19
Sakiasi Bereꞌaruꞌnaꞌ
Teketa Jiisuuꞌ mmeꞌ Jerusalemaꞌaape bema Jerikooꞌnamonoi tumparara osi-koo meerooꞌke tankinuko, eeꞌnoko teke naning narung otokoꞌnung miring Sakiasi; Tee taakisi nkanuka-koong narung pankaing, eeꞌnoko mooniꞌke maantoꞌke. Eeꞌnoko tee Jiisuuꞌ tasiꞌpui oo-koo piavouꞌnung, teka makotuaruuꞌ nantoong karikaꞌke neeꞌaako naning apukung deemparama. Teeꞌkoo uroꞌkanooꞌ kuaꞌparara koiꞌnavarie miring sikamoaꞌke deto koinuuꞌ Jiisuuꞌ oovuuꞌnaang tevunge tankinuaing noruꞌui.
Eeꞌnoko tenang Jiisuuꞌ teꞌ basiarama deto ookuma oovura tee aaꞌpuuꞌ, “Sakiasi, iriꞌnarung depeto siraravai, aiꞌ ning dakanavaꞌkoo eꞌmung oꞌnooꞌnaang.” Teeꞌkoo iriꞌnarung depeto siarara dotuaritaaꞌ onkeonkeꞌuuꞌ tee Jiisuuꞌ.
Eeꞌnoko nantoonge ooaara tee minkuminkuauꞌ aaꞌpaama, “Naning orara bakanava-koo otooꞌnaang being.” Teka Sakiasie donkonura Ovoring aaꞌpuuꞌ, “Aung ee Ovoring, nkaang kavonanka-koo namarang ataꞌoiꞌnuka avorompaing, eeꞌnoko niiꞌnung naning kapooꞌ tamung nkaevontuꞌnung deekoꞌ napoꞌ karemuꞌpie oriꞌampaing.”
Eeꞌnoko Jiisuuꞌke aaꞌpuuꞌ tee, “Eꞌmung domang-anta ava-koo poing, aiꞌ aung teie narung, Eebaraamiꞌ baurukaaꞌkoong. 10 Eeꞌnoko ning Tee Naning-naumpoꞌ Paning-etaing tee nantoong pooarimaing eeꞌ eeꞌnaꞌ besiꞌarama domamparamaꞌnaang mouꞌnung.”
Ovoꞌmaꞌke Mooniꞌ Kantevuruꞌnaꞌkoong Kara Mirumiruꞌ
(Mat 25:14-30)
11 Tenang teinge aing kapooꞌnanka taaravai otoroko Jiisuuꞌke danto minkuvuma kara dikitoꞌ nauvuruꞌ noruꞌ koong-antavuriiꞌnaang. Aiꞌ mmauꞌ nantoonge daang eeꞌ noruꞌaakoꞌnung, Jiisuuꞌ daurarong˜ deempari Jerusalemaꞌ dueꞌka basiarara Roomaꞌnupoong bataꞌuriiꞌnaang Kumponing bakaang muuꞌ dupe-antavuma. 12 Teeꞌkoo aaꞌpuuꞌ teie, “Naning narung ovorooꞌ niiꞌnameensiꞌkoo isipoꞌ nanuuꞌnung daurarong pankainge teka daurarong deeng-antavuko toroaraaꞌnaang. 13 Mmeꞌ beaꞌ teie bakaning botovotonaaꞌnuka-koo nanaiꞌ bokuvurira narung daakuꞌnamikunaꞌ kantevuruꞌ. Eeꞌnoko aaꞌpuruꞌ teing, ‘Aing mintoong-antaveriaining bera ning toromaravainooꞌke basi.’ 14 Teka bakaning osikaiaang-koo niiꞌninge munteꞌaara tee-koo damaꞌdue kara nkanuka botoaarima tee daurarong pankaing-anko aaꞌpauꞌ, ‘Niiꞌ niikaang daurarong deeng-antaveaukaꞌ.’ Teka teie taaravuriaruuꞌ.
15 “Teketa tenang daurarong deeng-antavuioꞌ toroarara tee botoaruꞌnung bakaning botovotonaaꞌnuka mooniꞌ avuruꞌning tee-anko porora siraꞌpaavaꞌnaang bereng-antavauꞌnaꞌ. 16 Eeꞌnoko tutunaꞌnung tee-anko uroꞌkanooꞌ pora aaꞌpuuꞌ, ‘Ovoring, dakaang mooniꞌ narung daakuꞌ ameuꞌnamiku napoꞌ kivora daakuꞌnamiku deeng-antarerontuꞌnung.’ 17 Eeꞌnoko teie aaꞌpuuꞌ tee, ‘Bakei tampaꞌ nkoraruꞌnung daꞌ tampara botovotonaaꞌ. Teeꞌkoo tampaꞌ okiꞌnavuꞌkoo kakeꞌiiraruꞌnaꞌkoo daꞌ enang kivora-namonori osi pankeng-koo tarenung deeng-antaramaang.’
18 “Eeꞌnoko kenaanka-nung pouꞌ tee-anko aaꞌpuma, ‘Ovoring, dakaang mooniꞌ narung daakuꞌ ameuꞌnamiku paꞌnokoꞌ daakuꞌnamiku deeng-antarerontuꞌnung.’ 19 Eeꞌnoko teie aaꞌpuuꞌ tee, ‘Daꞌ enang paꞌnokoꞌnamonori osi pankeng-koo tarenung deeng-antaramaang.’
20 “Teketa napoꞌ niiꞌnara pora aaꞌpuuꞌ, ‘Ovoring, dakaang mooniꞌ narung daakuꞌ ameuꞌnamiku aing, baarong-koo daiꞌamira teka tareantuꞌnamiku. 21 Daꞌ dataramparura teeꞌ, aiꞌ daꞌ tee naning ivekung. Dakaning botovotonaaꞌnuka poreꞌoromaatoko damaꞌ pora derararaaꞌnaang.’ 22 Eeꞌnoko teie dauraronge tee aaꞌpuuꞌ, ‘Daꞌ botovotonaaꞌ orara masikung, teeꞌ minkumeinaare ninge enang toro-antavamaꞌnaang daꞌkoo. Masikaꞌ ee noruꞌmei otong naning ivekung? Nkaning botovotonaaꞌnuka poreꞌoromatoko damaꞌ mora deramaramaung ee? 23 Teeꞌ noruꞌmei deekoꞌ arekeeꞌkoo nkaang mooniꞌ beeng-koo sipearuuꞌ, toromarara niiꞌning taakoreꞌning ninka nkavampeuꞌnung?’
24 “Eeꞌnoko tee dauraronge teing nantoong dueꞌke donkonai otorokoꞌning aaꞌpuruꞌ, ‘Tee mooniꞌ pariꞌeriai tee aung, eeꞌnoko tee kivora daakuꞌnamiku otoꞌevuing averiai.’ 25 Eeꞌnoko teinge aaꞌpauꞌ tee, ‘Ovoring, aung aaꞌ kivora daakuꞌnamiku otoꞌevuing mmauꞌ otoꞌevung.’ 26 Teka teie aaꞌpuuꞌ, ‘Ninge naurampimang diiꞌ aaꞌdampima, teing ookara kapooꞌ basi-antavaamaing dau basinooꞌ napoꞌ avuꞌkoong, eeꞌnoko tee naning kapooꞌ basi-antavuaung teing otoꞌevuining naroꞌka pariꞌkoong. 27 Teka teing nkaning tooꞌde-nupoong ninge tare-koo piavoroaing tee teing poꞌantavererira anka ning-koo dutakanooꞌka dupisiꞌerereriaing.’ ” 28 Eeꞌnoko tenang aung eeꞌ oroꞌ kapooꞌ minkuvura uroi Jerusalemaꞌaape deto beuꞌ.
Jiisuuꞌ Jerusalemaꞌ Tavoꞌarara Nau-antavuruꞌnaꞌ Dootuuꞌnava-koo Kuunge
(19:29–21:38)
Jiisuuꞌ Jerusalemaꞌ Daurarong˜ Deempari Tumparuꞌnaꞌ
(Kena 118:25-27; Mat 21:1-11; Mak 11:1-11; Jon 12:12-19)
29 Eeꞌnoko tenang Jerusalemaꞌ dueꞌarama teing-koo osi kemonora aaꞌning Bepasi eeꞌnoko Beetani teke Oliveꞌpoꞌnamii-koo teie bakaning-koo barevare-nupoong-koo kenaankara uroꞌke botovuretuꞌ aaꞌpurema, 30 “Amonokaꞌkoo duꞌdareai. Teꞌ duꞌdareta doonkiiꞌnu kampianu oovereeꞌnaang biꞌari otoko naning mmeꞌ baꞌnanuau. Dapaꞌereta aꞌ poꞌantavereai. 31 Naninge niaꞌdurema aaꞌdureko, ‘Avoroꞌ aming-koo dapaꞌeremang?’ eeꞌ minkuereai, ‘Ovoring avoroꞌkoo nko-nko otoꞌevung.’ ” 32 Teketa tee tenaanka botovuretuꞌnaankai bereta teeꞌ nariꞌ nauvuretuꞌnaꞌ oovuretuꞌnung.
33 Eeꞌnoko dapaꞌureko tevoroꞌ kampia-navoroꞌ oko-nupoonge aaꞌpaaretuꞌ, “Aming-koo avoroꞌ kampia-navoroꞌ dapaꞌeremang?” 34 Eeꞌnoko tenaankai aaꞌpuretuꞌ, “Ovoring avoroꞌkoo nko-nko otoꞌevung.” 35 Eeꞌnoko tenaankai Jiisuuꞌanko poꞌantavuretuꞌnung tevoroꞌ, eeꞌnoko biikaang baaronge taniꞌaara Jiisuuꞌ teu-koo dau baꞌnang-antavauꞌ. 36 Eeꞌnoko tevoroꞌke nanuko nantoonge baaronankai biikaninge taung taniꞌaakoꞌ.
37 Teketa tee Oliveꞌpoꞌnamii booruꞌuma˜ Jerusalemaꞌaape dueꞌarama oroꞌparako teing ookara karikaꞌ barevare-nupoong doturotu tutumpariruꞌ Kumponing daangampaama bokiaama teing nko-nko iirakutananka ooaakoꞌning-koo aaꞌpaama,
38 “Biraanke-poꞌnung tee aung daurarong Kumponing bakaang miring-koo pomaang!
Mooa eeꞌnoko tee meenasi aꞌdeiꞌke paning-koo otoaing.” (Kena 118:26; Luukeꞌ 2:14)
39 Eeꞌnoko niiꞌninge Boto Keperuuꞌnavitue karikaꞌkooninge aaꞌpauꞌ tee, “Nau-anta, orokoveriai dakaning barevare-nupoong teeꞌ minku-koo.” 40 Eeꞌnoko teie makuꞌuma aaꞌpuuꞌ, “Ninge naurampimang aing dooroompariko deekoꞌ aing kapananka deto bokiaama teeꞌ minkuaapeuꞌ.”
Jiisuuꞌke Jerusalemaꞌnupoong Birompuruꞌnaꞌ
41 Eeꞌnoko tenang Jerusalemaꞌ dueꞌ pora teꞌ osi pankamono oovuma birompuruꞌ temono-nupoong, aaꞌpuma, 42 “Bakaꞌe, eꞌmung diiꞌke tasiꞌperi dei tampaꞌ, ninge mooa-koo basi-antarampipeuꞌnaꞌ diiꞌ, teka enang tee diiꞌketa duta-ita bakuꞌaring. 43 Pomaang teꞌmung doong tenang diikaning kare-nupoonge porora kororai kuꞌnuntaariainaꞌmung taamang mooꞌeriaukaꞌ bera peerai taruriko teinge oꞌdaari doonko kansiꞌkoo duaꞌraariai diikaning pavananka nariꞌ, teing-kooning kapananka tuurampaama; 44 Aming-koo, nnaꞌ Kumponinge diiꞌ piaaruri beeroꞌduriko tasiꞌperiaung-koo.”
Jiisuuꞌke Dootuuꞌnava Pankava-koo Baave Nkonuka Bataꞌuruꞌnaꞌ
(Mat 21:12-17; Mak 11:15-19; Jon 2:13-22)
45-46 Eeꞌnoko Jiisuuꞌ Jerusalemaꞌ basiararaiꞌnange, parang-koo tumparara pava dootuuꞌnava pankava-koong-koo, nantoong sipisipiꞌ dovang parekanumpoꞌ baaveveekoꞌning bataꞌ tutumpuruꞌnung. aaꞌpurima teing, “Daari Meekung-koo tee eeꞌ daariari otong,
‘Nkaang pava tee pava kunsinava deempari otoainava.’ (Aisaiaꞌ 56:7)
Teka diiꞌke ‘bakiaaꞌ nkonuka biikanooꞌ’ deeng-antavering.” (Jeremaia 7:11)
47 Teketa doong kante kara nau-antavurikoꞌ pava dootuuꞌnava pankava-koo. Eeꞌnoko piristiꞌkoo ovontunge eeꞌnoko boto naunukai eeꞌnoko pankenge taung besiꞌaakoꞌ Jiisuuꞌ dupisiꞌaavaꞌnaang. 48 Teka teinge kapooꞌ nkoaapeuꞌning ooaavaꞌ, aiꞌ nantoong dompirompiꞌorokoꞌnung bakaang kara taara-koo.