15
KRISTEN MA JERUSALEM AKAMAK YA YOPO WUCHI YICHAR
Ma kaw ye Judia nosapek heechi Antiok akamak ir. Iri, yecha majin tasiichi Kristen ma mimayenya eecha wor, “Moses riiti lo maji eecha wocho: kwota sapi kawen na diigii rabo. Kwona diigii rabonan siiney, God riita kwona yesokwa yichikasakech.” Pol, Banabas ye meejichi yenya harapa o majin bar. Awasen awasen majin bar. Worek, Kristen ma yecha ba bachi eecha hikichinga Pol, Banabas piiriitaka anadii maka eecha majin ye iken hisiir. Ye Jerusalem akamak iken, diita majin apodiigiik, Aposel yenya, Kristen hehar tar maka diita majin baken, eena hisiir. Kristen ma mima yecha yenya heechirek ir. Yecha nobon icharek, ye Pinisia nosapek Sameria nosapek ichar. Icharek, ye sawotar akar biish tar ma ye God riiti nobon sumowu tar. Worek, Kristen yaka kumwoy ye meejichi yechi inyaka kwoya hikitar.
Yecha Jerusalem akamak iyarerek, ya yopo yichar ma, Aposel, Kristen man hehar tar ma ye yechaka tapa neekiichi woshiar. Yecha yarek, akar ma yenya yecha God riita yechaka otii mukuchir yon eena sawotarek, ye eechaba yenya woshiar. Worek, Perisi ma kaw ye Jisas riina hiki siitiichir. Yecha eecha wor, “Yecha sapa Moses riiti lo maji sumowutanak, sapi kawen sapa diigii rabo.”
Worek, Aposel ye Kristen man hehar tar ma ye diita boboyen hiki taken eena ya yopo wuchi yichar. Yecha harapa gworo o maji batar. Batarek, Pita rii sokwa wor: “Eeji yaka kumwoy, kwo hikitu mashi ada kwotaka tari God riita ana hisiir. Akar biish tar ma yenya God riiti hadabas majin sawoken, yecha kapo meejichi Jisas riina hiki siitiii chiken eena ana hisiir. God riita eyey ma yechi inyaka wopu eyey hecho. Hechawak, riita nona Holi Spirit riina hatarega, rii akar biish tar ma yenya eechaba har. Harek, God riiti inyaka eeta nona mukuchichu. Nona otiichinyak, yenya saniga otiichikasakech. Yecha Jisas riina hiki siitii chiri, God riita yechi kapasek boboyen kwoyava yeechir. 10 Wowak, apa kwo boyewak God riiti inyaka kwotayechik otiito? Kwo Kristen ma yechi magiiren harapa nomo yatawa boboyen boyewak how yichitu? Mashi noti wayega, ye apa notaka Moses riiti lon kiyakasakech. 11 Yaho. Nota hiki siitiichichawey, Harapa Jisas riiti yeyada nona rukusiitawa boboyeba eeta nona yesokwa yichitawaga yenya eechaba yesokwa yichitu.”
12 Worek, ma mima ye meejichi maji awasen saka barek. Worek, Pol, Banabas piir God riita piiriitaka otiir heneba rabo tawa boboyen akar biish tar man otiirin eena sawotar.
13 Piir maji ba hamarek, Jems rii sokwa wor: “Yaka kumwoy, ana na meeji! 14 Saimon Pita rii apa nona eecha wor, God riita nona mukuchir riita akar biish tar man rukusiibato. Akar biish tar ma kawen yechaka tawey, God riita yenya hisiichi yanak, eeta riiti. 15 Piirapet yechi maji eechaba wor, mashi keyir maji eecha wocho,
16 ‘God rii eecha wor: Komas anapa way kawka
yakiita.
Yanak, Devit riiti aka sakarin ada ya otii
yesokwakiita.
Eeta aka boboy kapasek tawey, ada akaren
yeechi otiikiita.
Ada eena kawka otiichi yesokwakiita.
17 Wonyak, akar ma ye God riina yesha hekiita.
Kata eyey ma yen ada habari, ii siiken ye
riina yeshaniga hekiita.’
18 Eeta God riita diita majin wor. Riita diita boboyen
mashi geenyik wor!”
19 Worek, Jems kawka eecha wor, “Ada eecha hikitu opoche kata ma ye God riina dareboyechichawey, yenya nota yon kawka hatanakech. 20 Wowak, nota na jeyn wochinak, sa i. Yecha opoche yecha sikiyawas hatar aboboyen, kapasek tarek, atanakech. Ye opoche akar miman anesmesherotanakech. Ye opoche kiya pika taney opoche atanakech. Pi opoche atanakech. 21 Moses riiti lo majin eyey Sabat nedii mashi na apa lotu akak eechaba eechaba kadiitar. Riiti maji eyey akamak sawoto.”
YECHA KRISTEN MA YENYA JEYBN HEECHIREK IR
22 Worek, Aposel ye, Kristen man hehar tar ma ye, ya yopo yicha tawa ma yechaka hikichi ma kawen yechaka tarin yen hisiir. Hisiichi Pol, Banabas piiriitaka Antiok akamak iken eecha heechinak iken hikir. Yecha Judas (riina eechaba habatar, Basabas), Sailas piiriina hisiir. Kristen ma yaka kumwoy yecha hikitari, piiriina kepi tanaga eecha hikitar. 23 Worek, ye jeyn keyichi heechirek yechak ye ir. Eeta jey maji eecha wor: “Eeta Aposel ye Kristen man hehar tawa ma ye kwoti yaka kumwoy yechaka diika tawey, no eyey akar biish tar ma Antiok akamak, Siria nosapek, Silisia nosapek tari, nota kwona woshiato. 24 Nota meejir noti ma kaw notaka tari, ye heechi kwotak eecha irek, kwon maji kaw wor. Kwo meejichi kwota bii nomuyar. Worek, diita heechi ir ma no yenya saka maji bachirek irek. 25 Worek, no ya yopo wuchi yichar. Yicharek no hikitar ma kawen nota hisiichi heechinak kwotaka eecha ikiita. Piir noti apoma Banabas, Pol piiriitaka eecha ikiita. 26 Piir Harapa, Jisas Kraist riiti yon otiitarek, piir kapasek yon otiir ma yen saka akiitarek. 27 Worek, no Judas, Sailas piiriina kwotak heechuwak ichu. Piirita inyak, diita keyiwa majin kwona piir eechaba sawokiita. 28 Eeta Holi Spirit rii notaka hikitu nomuyatawa boboyen no kwona saka hakiitawak. Diita boboyen na otii ta: 29 Kwo sikiyawasen yaya yopo wu tawa aboboy kwo opoche atanakech. Pi opoche atanakech. Kiya pika taney opoche atanakech. Akar miman opoche anemesh rokotanakech. Kwo eecha otiinan siiney, kwo yo kepin otiikiita.”
30-31 Jeyn ye ichar ma ye heechi Antiok akamak ir. I ye worek, hiki siitiichichar ma ya yopo wuchi yirek, ye yenya jeyn har. Harek, ye eena kiyapo maji kadiichi yechi inyaka kwoya hikir. 32 Judas, Sailas piir piirapet tarek, yaka kumwoy yen majin sawotarek, ye meejichi yey hapaga siichi siitiitar. 33 Piir eeka i kaw tarek, yaka kumwoy ye piiriina heechirek irek, yechi sugu wopuk eeta kepi tarek, wochirek ir maka piir awasen eecha ir. 34 (Silas rii iken hiki hipurek, rii eeka siir.) 35 Worek, Pol, Banabas piir Antiok akamak siir. Piir nokwapa nokwapa anadii maka God riiti majin sawotarek, maji pokiitar.
POL RII BANABAS RIIN HEECHI IR
36 Komas Pol riita Banbas riina eecha wor, “Sicha heechi ik. Kata akama sicha mashi God riiti majin eeka sawotari, sicha yaka kumwoy howushi hek. Kapo ye boyen otiito? Kapo ye kepi tawa?” 37 Worek, Banabas rii eecha hikitar sicha Jon Mak riina yeechi nota eecha ik. 38 Wori, Pol rii meejichi rii hikiri saka kepi hikirek, eena rii bokonar. Bokoneechi rii eecha wor: “Mashi rii saka sichaka eecha icharek. Rii saka yo sichaka eecha i otiitarek. Rii Pampiia akamaka sinya eeka heechi rii awasen ir.” 39 Worek, piiriita inyaka saniga saniga kwotayechi piir saniga saniga heechi ir. Banabas rii Mak riina yeechi piir heechi Saipras nosapek ir. 40 Pol rii sailas riina hisiirek, yaka kumwoy ye piiriina eecha wor: “God riiti rukusii tawa boboyen kichawa apa eecha ikiita.” Piir eeka eecha ir. 41 Heechi irek, rii Siria nosapek, Silisia nosapek ichiniga Kristen ya yopo yichi tar ma yenya rii i yenya kwochobo rabotar.