1 Kar omre opok, Jisas ko Galili An Unik, (kiro an unik kon kar enip Genesaret) ko kiro an kasakup tai raunuk, roasiret ak kos Anut nukan ämän maronuk, rowaun, Jisas sorotorna, ko keres keres an kasakup potowon. 2 Jisas ko ous oirori kiro an kasakup us nokou opok rairin aparwon. Kiro ous atak roat aka ous oikas neanik, akan was oiäin jo an kosor rain. 3 Jisas nukas Saimon nukan ous oik tonomara, Saimon auruwon, ous an unik opok suornuk, potaun auruwon. Keserianik, ko kiro ous oikas tone tanemara, roasiret Anut nukan ämän mare rawon.

4 Jisas nukas roasiret Anut nukan ämän mare rawonus, Saimon auruwon, “Ous an näu kamuk oi potoinam, nan jaunat pak ätäi was oiäin jo kureinai, was owaiei.”

5 Saimon nukas Jisas ätäi auruwon, “Näwäu, rusa pututu ik was oiäin jo kuremun kuremun, ik kar was eteinak owau wa. Rusa nas äiem, okon, is ätäi kuräm.” 6 Jisas nukan ämän tainoria, akan was oiäin jo kurena, nonuk, was sosop kiro jo opok nowon, owau senek wa, akan jo kiräi kuräurwon. 7 Keseria, akas akan jaunakat kar ous opok rain urwarona, koin. Kiro jo was sosop orip ate reurna, kiro ous oirori opok was sosop senes sarewon. Was akan usuäus kiro ous an unik uru naurwon. 8-9 Saimon-Pita ko kiro was aparianik, näwäu iminewon. Kos kiro onok aparmoi, ko Jisas siakup pemara, uou sur weanik, Jisas auruwon, “Näwäu, na is utoirnam, man. Owon, is onok aru miäim ro.” Kon jaukut erek rain, ak nais erek kiro onok aparianik, näwäu iminein. 10 Sebedi nukan mokoit ori, Jems Jon ori, au Saimon pak erek ariain, ak kiro onok aparia, karkairirin. Jisas nukas Saimon-Pita auruwon, “Na wa iminäu, na okoro was rusapai oum senek, tawa na roasiret keseriar imwaram.”

11 Keseria, ak akan ous kiro an kasakup oi pote mia, kiro osap erekapu utia, ak Jisas tainori manoin.

12 Kar omre opok, Jisas ko kar näu mena potowon. Kiro mena kar ro sip aru repros orip rawon. Kiro ro ko koi Jisas aparmara, uou sur weanik, Jisas auruwon, “Näwäu, na isan ui aru jäkäi muraun itok, utianik, nan ronkat pakas keser. Na is rapoire murota, is eposek saräm.” 13 Jisas nukas wouti momara, kiro ron tapau atomara, auruwon, “Isas aisom, na eposek saräm.” Kiro ses opokar, kiro ron repros ui manowon. 14 Jisas nukas kiro ro sakau ämän auruwon, “Is okoro onok keserim na pote karauk roasiret wa awarau. Utianik, na Anut kamuk raiäu ro siakup potea, nan enmat näu sarewon ätär muruta, apaisai. Apaisonuk, na Moses nukan sintore ämän tainornam, opur oianik, Anut jou muruta, kiro epar roasiret erekapu äpu maiei, na ätäi eposek saremon.”

15 Kiro ro Jisas nukas ämän auruwon tainorau wa, ko potomara, roasiret erekapu awarowon. Roasiret sosop ak kiro ämän roumana, ak Jisas kon ämän rowaun pak akan sip jekur maraun pak koin. 16 Jisas nukas Anut auraun ko omnokou roasiret wa raiäi opok poteanik, Anut auriäu.

17 Kar omre opok, Jisas ko Anut nukan ämän roasiret maronuk maronuk, karauk Parisi* roat näunäu pak sintore ämän tamareäi roat pak, ak erekapu Galili provins pakan, pak Judia provins pakan pak Jerusalem näu menan pak koianik, ak kiro opok tane rain. Näwäu nukan sakau Jisas opok raunuk, ko roasiret sip orip jekur maraun itok. 18 Kesernuk, karauk roat akas kar ro patan opok mianik, Jisas siakup ämäi koin. Kiro ro kon enipsau erekapu meiewon, ko siräi manau senek wa. Ak kiro ro ämäianik, Jisas owa rawon opok nepukup maurin. 19 Owa roasiret sosop rauna, ak ou rorok pakaima tonau senek wa. Keseria, kiro roat akas ou sakatou apsasawou oik toneanik, kiro ou sakatou tuwemana, kiro oikas kiro sip ro Jisas tai rawon opok nepukup mona, nowon. 20 Jisas nukas akan woiaka epar moin apwaromara, ko kiro sip ro auruwon, “Jai, nan onok aru jäkäi musom.”

21 Kiro Parisi roat pak sintore ämän tamareäin roat pak aka aka ronkatein, “Okoro owo onok? Okoro owo ros Anut ate aparau? Kar omnokou pakan ros ko onok aru jäkäi mau senek wa. Anut nukas karar epar ko onok aru jäkäi maraun itok.”

22 Jisas ko akan ronkat woiaka uru äpu momara, awarowon, “Ak akan woiaka uru owon kiro ronkat ourai? 23 Is owo ämän äiäun itok, owo ämän äiäun itok wa? ‘Nan onok aru jäkäi musom,’ is keser äiäm ra, ‘Na siräinam, manam,’ is keser äiäm ra? Is owo ämän äiäm, ak akan woiaka is mesin epar maiei? 24 Utianik, ak Ro Nukan Mokoi ko enip orip, ko okoro omnokou pakan onok aru jäkäi maun itok äpu maun is keseram.” Keseria, kos kiro ro kon ipou isou meiewon auruwon, “Isas aisom, na siräinam, nan mat oinam, nan mena man!”

25 Jisas nukas kiro ro keser aurnuk, ko kurte siräimara, roasiret erekapu turur rain amiakap ko kon mat oumara, Anut jou murianik, kon mena manowon. 26 Ko manonuk, kiro roasiret ak erekapu karkairianik, iminemoi, ak Anut nukan enip jou murumana, äiein, “Ik rusapai kar onok atap aparum.”

27 Kiro onok kesermara, Jisas ko potomara, kar ro enip Liwai ko roasiret akan takis aiauk oiäu, kon sarau miäwon owa tane raunuk, aparwon. Jisas nukas Liwai auruwon, “Na koi, is tainoir.” 28 Keser aurnuk, Liwai nukas siräianik, osap erekapu utomoi, Jisas tainori manowon.

29 Kar omre opok, Liwai ko Jisas pak kon owa poteanik, o je rain. Kon owa kon sarau jaukut pak karauk roat pak tururianik, Jisas pak o jein. 30 Karauk Parisi roat pak sintore ämän tamareäi roat pak akas ämän sosop mianik, Jisas nukan tamareäu roat* totwaroin, “Ak owon takis oiäi roat pak roat onok aru miäi pak erek o jerai?”

31 Jisas kiro ämän roumara, kos ätäi awarowon, “Roat ak sip wäpik, ak dokta siakup wa poteäi. Inok ro ko sip orip karar ko dokta siakup poteäu. 32 Kiro senek, is roasiret onok eposek miäi urwaraun kowau wa. Is roasiret onok aru miäi ak akan woiaka piriraun koimin.”

33 Karauk roat akas Jisas totorin, “Jon nukan tamareäu roat ak kar muti o wa jeäi. Ak Anut karar auri raiäi. Parisi akan tamareäi roat, nais ak keseriar keseriäi. Utianik, nan tamareäum roat ak o pak an pak sosop jeäi. Ak owon keseriäi?”

34 Jisas nukas ätäi awarowon, “Kar asir ro owaun ses opok, kiro ro raunuk, kon jaukut koi rauna, o utaun itok ra? Is epar awarom, Kiro onok wa keseraiei. 35 Utianik, tawa kiro ro asir owaun ko karauk roat akas ak pakan imäi manona, kiro epar kiro ses opok, ak o utaiei.”

36 Keseria, kos kar totok ämän awarowon, “Kar ros kon meteran omjo kiräianik, ko kon omjo awau pakan omjo si eteinak patirnuk, kiräianik, mustäi opok wa näke miäu. Kar ros kiro onok kesernuk, kon omjo awau aru mianik, kiro omjo si awau eteinak, omjo mustäi ori eposek wa sarai. 37 Kar ros wain an awau meme kerau mustäi opok wa äräine miäu. Ko kesernuk rai, kiro wain an awau sipar kurarianik, meteran meme kerau kiräianik, wain an omnokou opok kour nai. Kiro meme kerau nais erek jäkäiai. 38 Wain an awau ko meme kerau awau opok äräine mota, au eposek rawaiei. 39 Kar ro ko wain an meten jeanik, ko awau utiäu. Ko keser äiäi, ‘Mustäi kiro eposek.’ ”