1 Wɨnets ja Jesús tmɨga̱jpxøjkɨyɨɨꞌñ ja ja̱a̱ꞌy ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱kyøjxp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ:

―Jaa døꞌøn ja̱a̱ꞌy wyɨnaty tuꞌuk pøn ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m ojts tteeñ kya̱mjotp; jøts ja yikxon tnagueemy tnabɨjky, jøts ku ja jadeꞌen tꞌuktuuñ wɨnets ja tyikꞌøyɨyɨɨꞌñ tuꞌuk ja uvɨ kumda̱a̱jk ma̱ ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m nøø ojts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyikꞌøyɨ, xjats ja tpøjch tuꞌuk tøjk janch køjxp jam kya̱mjotp. Ka̱m ejxꞌeta̱a̱jk ɨdøꞌøn ja yikꞌøyɨyɨɨꞌñ, ojts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tyikꞌøyɨgyixy.

’Wɨnets ja tamuky tkøya̱jkna̱a̱ ja kya̱m, tumbɨ ja ojts ttukmɨdañ, jøts ja ñøjkxnɨ abiky et. 2 Xjats ku ja tiempɨ tpa̱a̱jty juunɨ cha̱ꞌa̱my ja uvɨ tsa̱ꞌa̱m, wɨnets ja wɨndsøn tkejxy tuꞌuk ja tyumbɨ jam ma̱ ja ja̱a̱ꞌy ja tsa̱ꞌa̱mga̱m jam wyɨnaty tø tmɨda̱ndɨ jøts ja jam tꞌatstukꞌamɨdoowa̱ꞌa̱ñ ja tsa̱ꞌa̱m kɨkujkp midi jam wyɨnaty ejtp kya̱mjotp. 3 Xjats ku ja tumbɨ jam yja̱ꞌjty, wɨnets ja jatyɨ yikma̱jch jøts ja ka̱m ejxꞌetpɨ ja ojts chiigyɨyɨ, kaꞌap ja ti yikmøøy, jadiꞌiñɨ ja jam wyɨmbijty. 4 Wɨnets ja kuga̱m tkejxy jaduꞌuk tyumbɨ nay jam; ojts ja ñijkxy jøts ja jam nayɨdeꞌen yiktuuñ, yikxon ja jam ojts tyika̱ꞌa̱ch, ojts ja chaachɨ kyuba̱jkɨjxpy, janchiktsepmɨga̱jpx ja jam. 5 Xjats ku ja nay jadiꞌiñɨ wyɨmbijty, wɨnets ja kuga̱m tja̱a̱kejxy jaduꞌuk tyumbɨ pøn ja ka̱m ejxꞌetpɨ ojts tyikꞌooktɨ. Janch namay ja tumbɨ tmøøtꞌaty jøts ja xyumɨkexy tuꞌuk jaty ja tsa̱ꞌa̱m tsømbɨ; jaꞌats jam ojts ja ka̱m ejxꞌetpɨ kyaꞌødyuñɨdɨ, pømbɨ yikwojp yikojx, jøts pømbɨ wɨna̱a̱gɨn ooꞌktøø.

6 ’Jamts ja kuga̱m mya̱jnkuꞌnk wyɨnaty tø tmøøtañ, tuꞌugyɨ ja tꞌuꞌnkꞌaty, jaꞌats ja jam køꞌøm myøøta̱a̱n, jaꞌayɨ ja yjanchøjkpy; xjats ja ojts ɨxꞌoojk tkexñɨm, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ: “Yikwɨndsøꞌøgɨp yø kumɨ øts nꞌuꞌnk yøꞌ.” 7 Jøts ja tumbɨtøjk pøn jam wyɨnaty tꞌejxꞌejttɨp ja tsa̱ꞌa̱mga̱m, kaꞌap ja jadeꞌen wya̱ndøø jøts ja twɨndsøꞌøgɨdɨt, tꞌɨxwɨbejpɨdsøjmɨdøø neꞌegɨ jɨnaxy ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdøø: “Ya̱ꞌa̱t ɨnet jaꞌ pøn kuga̱mꞌa̱tp; wan tyikpaꞌøꞌjkyɨmp jøts adøm yø tsa̱ꞌa̱mga̱m njaꞌbøjknaꞌant.” 8 Xjats ja jadeꞌen tma̱jtstøø, jøts ja tyikꞌooꞌktøø, ojts ja ñɨneꞌkx ja tꞌɨxwɨbejpɨdsøjmɨdøø jam tsa̱ꞌa̱mga̱mjotp.

9 ꞌJøts, ¿ti tyuꞌump ja kuga̱m køꞌøm ku ja yꞌuꞌnk jadeꞌen yꞌøꞌjky? Kuwa̱nɨ ja køꞌøm tnɨmeꞌent, wɨnets ja tyikudɨgøøgyøxt ja ka̱m ejxꞌetpɨ, jøts ja abikyja̱a̱ꞌy ja tꞌɨxa̱ꞌa̱tt, jaꞌats ja myoꞌop ja cha̱ꞌa̱mga̱m.

10 ’¿Kaꞌanɨm ja nøky xka̱jpxɨdɨ ma̱ yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ?

12 Wɨnet et ja israelɨt tyeetywɨndsøn tma̱jtswa̱ndøø ja Jesús, jaꞌagøjxp ku ja wyɨnaty tø myɨgajpxyɨdɨ jadeꞌen. Jøts kumɨ chøꞌjkɨdɨp ja mayja̱a̱ꞌy ja wyɨnaty, paty ja ojts jadiꞌiñɨ tmajtstuꞌuttɨ, jøts ja jadeꞌen chooꞌnɨdøø.

13 Waanɨ yꞌijty, xjats ja Jesús wɨna̱a̱gɨn yiktanɨguejxy ja fariseotøjk møøt ja Herodes myɨguꞌuk, jøts ja nugo yjotꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨ, jaꞌ ja nugo chojktɨp jøts ja kya̱jpxɨgøꞌøty, jaꞌats ja yiktanɨꞌøønɨp. 14 Ojts ɨdøꞌøn ja Jesús jam yiknɨmiñ, jøts ja yiknɨma̱a̱y:

―Wɨndsøn, nnɨja̱ꞌwɨp øøts jøts ku mets tɨy janch mgajpxy, ku me kaꞌap xmøjpɨkta̱ꞌa̱ky pønɨ sa̱ jaty ja ja̱a̱ꞌy wya̱ꞌa̱ndɨ, jøts kumɨ kaꞌap mets pøn xꞌejxkapy xkaꞌejxkapy, mdumꞌejxka̱jpkijxpy mets ja ja̱a̱ꞌy, jøts tuꞌugyɨ mets tɨy janch xukꞌɨxpiky ja ja̱a̱ꞌy sudso nnøjkxɨn ma̱ Dios, paty øø nyiktøøwa̱ꞌa̱ñ: ¿Øy ku øøts ja wɨndsøn César nmɨya̱kt nmɨgubatt, uk kaꞌap? ¿Nmoꞌop øøts ja meeñ, uk kaꞌap?

15 Xjats kumɨ ñɨja̱ꞌwɨp ja Jesús wyɨnaty jøts ku nugo yjotꞌejxwa̱ꞌa̱ñɨdɨ, wɨnets ja tnɨma̱a̱y:

―¿Tiku ø xjotꞌejxtɨ? Ya̱ktɨ tuꞌuk meeñ, wan ø tꞌukꞌijxy.

16 Xjats ja ojts tmoꞌodɨ, xjats ku Jesús ja twɨnꞌixy wɨnets ja ojts tyiktɨy, jøts ja wya̱a̱ñ:

―¿Pøn ya̱ꞌa̱t ja wyeen yꞌa̱a̱w, jøts pøn ya̱ꞌa̱t ja xyøøw ɨxya̱ kyøjxja̱ꞌa̱yɨ?

Xjats ja yꞌadsoodøø jøts ja wya̱ndøø:

―César yøꞌ yjaꞌ.

17 Wɨnets Jesús ja tnɨma̱a̱y:

―Moꞌodɨ ja César ja yjaꞌ pønɨ midi ja yjaꞌajtpy, jøts ja Dios xmoꞌodɨt pønɨ midi ja yjaꞌajtpy.

Jøts ku ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ, wɨnets ja̱a̱ꞌy ja ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨdøø ku ja jadeꞌen yꞌadsøøy.

18 Xjats ja Jesús ja saduceotøjk ojts ñɨmiñɨyɨ. Jaꞌ ñɨmejnɨyɨ pøn nømdɨp jøts ku ooꞌkpɨ nɨjuunɨ kyaꞌukpɨdsømnɨdɨt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy; jaꞌats ja ojts yiktɨyɨ jøts ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ:

19 ―Wɨndsøn, yɨdeꞌen ja Moisés ojts tjaadyañ tuꞌuk ja kutujk pønɨ pønɨk tkuꞌooꞌkp ja ñɨdøꞌøxy, jøts ku ja yꞌuꞌnk ja nɨ tuꞌuk tkayiktañ, wɨnets ja kuꞌøktyøꞌøxy tmøøtꞌamajtskɨt ja ñɨya̱a̱ꞌy ooꞌkpɨ myɨguꞌuk midi nadyuꞌuk jøts ja jadeꞌen yikaꞌaxɨyɨt. 20 Jøts ja døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty nɨwɨxujktɨ, jadeꞌen ja tyukja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ. Xjats ja myøjpɨ jawyeen yꞌamajtskɨyɨɨꞌñ, jøts ja jatyɨ tkuꞌøꞌjky ja ñɨdøꞌøxy, kaꞌanɨm ja yꞌuꞌnk ja wyɨnaty tpa̱a̱tɨnɨm. 21 Ku døꞌøn ja jadeꞌen yꞌøꞌjky, wɨnets ja mutskpɨ midi ja ooꞌkpɨ wyɨnaty myɨjɨdsimyꞌajtpy, jaꞌ ojts tmøøtꞌamajtskɨ ja kuꞌøktyøꞌøxy, jøts ja nayɨdeꞌen yꞌooꞌknɨmøø, nɨ tuꞌugɨn ja yꞌuꞌnk ja tkayikta̱a̱ñ; nayɨdeꞌen ja myɨdɨgøøkpɨ ya̱a̱ꞌy yja̱jty. 22 Nɨdukɨꞌɨyɨ ja tøꞌøxy ja tyikna̱jxkɨjxy ja ya̱a̱ꞌdyøjk nɨwɨxujk ya̱a̱ꞌy, jøts nɨpøn ja yꞌuꞌnk ja ojts kyadukpa̱a̱dyɨ, nɨpøn ja yꞌuꞌnk tkayikta̱a̱ñ. Xjats ja tøꞌøxyøjk nayɨdeꞌen yꞌooꞌknɨmøø. 23 Jøts ku ja jadɨgojk pyɨdsøꞌømdɨt jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, ¿pømbɨ ja tøꞌøxy nøjkx jadɨgojk tnɨdøꞌøxyꞌaty, kumɨ tø ja nɨdukɨꞌɨyɨ tꞌatsnɨdøꞌøxyꞌa̱jtkøxtɨ?

24 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ:

―Kaꞌ mee mꞌøwyɨnmay, jaꞌagøjxp ku xkanɨja̱wɨdɨ ja Dios kyajpxy, ku xkanɨja̱wɨdɨ ja Dios myøkꞌa̱jtɨn. 25 Ku døꞌøn ja ooꞌkpɨ nøjkx pyɨdsømdɨ jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, nɨpøn nøjkx kyaꞌukꞌamajtskɨñɨ, nɨpøn nøjkx kyaꞌuktøꞌøxmyɨyøꞌøñɨ, nɨpøn yꞌuꞌnk tkaꞌukyikꞌamajtskɨñɨt. Jadeꞌen ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn ja nøjkx tyikna̱xtɨ ejxɨm a̱nkɨlɨs pøn tsɨnaadyɨp jap tsa̱jpjøtpy. 26 ¿Kaꞌap meets xnɨja̱wɨ, jøts ku ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ ku ja ooꞌkpɨ pyɨdsøꞌømt jadɨgojk jap ooꞌkpɨ jutjøtpy? ¿Kaꞌanɨm ja nøky xꞌɨxpøktɨ midi ja Moisés ojts tja̱ꞌa̱y, ma̱ ja tnɨgajpxy sudso Dios ja ojts myɨgajpxyɨ jam ujts a̱a̱yjotp? Ku ja ojts ñɨɨꞌmxyɨ: “Tum øts xdiosꞌa̱jttɨp ja Abraham, ja Isaac jøts ja Jacob.” 27 Kidi ooꞌkpɨpts ja ñɨdiosꞌajtpy, pø jaꞌaxɨ ja ñɨdiosꞌajtpy jøts ja tyikjujkyꞌa̱tt øy pøn. Jøts mgaꞌøwyɨnmaapy meets ɨdøꞌøn ku xkajanchja̱wɨdɨ.

28 Xjats wɨnet yja̱ꞌjty tuꞌuk ja ka̱jpxwejpɨtøjk ja myɨguꞌuk midi wyɨnaty tø tmadøy ku ja Jesús jam jadeꞌen tmɨnagyajpxyɨ ja saduceotøjktɨ, jøts kumɨ ja wyɨnaty tnɨja̱wɨ ku ja Jesús wyɨnaty øy tø yꞌadsøy, wɨnets ja tyiktɨɨy, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y:

―¿Midiꞌibɨ ja Dios ja kyutujk jawaanɨ møj jøts nmɨmadoꞌowɨnt?

29 Xjats ja Jesús yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ:

―Jaꞌ Dios jawaanɨ møj kyutujkꞌajtpy midi wa̱mp yɨdeꞌen: “Israelɨt ja̱a̱ꞌy, ukmadowdɨ meets, tuꞌugyɨ ja Dios pøn adøm ndiosꞌa̱jtɨndɨp. 30 Jøts tsoktɨ ja jawaanɨ ejxɨm nɨti jadeꞌen xkatsoktɨ, amumjoojt ja xwɨndsøꞌøgɨdɨt, jaꞌ tuꞌugyɨ mjotmayꞌa̱ttɨp, jaꞌ tuꞌugyɨ møk mꞌajotꞌa̱ttɨp.” Ya̱ꞌa̱t ɨdøꞌøn øgyutujkꞌa̱jtp. 31 Jøts jap jaduꞌuk midi ñɨñayjadeꞌen møj, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ñ: “Tsok mmɨguꞌuktøjk, wɨndsøꞌøgɨ mmɨguꞌuktøjk, jadeꞌen xtsokt jøts jadeꞌen xwɨndsøꞌøgɨt sa̱ køꞌøm mnachøkyɨ, jøts sa̱ køꞌøm mnawyɨndsøꞌøgɨyɨ.” Kaꞌap jaduꞌuk kutujk te midi jawaanɨ møj sa̱ ya̱ꞌa̱dɨndɨ.

32 Xjats ja ka̱jpxwejpɨtøjk wya̱a̱ñ:

―Wɨndsøn, kaꞌ me mga̱jpxɨgøy. Tɨy janch me mwa̱ꞌa̱ñ jøts ku Dios ja tuꞌugyɨ, ku kaꞌap jaduꞌuk pøn. 33 Janch me mwa̱ꞌa̱ñ jøts ku Dios amumjoojt ndsojkɨnt, jøts ku ja amumjoojt nwɨndsøꞌjkɨnt, jøts ku ja tuꞌugyɨ møk nꞌajotꞌa̱jtɨnt, tyimdyɨɨgyajpxy jadeꞌen ku nmɨguꞌuk ndsojkɨnt jadeꞌen sa̱ køꞌøm nnachøjkyɨꞌɨmp. Neꞌegɨ tyimyꞌøy yø jadeꞌen neꞌegɨ Dios chøjkpy, jøts kaꞌap jadɨneꞌen yiktsøky ku jɨyujk ku ja ti ndawɨndsøꞌjkɨꞌɨnt, ku ja ti ndamɨyojxɨn jam alta̱jrkøjxp.

34 Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja ja̱a̱ꞌy ku ja Dios kyajpxy twɨnmadoojɨ, ku ja yikxon øy tsuj yꞌadsoojɨyøø, wɨnets ja tnɨma̱a̱y:

―Tyimyjawaanɨ kyaꞌity jøts mets ja Dios kyutujk xkupøjkɨt midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy.

Jøts jadeꞌen kaꞌap pøn yꞌuknayꞌaꞌejxɨnɨyɨ jøts tyiktøøꞌadøꞌøtst øy tyiiꞌjɨ.

35 Jam ja Jesús wyɨnaty yikꞌɨxpiky tsa̱ptøjkjotp, jamts ja yɨdeꞌen wya̱a̱ñ:

―¿Sa̱ døꞌøn ja ka̱jpxwejpɨtøjk wya̱ꞌa̱ndɨ? ¿Pønɨk ɨdøꞌøn tijy pøn ja Dios Teety ya̱ pyɨkta̱a̱jk na̱xwiiñ jøts wyɨndsønꞌa̱tt? ¿Nugo ja møj wɨndsøn David yꞌa̱p ja tijy, kidi? 36 Janch jadeꞌen wya̱ꞌa̱ndɨ, kaꞌap ɨdøꞌøn ja kyaꞌpxyɨ kumɨ køꞌøm ja David wya̱a̱ñ ku Espíritu Santo ja ojts yꞌaga̱jpxɨyɨ, wɨnets ja Dios kyajpxy ja ojts tja̱a̱jyɨ ma̱ wya̱a̱ñ yɨdeꞌen:

Jadeꞌen ja Jesús wya̱a̱ñ. Janch namay ja ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty, jøts janch jotkujk ja jam wyɨnaty pyatmadøyɨ.

38 Yɨdeꞌen ja Jesús wya̱a̱ñ ku ja jam wyɨnaty yikꞌɨxpiky:

―Øyɨm mnayꞌejxꞌetɨdɨt, ejxɨm meets ka̱jpxwejpɨtøjkɨn, mnayꞌejxnɨyɨdɨ pøn ja wyet yøñja̱wɨ tpajɨdøjttɨp ku yøꞌødyɨ, pøn muum tuuꞌa̱jy nagya̱jpxpooꞌkxɨ ttsojktɨp wɨndsøꞌøgɨ wɨnja̱wɨ, 39 pøn ja øybɨ tsɨnaabyajt ttsojktɨp jap tsa̱ptøjkjøtpy, pøn ja tsɨnaabyajt twɨꞌejxtɨp ku kyaawya̱ꞌa̱ndɨ, 40 jøts jaꞌ ja kuꞌøktyøꞌøxyøjk pyøjkɨdɨp ja myeeñ, jøts ja jatyɨ tkuꞌøøꞌndɨ, ñadyijyɨ ja øy Diosꞌajotꞌa̱ttɨ. Janch møk ja nøjkx tkuꞌayowɨdɨ ku jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ.

41 Tukꞌojk ja Jesús yꞌɨxa̱a̱jky jap møj tsa̱ptøjkjøtpy, jap ja wyɨnaty chøønɨ jap kajuun wɨndujpy ma̱ ja ja̱a̱ꞌy ja myeeñ tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ midi ja yojxtɨp, jap ja tꞌaꞌejxuky ja ja̱a̱ꞌy sa̱ jaty jap pøn myeeñ wyɨnaty tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ, namay ɨdøꞌøn jaꞌadɨ. 42 Wɨnets yja̱ꞌjty tuꞌuk ja kuꞌøktyøꞌøxy pøn wyɨnaty janch ayoop, pøn wyɨnaty nɨti kaꞌejtxɨp. Jaꞌats pyujxmeeñuꞌnk majtsk tkugoꞌonɨyɨɨꞌñ jap meeñ abøjkꞌɨɨꞌñjøtpy, tukɨꞌɨyɨ døꞌøn ja tpɨkta̱a̱jky midi ja wyɨnaty myøøtꞌajtpy. 43 Wɨnets ja Jesús tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ ja pyabøjkpɨtøjk, jøts ja tnɨma̱a̱y:

―Janch meets ɨdøꞌøn nnøjmɨ ku yø kuꞌøktyøꞌøxy janch neꞌegɨ ja̱wɨ ndejɨnt ja myeeñ tø tyøxy. Nɨpøn ja̱a̱ꞌy ja myeeñ jadeꞌen tø tkayøxy pøn jaty ja myeeñ tø tjaꞌagonɨdɨ jap kajuunjøtpy; 44 kumɨ ja myeeñ wɨnda̱nk yø jap nugo tø tpɨkta̱ꞌa̱ktɨ; jøts yø tøꞌøxyøjk øy ɨdøꞌøn yø ayøy, neꞌegɨ tø yø tpɨkta̱kixy ja ñɨdsɨna̱a̱jyɨk midi yø jam myøøtꞌajtpy.