24
Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yjujkpyɨjky jadɨgojk
Kuts ja yjaduꞌukpɨ sama̱a̱n tyøjkɨyɨɨꞌñ, ku myɨdukxøøwꞌa̱jty, wɨnets ja tøꞌøxyøjk wyɨmbejttøø jøts ja ñøjkxtøø jøpyɨ jøpyɨ ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam, jøts ja ojts tyiknøjkxtɨ ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ midi ja wyɨnaty tø tyikꞌøyɨdɨ; ojts ja yjaduꞌukpɨ tøꞌøxyøjk ja tmøødɨdɨ. Kuts ja jam yja̱ꞌjttøø, jøts ja ooꞌkpɨ jut ja tpa̱ttøø jøts kudam yꞌagøꞌ ja kyaꞌuknayjamɨnɨ; tøjkɨdøø døꞌøn ja jam jøts ja kaꞌap tꞌukpa̱a̱jtnɨyɨdøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñɨneꞌkx. Jøts ja yjanchøꞌjkɨdøø, nɨsudsoꞌampy ja kyaꞌukwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tnɨdɨ pø ti døꞌøn tyuꞌundɨp jøts ku ja tja̱a̱ktyimyꞌejxpa̱ttøø namajtsk ja ja̱a̱ꞌy jap wɨngon wyɨndanɨyɨdɨ, janch ja̱jp tsama̱mp ja wyet tmɨgaxøꞌøktɨ. Kumɨ janch tsøꞌjkɨdɨp ja wyɨnaty jøts ja nugo ña̱xkoodøø, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―¿Jadits ya̱ xꞌɨxa̱ꞌa̱dɨ ooꞌkpɨ agujky midi tø yjujkpyøknɨ? Kaꞌap ja ya̱ pøn, tø ja yjujkpyiky. Ja̱ꞌmyatstɨ sa̱ ja mnɨma̱a̱jyɨdøø jam Galilea ku ja ja̱a̱k nay jam wyɨnaty, ku ja wya̱a̱ñ jøts ku kaꞌøy ja̱a̱ꞌy ja yiktagɨdøkɨt, ku ja kyɨruspatt, jøts ku ja kɨdɨgøøk xøøw yjujkpyøkt.
Jøts ɨdøꞌøn ja tjanchja̱ꞌmyajtstøø ja Jesús yꞌayuujk sa̱ ja wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ, jøts ja jam choꞌondøø ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam jøts ja wyɨmbejtnɨdøø, kaꞌpxy ttamɨmadya̱køjxtøø ja yjanɨmaktuꞌukpɨ kudanaabyɨdɨ jøts pøn jaty jam wyɨnatyɨ. 10 Ja María Magdalena, jøts ja Juana, jøts ja yjaduꞌukpɨ María midi ja Jacobo tya̱a̱kꞌajtpy, jøts jaduꞌuk ja tøꞌøxyøjktɨ, jaꞌ døꞌøn jadeꞌen ojts yja̱ttɨ jøts ja ttamɨmadya̱køjxtøø ja kudanaabyɨtøjktɨ. 11 Jøts ja kudanaabyɨtøjktɨ kaꞌap ja tmɨbøktɨ ku ja tøꞌøxyøjk ja jadeꞌen tyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨdɨ pø sa̱ ja tijy yja̱ttɨ.
12 Xjats ja Pedro chøøꞌñ jøts ja ojts pyujtnijkxy ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam. Kuts ja kyuꞌejxɨyɨɨꞌñ jøts ja tꞌejxpa̱a̱jty ja poop wet jøts ku ja jagam wyøjnaañɨ. Kuts ja wyɨmbijty tyøjkjotp jøts ja janch ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø yjaty.
Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ña̱nkyꞌijxyɨ jam Emaús tuuꞌa̱m
13 Wɨnets ja pabøjkpɨtøjk namajtsk nay jaꞌabɨ xøøw ñøjkxtɨ jam ma̱ ka̱jp txøøwꞌaty Emaús, tukꞌajopyøꞌøyuꞌngɨn ɨdøꞌøn ja tyøꞌødyɨ ku choondɨ jam Jerusalén jøts ja jam ñøjkxtɨ. 14 Jaꞌ ja jam wyɨnaty ñɨga̱jpxtɨp ñɨmadya̱ktɨp sa̱ døꞌøn jadeꞌen wyɨnaty tø yjaty; 15 ɨxam ɨdøꞌøn ja kya̱jpxtɨ myadya̱ꞌa̱ktɨ wyɨnaty, jaꞌ ja jam kyajpxyꞌa̱jttɨp ku Jesús ja ñɨmejnɨdøø wɨngon jøts ja myøøtyøꞌøyɨdøø. 16 Yjaꞌejxtɨp ja wa̱ꞌa̱ts, jadiꞌiñɨts ja yikmøñɨdɨ yiktukyɨdɨ pø pøn ja jadeꞌen. 17 Xjats Jesús ja yiktøjɨdøø:
―¿Ti døꞌøn ja jaa mgajpxyꞌa̱jttɨp ku ɨxa jadeꞌen mduuꞌyøꞌødyɨ? ¿Ti mdajotmayꞌooꞌktɨp, sa̱ mja̱ttɨ?
18 Xjats ja nɨduꞌugɨn yꞌadsoodøø, ja Cleofas ɨdøꞌøn wa̱a̱n:
―Tyumnɨja̱ꞌwɨdɨp ja ja̱a̱ꞌy ɨxya̱m ti tø tyuñɨ yjatyɨ jam Jerusalén. ¿Kidi mets mjamꞌa̱jty, pø mets ɨnet ɨdøꞌøn ja nadyuꞌuk mganɨja̱ꞌwɨp?
19 Jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―¿Timts jam ti yjatyɨ?
Jøts ja tnɨmaadyøø:
―Ja Jesús øøts ɨdøꞌøn ndijpy, ja Nazaretɨt ja̱a̱ꞌy, midi Dios Teety yikmøjkugajpxyꞌa̱jtɨp ku ja tka̱jpxwaꞌkxy ja yꞌɨxpøjkɨn u ku ja ti ttuñ. ¿Ti ja kyaꞌukjajtpy? Myɨnajxpts ja jam Dios wyɨngujkp, jøts nayɨdeꞌen ma̱ na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ. 20 Ja teetywɨndsøndøjk ja tø tkøya̱ktɨ møøt ja nwɨndsøndøjktɨ jøts ja yiktaguwa̱nɨt ja oꞌjkɨn jøts kyɨruspatt. 21 Jaꞌ øøts ja jaa ndyimyꞌukjøpꞌijxpy jøts ja jekyɨp tnɨgubøky yø Israelɨt na̱a̱jx yø Israelɨt ka̱jp. Ɨxya̱mts ja tyɨgøøkxøøwɨp jadeꞌen yja̱jtnɨ. 22 Øy øøts ja tøꞌøxyøjk wɨna̱a̱gɨn tø xjanøjmɨ adsøꞌjkɨbɨm, ku ja tø yꞌatsꞌotstɨ ɨxya̱m jøpy ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam, 23 kaꞌabɨk ja tø tpa̱a̱ttɨ ja Jesús ñɨneꞌkx, jøts øøts ja tø xnɨnijkxy, tukɨꞌɨyɨ tø xamɨmadya̱kixy jøts ku ja tø tꞌejxtɨ namajtsk ja a̱nkɨlɨs jødsɨk ja tø ñɨɨꞌmxyɨdɨ jøts ku ja Jesús yjujkyꞌaty. 24 Wɨnets øøts ja nmɨguꞌuk wɨna̱a̱gɨn jatyɨ tø yjanøjkxtɨ ma̱ ja ooꞌkpɨ jut jam, jødsɨk ja jam jadeꞌen tø tjanchpa̱a̱ttɨ sa̱ ja tøꞌøxyøjk tø tnɨga̱jpxtɨ, kaꞌadsɨk ja ma̱ tø tꞌejxtɨ ja Jesús.
25 Xjanɨmts Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―¡Nɨwɨneꞌenɨn mjanchkaja̱ꞌgyukɨdɨ, meets tsaachkujuunja̱a̱ꞌdyɨ, jeky meets ja xøøw ja jumøjt ja xukmɨnaxy jøtsnɨm meets ja xjanchja̱wɨt sa̱ jaty ja Dios kyugajpxy wya̱ndøø! 26 Jabɨ kuwa̱ñɨmxɨ tyimbya̱a̱tꞌatyɨ ja Cristo jøts ja jawyeen yꞌayoꞌomba̱a̱tt jøtsnɨm ja tpa̱a̱tt ja wɨndsøꞌjkɨn wɨnja̱ꞌwɨn o ma̱dsoo.
27 Xjats ja Jesús tyukmadoobɨna̱xwa̱ꞌjkɨdøø sa̱ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ ma̱ jaty ja jap yiknɨgajpxy tøøyɨp, jaꞌ ja ñɨga̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ sa̱ wya̱ꞌa̱ñ midi ja Moisés ja Dios tukja̱jyøø jøts ja tnɨga̱jpxkɨjxy sa̱ jaty ja yjaduꞌukpɨ kugajpxy wyɨnaty ja Dios tø tyukjaadyañɨdɨ.
28 Kuts ja jam kya̱jptøjkɨdøø ma̱ døꞌøn ja jam wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ndɨ jøts ja Jesús yja̱a̱ktyimñøjkxwa̱ꞌa̱ñ, tyimña̱xwa̱mp ja jam. 29 Jøts kuwa̱nɨ tyikta̱ndøø, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø:
―Møøt ta̱nk øøts ya̱, pø tøts chuuꞌjɨnɨ, koodsɨwya̱nɨpts.
Xjats ja Jesús ja jam jadeꞌeñɨ myøøta̱a̱jnɨdøø. 30 Kuts ja tmøøtꞌɨxa̱ktøø, tø wyɨnaty twɨnguwaadsɨdɨ ja kaabyajt, ɨxam ja chɨnaañɨdɨ ku ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ ja tsa̱pkaaky, jøts ja ojts tkunuuꞌkxy, jøts ja tꞌadujkpa̱jky, jøts ja tyagɨkoꞌonɨyɨdøø. 31 Wɨnets wyeen ja nay jatyɨ wya̱tstøø, jøts ja tꞌejxka̱jptøø jøts kudam jaꞌ Cristo; jøts ja nay jatyɨ ña̱nkyꞌejxɨgøꞌøñɨyɨ. 32 Jøts ja ñawya̱a̱jnɨdøø:
―Kidi janchjotkujk adøm yø tø xyikja̱jtyɨm ku tuuꞌa̱jy tø xamɨmadya̱a̱jkyɨm ja Dios kyajpxy.
33 Xjats ja nɨwɨneꞌenɨn kyata̱ꞌa̱nɨdøø kyaꞌamøjkɨdøø, jatyɨ ja jadɨgojk tyuuꞌdøjkɨdøø jøts ja wyɨmbejttøø jam Jerusalén, jamts ja tpa̱ttøø ja ñɨmaktuꞌukpɨ kudanaabyɨdɨ, tø ja jam wyɨnaty ñamyukyɨdɨ møøt ja myɨguꞌuktøjktɨ. 34 Jøts ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―Janch tøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjujkpyiky, yø Simón tø tyimyꞌixy.
35 Jøts yjaꞌ ja tnɨmadya̱kmɨdøø sa̱ ja wyɨnaty tø yja̱ttɨ kyubattɨ jam tuuꞌa̱m, jøts sudso ja wyɨnaty tø tꞌejxka̱ptɨ ja Jesús ku ja tꞌadujkpa̱jky ja tsa̱pkaaky.
Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ña̱nkyꞌijxyɨ ma̱ ja pyabøjkpɨtøjk jam
36 Ɨxamnɨ døꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ ku ja Jesús jam ña̱nkyꞌejxøø jadɨgojk jaꞌ yꞌagujkꞌa̱mdɨ ma̱ ja jam wyɨnatyɨ, jøts ja ojts kya̱jpxpooꞌkxɨdɨ, yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―Dios mjagyepyɨdɨ.
37 Jadiꞌiñɨ ja myondɨ tyuktɨ, tsøꞌøgɨ ja jadiꞌiñɨ yikmajada̱ktɨp, jadeꞌen ja wyɨnmaydɨ pø nugo ja tijy yꞌejxjooxtɨ. 38 Yɨdeꞌen ja Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―¿Tigøjxp ku mdsøꞌøgɨdɨ, ti mdsøꞌjkɨdɨp? ¿Tiku xkajanchjawɨdɨ? 39 Ejxɨdɨk øts ngøꞌ ndeky. Pø øtsts ɨdøꞌøn køꞌøm. Tondɨk øts, ejxtɨk øts; pø kaꞌats ejxma̱ꞌjtɨn ñɨneꞌkx møødɨ, nɨ pya̱jk nɨti ja jadeꞌen kyaꞌejtxɨ, sa̱m meets ɨxya̱m xꞌijxy tukɨꞌɨyɨ nmøøtꞌaty.
40 Kuts ja jadeꞌen tyukmadojɨdøø jøts kyøꞌ tyeky ja tna̱nkyꞌejxøø. 41 Kumɨ nɨkaꞌanɨmts ja wyɨnaty yikxon ttajotkukɨdɨ jøts ja tjanchja̱wɨdɨt, jadeꞌen ja xyonda̱ꞌa̱ktɨ, jadeꞌen ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨꞌadøꞌøtstɨ, xjats Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―¿Kaꞌap ja ti jɨɨꞌkxy xmøødɨdɨ?
42 Jøts ja tmøødyøø tukpɨda̱sɨ ja a̱jkxtsa̱ꞌa̱yuꞌnk møøt ja jømbya̱ꞌa̱kuꞌnk, 43 jøts ja tꞌaxa̱jɨyɨɨꞌñ jøts ja ojts jamyɨ tjɨɨꞌkxy jaꞌ wyɨndumdɨ. 44 Wɨnets ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn tø njaty sa̱ meets ojts ndukmadøyɨn ku meets ja yꞌijty nja̱a̱kmøøtwɨdity, jøts ku øts jadeꞌen wyɨnaty nja̱twa̱ꞌa̱ñ sa̱ øts jap nyiknɨgajpxy ma̱ ja kutujk Moisés Dios tyukja̱jyøø, jøts nayɨdeꞌen jap nøkyjøtpy midi ja yjaduꞌukpɨ kugajpxy yjaadya̱ndøø, jøts nayɨdeꞌen sa̱ ja nøky tnɨgajpxy jap Salmosjøtpy.
45 Xjats ja Dios kyajpxy ja tyukja̱ꞌgyukɨyɨdøø, 46 yɨdeꞌen ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
―Jadeꞌen jap yja̱ꞌa̱yɨ jøts ku ja Cristo yꞌookt, kyɨdɨgøøk xøøwts ja yjujkpyøkt ku oꞌjkɨn ja tjaꞌukꞌext; 47 jøts ja yiknɨga̱jpxwa̱ꞌkxt o ma̱na̱a̱jx o ma̱ga̱jp, ku ja ya̱ Jerusalén choꞌonda̱ꞌa̱kt jawyeen, jøts ku jaꞌagøjxp yiknøjmɨdɨt o pøn, wan ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱tstɨ jøts yikpojkpɨmaaꞌkxtɨt. 48 Meets, wa̱ꞌa̱ts mdyimyꞌijxpy mdyimñɨja̱ꞌwɨp sa̱ jaty tukɨꞌɨyɨ tyuñɨ yjatyɨ. 49 Madowdɨts, ndanɨgaxp meets jaꞌ midi øts ja Dios Teety tø xamɨwa̱nda̱a̱gɨ; ya̱a̱yɨts meets mꞌawext ya̱ Jerusaléngɨt ka̱jpjøøjty kunɨm ja mba̱a̱dɨdɨt ja møkꞌa̱jtɨn midi jap tsa̱jpjøtpy kɨda̱kp.
Ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús cha̱jpejty
50 Xjats ɨdøꞌøn Jesús ja jam ka̱jpjotp wya̱a̱bɨdsøøjmɨdøø, jøts ja yiknøjkxɨdøø jam Betania, ojts kyøꞌ ja tyanɨxa̱jyɨdɨ jøts ja kyunuuꞌkxɨdøø. 51 Kuts ja jadeꞌen kyunuuꞌkxɨdøø, jøts ja myajtstujtɨdøø, jøts ja cha̱jpejty. 52 Jøts ku ja wyɨnaty tø tꞌukwɨndsøꞌøgɨdɨ tꞌukwɨnja̱wɨdɨ, xjats ja ojts wyɨmbejtnɨdɨ ñøjkxnɨdɨ jotkujkꞌatyɨm jam Jerusalén, 53 xumɨjamꞌa̱jttɨp ɨdøꞌøn jaꞌ jam tsa̱ptøjkjotp jøts ja jam tmøja̱wɨdɨ tkunuuꞌkxyja̱wɨdɨ ja Dios. Jadeꞌen ja yꞌejxɨ tyɨyɨ.