1 Ku veꞌe ñajxy je̱ yoojmu̱k je̱ ajxu̱k, vanꞌit tseꞌe je̱ Pablo du̱yaxmujk je̱ jaanchjaꞌvivata̱jk je̱tseꞌe du̱ko̱jtsmá̱kki. Vanꞌit tseꞌe ñache̱e̱ꞌnjidi je̱tseꞌe ñavyaꞌkxjidi. Vanꞌit tseꞌe ñu̱jkx je̱m macedóniait yꞌit jo̱o̱tm. 2 Ku veꞌe je̱m vyeꞌna, o̱o̱y tseꞌe du̱tunko̱jtsmá̱kkidi je̱ jaanchjaꞌvivata̱jk, vanꞌit tseꞌe ña̱jkxpa je̱m acáyait yꞌit jo̱o̱tm. 3 Je̱m tseꞌe chu̱u̱ni toojk po̱ꞌo̱. Vanꞌit tseꞌe je̱ barco du̱ꞌukpa̱kuvaanni je̱tseꞌe je̱m siiriait yꞌit jo̱o̱tm vyimpijtnuvat. Ku veꞌe du̱nu̱jaꞌvi je̱ts ta̱ veꞌe je̱ israeejlit jayu du̱ꞌukko̱jtsmókta je̱ts yakꞌo̱o̱ꞌkuvaampyeꞌe, vanꞌit tseꞌe du̱nu̱pa̱a̱jmtkitíktsnuva je̱tseꞌe je̱ tyooꞌ du̱ꞌavimpijtinuvat, je̱ macedóniait it du̱tuknajxnuvat. Ax veꞌem tseꞌe du̱tuujn. 4 Mujatyooꞌijidu tseꞌe je̱ beréait Sópater, je̱ tesalónicait Aristarco, je̱ tesalónicait Segundo, je̱ deerbeit Gayo, je̱ Timoteo, je̱ ásiait Tíquico, je̱ts je̱ ásiait Trófimo. 5 Je̱ꞌe̱da tseꞌe tooꞌva̱jktu je̱ts a̱a̱tseꞌe xꞌaꞌix je̱m Troas. 6 Ku veꞌe ñajxy je̱ xa̱a̱j ku veꞌe yakkay je̱ tsapkaaky juuꞌ veꞌe je̱ levadura du̱kama̱a̱t, vanꞌitts a̱a̱tseꞌe je̱m Filipos ntsa̱a̱ꞌn je̱m barco jo̱o̱tm je̱ts a̱a̱tseꞌe kumugo̱xxa̱a̱j nmaspaadi je̱ꞌe̱da je̱m Troas. Vuxtojtu̱k xa̱a̱jts a̱a̱tseꞌe je̱m nꞌijt.

7 Domingo tseꞌe vyeꞌna, mutoꞌk xa̱a̱j je̱ semana, je̱ts a̱a̱tseꞌe nnayꞌamojkiji je̱ts a̱a̱tseꞌe je̱ tsapkaaky ntojkvaꞌkxu̱t, vanꞌit tseꞌe je̱ Pablo du̱yakꞌixpu̱jk je̱ jaanchjaꞌvivata̱jk. Je̱ kujá̱pit tseꞌe je̱ Pablo cho̱o̱ꞌnuvaꞌañ vyeꞌna, je̱ꞌe̱ ka̱jx tseꞌe kyaꞌamaajy tsoꞌm joꞌn paat. 8 Je̱mts a̱a̱tseꞌe nnayꞌamojkiji je̱p mutoojk nu̱ka̱vyet ku̱jxp joma veꞌe vyeꞌna may je̱ ta̱ꞌkxpa. 9 Je̱m tseꞌe chu̱u̱na vyeꞌna ventana am toꞌk je̱ mootsk ónu̱k juuꞌ veꞌe Eutico du̱xa̱a̱j. Paatjinu tseꞌe je̱ tsooj ku veꞌe je̱ Pablo jek tyunko̱jtsni, vanꞌit tseꞌe myanajxy je̱tseꞌe kyu̱sta̱jki je̱m ventana am je̱p mutoojk nu̱ka̱vyet ku̱jxp. Vanꞌit tseꞌe du̱vijtsu̱kti a̱a̱ꞌkani. 10 Ku tseꞌe je̱p ñu̱ka̱daakji je̱ Pablo je̱tseꞌe yakpojtu̱kji, je̱tseꞌe che̱e̱ꞌnu̱kji, vanꞌit tseꞌe vyaajñ:

―Kadi mtsa̱ꞌa̱gada, joojntykip xa ya̱ꞌa̱.

11 Vanꞌit tseꞌe je̱ Pablo pye̱jtnuva, je̱tseꞌe du̱tojkvaꞌkxy je̱ tsapkaaky, je̱tseꞌe je̱ jaanchjaꞌvivata̱jk du̱ma̱a̱tkaajy. Veꞌem tseꞌe du̱tuujn ax joꞌn je̱ Jesús du̱tuujn ku veꞌe je̱ yꞌixpa̱jkpata̱jk jadoꞌk nax du̱ma̱a̱tꞌaꞌóxidi. Vanꞌit tseꞌe jyaaꞌkka̱jts je̱ kujá̱pit paat. Ku veꞌe kyo̱jtsku̱jx, vanꞌit tseꞌe cho̱o̱ꞌnni. 12 Je̱ mootsk ónu̱k juuꞌ veꞌe ku̱sta̱jki, joojntykts je̱ꞌe̱ veꞌe du̱yakna̱jkxtini, jo̱tꞌama̱j tseꞌe nu̱jom tyaandini.

13 Vanꞌitts a̱a̱tseꞌe je̱m barco jo̱o̱tm ntsa̱a̱ꞌn je̱ts a̱a̱tseꞌe nnu̱jkx je̱m asoonit kyajpu̱n ka̱jxm, je̱mts a̱a̱tseꞌe je̱ Pablo nma̱a̱tnavyaaꞌtju̱t ku̱x veꞌem a̱a̱tseꞌe tu̱nko̱jtsmúk, tékum je̱ꞌe̱ veꞌe ñu̱jkx. 14 Ku a̱a̱tseꞌe nma̱a̱tnavyaatji je̱m Asón, vanꞌitts a̱a̱tseꞌe nma̱a̱tnu̱jkx je̱m barco jo̱o̱tm je̱m mitiléneit kyajpu̱n ka̱jxm. 15 Je̱mts a̱a̱tseꞌe ntsa̱a̱ꞌn je̱ts a̱a̱tseꞌe je̱ kuꞌóxit nmajxy je̱ja quíovit myuꞌavinkujk, toꞌk je̱ naax juuꞌ veꞌe je̱m maaxy na̱a̱j akojkm. Je̱ kumaaxkitts a̱a̱tseꞌe nje̱ꞌy je̱m Samos. Je̱ kumadookitts a̱a̱tseꞌe nje̱ꞌy je̱m Mileto. 16 Kaꞌa tseꞌe je̱ Pablo jek yꞌituvaajñ je̱m ásiait yꞌit jo̱o̱tm, je̱ꞌe̱ ka̱jx tseꞌe kyanu̱jkx je̱m Éfeso, jatyji veꞌe jye̱ꞌyavaajñ je̱m Jerusalén ku̱x cha̱jkpeꞌe je̱tseꞌe je̱m du̱yaknáxu̱t je̱ pentecostés xa̱a̱j.

17 Ku a̱a̱tseꞌe nje̱ꞌy je̱m milétovit kyajpu̱n ka̱jxm, vanꞌit tseꞌe je̱ Pablo du̱nu̱ke̱jxi pa̱n pa̱n jatyeꞌe du̱nu̱vinténidup vyeꞌna je̱ jaanchjaꞌvivata̱jk je̱m Éfeso. 18 Ku veꞌe jye̱ꞌydi, vanꞌit tseꞌe du̱nu̱u̱jmidi:

―Mnu̱jaꞌvidinup xa miitseꞌe vintso̱ a̱tseꞌe juuꞌ ntuujn nka̱jts, vanꞌítani a̱tseꞌe veꞌem ntonꞌukvaajñ nko̱jtsꞌukvaajñ ku a̱tseꞌe yaja ásiait yꞌit ja̱a̱t nje̱ꞌy. 19 Nmutoon nmupa̱jkts a̱tseꞌe je̱ Ma̱ja̱ Vintsá̱n je̱ nu̱u̱ꞌk aaj je̱ nu̱u̱ꞌk jo̱o̱t ma̱a̱t, je̱ jayu a̱tseꞌe nnu̱yaaxtu ku̱xeꞌe du̱kakuva̱kta je̱ Nteꞌyam je̱ yꞌayook; juuꞌts a̱tseꞌe ntoon nko̱jts, je̱ꞌe̱ ka̱jxts a̱tseꞌe je̱ israeejlit jayu o̱o̱y xtunyaktsaachpaatti. 20 Ax ijtpts a̱ts miitseꞌe nvaajnjidi juuꞌ veꞌe mtukꞌo̱ꞌyidup, je̱ja a̱tseꞌe je̱ nu̱may jayu vyinkujk je̱ts je̱p mtu̱jkpta je̱ jayu nyakꞌixpa̱jkti, 21 veꞌem je̱ israeejlit jáyuda veꞌem pa̱n pa̱n jatyeꞌe ka je̱ꞌe̱pta. Veꞌem a̱tseꞌe nnu̱u̱jmidi je̱ts tun vinko̱pk je̱ꞌe̱ veꞌe je̱tseꞌe vyinmayu̱mpijttinit, je̱tseꞌe du̱maso̱o̱ktinit je̱ kyo̱ꞌo̱y joojntykinda, je̱tseꞌe je̱ Nteꞌyam du̱pana̱jkxtinit, je̱tseꞌe du̱jaanchjaꞌvidinit je̱ nMa̱ja̱ Vintsá̱namda Jesucristo. 22 U̱xyamts a̱tseꞌe je̱m Jerusalén nmu̱jkx, je̱ Espíritu Santo tseꞌe a̱ts ya̱ njaꞌvin du̱vo̱o̱p, kaꞌats a̱tseꞌe nnu̱java vintso̱ a̱tseꞌe je̱m je̱ jayu xtóndat, 23 je̱ꞌe̱jyji a̱tseꞌe nnu̱jaꞌvip, pa̱n joma a̱tseꞌe nnu̱jkx, veꞌemts a̱tseꞌe xnu̱u̱jma je̱ Espíritu Santo je̱ts je̱ poxu̱nta̱jk a̱tseꞌe nꞌaꞌixp je̱ts je̱ tsaachpaatu̱n. 24 Ax ni tíats a̱tseꞌe nkavinmay, ni viinma a̱ts ya̱ njoojntykin, je̱ꞌe̱jyji veꞌe je̱ts a̱tseꞌe nyakpooknit je̱ toonk juuꞌ a̱tseꞌe xtuknu̱vaꞌni je̱ Ma̱ja̱ Vintsá̱n Jesús, a̱tseꞌe nꞌijtnit ax joꞌn je̱ jayu juuꞌ veꞌe tooꞌva̱jkp tu̱jyeꞌya joma veꞌe kyuka̱xa je̱ noomk, a̱tseꞌe je̱ jayu nvaajnjadat je̱ o̱y ka̱ts je̱ o̱y ayook, je̱ꞌe̱ts je̱ꞌe̱ veꞌe ku veꞌe je̱ jayu yakvaajñja vintso̱ veꞌe je̱ Nteꞌyam je̱ maaꞌyu̱n tyoꞌnu̱xjada.

25 ’Ntukkaꞌamaayduts a̱ts miitseꞌe anañu̱joma vintso̱ je̱ꞌe̱ veꞌe ku veꞌe je̱ jayu yꞌitta je̱m je̱ Nteꞌyam yꞌam kya̱ꞌm. Ax nmu̱jaꞌvipts a̱tseꞌe je̱ts kaꞌa a̱tseꞌe xꞌukꞌíxtinuvat yaja naxviijn. 26 Pa̱n mtsaachpaattinup tseꞌe xa̱ꞌma ka̱jx jyapa̱na miitsta, yaja a̱ts miitseꞌe mvinkujkta nna̱a̱jmada je̱ts kaꞌa a̱tseꞌe ntó̱kinat, ku̱x nvaajnjidu xa a̱ts miitseꞌeda vintso̱ veꞌe xjaye̱jptinit je̱ joojntykin juuꞌ veꞌe xa̱ꞌma ka̱jx ijtp, 27 ntuknu̱jaꞌviduts a̱ts miitseꞌe nu̱jom juuꞌ veꞌe je̱ Nteꞌyam ñu̱pa̱a̱jmtki, kaꞌa veꞌe tii juuꞌ a̱ts miitseꞌe nkavaajnjidu. 28 Naajkkó̱pkajada viinm je̱ts ixꞌitta nu̱jom je̱ Nteꞌyam je̱ jyayu juuꞌ veꞌe je̱ Espíritu Santo mpa̱a̱jmjidu je̱tseꞌe xꞌixꞌíttat, je̱ jayu juuꞌ veꞌe je̱ Nteꞌyam natyukje̱ꞌe̱iju ku veꞌe je̱ yꞌOnu̱k kyuꞌo̱o̱ꞌkijidi. 29 Nnu̱jaꞌvip xa a̱tseꞌe je̱ts ku a̱tseꞌe yaja nko̱o̱ꞌkꞌijtnit, mnu̱je̱ꞌyajadapts miitseꞌe je̱ viijnk jayu je̱tseꞌe mtónjadat ax joꞌn je̱ muꞌuk lobo du̱tonda joꞌn je̱ carneeroda. 30 Je̱ja tseꞌe miitsam mꞌakujkta jyé̱jat pa̱n pa̱n jatyeꞌe je̱ jayu je̱ taay du̱tukyakꞌixpá̱ktap, je̱ꞌe̱ tseꞌe chó̱ktap je̱tseꞌe je̱ Ma̱ja̱ Vintsá̱n je̱ jyayu pyana̱jkxjadat. 31 Mnayꞌíxjadap tseꞌe je̱ꞌe̱ ka̱jxta, jaaꞌmyé̱tsta je̱ts toojk joojnt a̱ts miitseꞌe nu̱nyaaxnup jó̱vum xa̱a̱j jó̱vum tsooj toꞌk jadoꞌk ntukꞌixti.

32 ’Utsta ajchta, u̱xyamts a̱ts miitseꞌe mpa̱mda je̱m je̱ Nteꞌyam yꞌam kya̱ꞌm je̱ts je̱ ma̱ja̱ maaꞌyu̱n ma̱a̱t juuꞌ veꞌe je̱ Nteꞌyam je̱ jayu tyoojnjip, je̱ꞌe̱ts je̱ꞌe̱ veꞌe je̱ ayook juuꞌ veꞌe je̱ jayu yakvaajnjip je̱tseꞌe yꞌo̱ꞌyixju̱ je̱tseꞌe du̱ma̱kkpa̱a̱mnit je̱ mjo̱o̱tta je̱ mjaꞌvinda, veꞌem tseꞌe xjaye̱jptinit je̱ pu̱k je̱m tsapjo̱o̱tm ma̱a̱t nu̱jom je̱ꞌe̱da pa̱n pa̱n jatyeꞌe je̱ Nteꞌyam apu̱k pya̱a̱m je̱tseꞌe yꞌijttinit je̱ꞌe̱ je̱ jyayu. 33 Kaꞌa a̱tseꞌe tu̱nnasꞌayo̱va je̱ viijnk jayu je̱ myeen ukpu̱ je̱ viijnk jayu je̱ vyit je̱ xyo̱x. 34 Vaꞌajts xa miitseꞌe xnu̱jávada je̱ts ya̱ nka̱ꞌa̱jam a̱tseꞌe ntuktoon je̱tseꞌe jye̱ji juuꞌ a̱tseꞌe xkaꞌijtji je̱ts juuꞌ veꞌe kaꞌijtu̱xju̱du a̱ts je̱ nmujatyooꞌda. 35 Veꞌemam xa a̱ts miitseꞌe ntukyakꞌixpa̱kta je̱tseꞌe je̱ jayu tyónu̱t je̱tseꞌe yakputá̱kadat pa̱n pa̱n jatyeꞌe katihꞌijtu̱xju̱dup, je̱tseꞌe yakjaaꞌmyé̱tsu̱t juuꞌ veꞌe je̱ Ma̱ja̱ Vintsá̱n Jesús kyo̱jts ku veꞌe vyaajñ: “Nu̱yojk tseꞌe je̱ xo̱o̱ndu̱k jo̱o̱t njaye̱jpumda ku veꞌe je̱ jayu nmo̱ꞌyumda juuꞌ je̱ts kaꞌa veꞌe ku veꞌe je̱ jayu juuꞌ xmo̱ꞌyumda.”

36 Ku veꞌe veꞌem vyanku̱jx, vanꞌit tseꞌe kyo̱xkténidi je̱ Pablo je̱ts nu̱jom je̱ꞌe̱da, je̱tseꞌe chapko̱jtsti. 37 O̱o̱y tseꞌe anañu̱joma du̱tunnu̱yaaxti je̱ Pablo, je̱tseꞌe du̱tse̱e̱ꞌndi, je̱tseꞌe du̱tsooꞌkxti, 38 o̱o̱y tseꞌe tyuntsaachvinmapya̱jkti ku̱x veꞌemeꞌe ña̱ꞌmu̱xjada je̱ts kaꞌa veꞌe du̱ꞌukꞌíxtinit yaja naxviijn. Vanꞌit tseꞌe o̱jts du̱nasvo̱ꞌvidini joma veꞌe je̱ barco.