwaa kania mende jegi mogiti, ii mono nomaeŋ moma laariŋ mubuyaga? Moŋnoŋ Buŋa qaa mende jeŋ asariwaati eeŋ, yoŋonoŋ ii mono nomaeŋ mobuyaga? 15 * Ais 52.7Ejemba moŋ Buŋa qaawaajoŋ mende wasiwoŋati eeŋ, iinoŋ mono nomaeŋ kema ii jeŋ asarinaga? Iikawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Ejemba Buŋa qaa awaa meŋ kaŋkejuti, iyoŋoo kana otoŋgia moniŋ awaa soro kolooja.”
16 * Ais 53.1Kaeŋ oogita ejato, noo Israel kanageso hoŋa yoŋonoŋ Oligaa Buŋa mende teŋ koma laligoju. Iikawaa qaaya ii gejatootoo eja Aisaianoŋ kokaeŋ ninijorota eja, “Oo Poŋ, nono Buŋa qaa jeŋ seiniŋ moronoŋ mono uuta meleema ii moma laarinagato?” 17 Qaa iikawaa so Kraistwaa qaaya jeŋ seiniŋ gejagianoŋ kemero mogi momalaarigianoŋ mono iikaaŋ koloowaa.
18 * Ond 19.4Momalaari kaaŋ koloowaato, kokaeŋ qisiŋ oŋonjeŋ: Buŋa qaa iikanoŋ mono Juuda yoŋoo gejagianoŋ mende kemero mogi me? Qaago, ii mono mogi. Kawaa qaaya ii kokaeŋ jegita Buŋa Terenoŋ eja,
“Qaa jegi qaagianoŋ mono kema kaŋ gomaŋ kuuya sokono. Ii gomaŋa gomaŋa eu emu leelee iikanoŋ mogi.”
19 * Dut 32.21Qaa iikawaa so Buŋa qaa mono mogito, mombo toroqeŋ kokaeŋ qisiŋ oŋonjeŋ: Israel ejembanoŋ ii moma asarigi me qaago? Moosesnoŋ wala qaa kokaeŋ jero,
“Ejemba kanageso uumeleeŋgiaa hoŋa qaa niinoŋ ii hamo qeŋ oŋombe oŋoo uugianoŋ mono iikawaajoŋ ama motoqoto koloowaa. Waba tuuŋ poumapou laligojuti, iyoŋonoŋ oŋo uŋuugugi sili iikanoŋ mono Juuda oŋoo uugia kuuwe iriŋgia soono uugianoŋ waabaa.”
20 * Ais 65.1Aisaianoŋ mono kotiiŋ nama kokaeŋ jerota eja,
“Ejemba nii mende moŋgama noma laŋ laligogiti, iyoŋonoŋ mono nii mokolooŋ noŋgi.
Ejemba noo kananaajoŋ mende qisiŋ laligogiti, niinoŋ kaniana mono yoŋoojoŋ iŋisaambe iima mogi.”
21 * Ais 65.2Yoŋoojoŋ kaeŋ jeroto, Israel nonoojoŋ qaa kokaeŋ ninijorota eja, “Weeŋ so umugawodeeŋ kanaiŋ qootogo kanageso gejajuju kolooŋkejuti, oŋo noonoŋ kawutiwaajoŋ oŋooma boro kaka koma laligowe gomaŋ tiiŋkeja.” Kiaŋ.