1 Ti m' Jesus ma metëëk bä m', sa wahë n'aa dajẽẽr gedaag n'aa, nesaa do moo heb'ooh do na-ããj hẽ rabana, Jesus metëëk do ramaa newëë hyb n'aa. 2 Ti hyb n'aa m', Pariséw, Mosees ky n'aa jaw'yyk do ma mehetëk do na-ããj hẽ, raky hadoo:

—Hahỹ aj'yy nesaa do moo heb'ooh do tagadoo. Awëh na-ããj hẽ sa sii —näk mä sa kyyh.

3 Ti m' Jesus baher'oot panyyg sa hã:

4 —Bë see tanyy bä 100 b'éé, ta masããh, ti m' 100 hedoo do see takanapëë wäd bä, dooh g'eeh teréd dó 99 hedoo do ta masããh, kanapëë wät do tabesoos hyb n'aa? 5 Ti tabaw'yyt bä kä, tatsebee wät do hyb n'aa tatóg sooh ta nu k'yy hã, tamajëëh hyb n'aa kä. 6 Tób bä takajaa bä kä, tanaëënh da ta najiis, tanaëënh ta wób ta pa haj'eenh doo, ratsebé hyb n'aa ta sii, ta mas'ãã see taw'yyt do hyb n'aa kä, kanapëë wät do paah. 7 Bë ỹ maher'oot hahỹỹh —näng mä Jesus: Ti hadoo né da hỹ pong jé P'op Hagä Do pa habong doo, tak'ëp da ratsebé baad nadoo do paa see h'yy kawareem bä P'op Hagä Do hã. 99 hadoo baad habong doo, dooh hyb n'aa rah'yy kawereem pé sa hyb n'aa ratsebee né paawä, ta bahǟnh ratsebé, sét hẽ baad nadoo do paa P'op Hagä Do wë h'yy kawareem do hyb n'aa —näng mä Jesus.

8 Ti m' tabaher'oot ẽnh panyyg see gó. Ti m' taky hadoo:

—Ỹỹnh see wë tanyy bä 10 moweed k'ããts tëg hawak do s'ëëb, tii bä, ta see badoo wäd bä, tagataa däk ta bag, tabakoot tób, baad tabesoos da. 9 Tabaw'yyt bä kä, tanaëënh ta najiis, tanaëënh ta pa haj'eenh doo, ta sii ratsebé hyb n'aa moweed nepä wät do taw'yyt do hyb n'aa. 10 Ta ti hadoo, P'op Hagä Do ããs ta pa hab'ëëh do ratsebé nesaa do moo hew'ëët do paa see P'op Hagä Do hã tah'yy kawareem bä.

11 Ti m' Jesus baher'oot ẽnh panyyg seeh. Ti m' taky hadoo:

—Ti awät aj'yy ma näng doo. Pawóp hẽ ta taah. 12 Ta see pé noo gó, ta t'aah tagad'oo hadoo do ky hadoo ta yb hã: “Na ỹ karẽn no n'aa ỹỹ, madajëb nuuj jé no n'aa paah. Nayyw hẽ ỹ karẽn ỹ gadoo”, näng ta t'aah. Tii bä sa yb betyn hõm ta ma ta taah sa hã.

13 Dooh tahajõõ nä bä ta ǟh, tagad'oo hadoo do bata hõm kän sahõnh hẽ ta ma, ta yb mo haj'aa kä. Ti tabahõm kän dawëë, hëëj s'ee hẽnh. T'ĩĩ hẽnh kä tabahäj kän sahõnh hẽ ta wë hanäng do paah. Tah'yyb däng do hã tabeh'ëënh. 14 Ti bahǟnh kä ta dajẽẽr bahëëj jëë kän. Dooh wäd ta dajẽẽr kä. Tii bä awäd kän sah. Asa kän. Dooh tadoo wät péh. 15 Ti ta tyw n'aa esóts kän tamoo wät doo. Ti awät aj'yy too yb masããh näng doo. Ti hã tabetsẽẽ tamoo wät doo. Ti tamoo wäd kän, too yb tahagãã kän. Too yb tanejë kän. 16 Tak'ëp ta ti aj'yy basa kän. Takarẽn paawä too yb waa tabawa. Dooh hanoo pé ta hã ta waa.

17 Tii bä tat'yyd kamehĩĩn kän. Ta h'yyb gó taky hadoo: “Jajé, sahõnh hẽ ee sii moo bong doo, ee karom, dooh rasa bä. Anäng sa waa. Mad'aak né sa waa. Ti ỹ bas'as babä”, näng. 18 “Taw'ããts hẽ ỹ babaaj hõm ee wë”, näng ta kyyh. “Ỹ maher'oot ta ti ee”, näng. “ ‘Ee’, näng da këh ỹỹ”, näng, “ ‘nesaa do ỹ moo wäd wät P'op Hagä Do hã, a hã na-ããj hẽ’, näng da këh ỹỹ”, näng ta kyyh ta h'yyb gó. 19 Ti tahyb n'aa newëë ta h'yyb gó: “Ỹ etsẽẽ da ỹ moo wät doo. ‘A karom däg da ỹỹh. Dooh a t'aah ỹ doo wäd bä’, näng da ỹỹh”, näng ta h'yyb gó. 20 Ti tababaaj nä kän p'aa hẽnh kä ta yb wë kä.

Takajaa bä kä ta yb wë, dawëë naa ta yb gadoo. Baad ta yb gadoo. Dawëë naa tabahapäh bä, tat'yyd mehĩĩn. Ti tawaj'aa däk ta wë, takedëng hyb n'aa. Tawaké däk, ta tapa tsanetsub wät takedëng do heen n'aa. 21 Ti ta t'aah ky hadoo: “Ee”, näng, “nesaa do ỹ moo wäd wät P'op Hagä Do hã, a hã na-ããj hẽ”, näng. “Dooh a t'aah ỹ mamaneëëj wäd bä”, näng ta kyyh.

22 Ti ta yb ky hadoo ta karom hã: “Nayyw hẽ, bë mana saroor tak'ëp hanäm doo, ta hã bë dadäg. Ta ma poo heen n'aa, ta tsyym suun sii hẽ bë mana. 23 Bë naboh booj yb t'aah hepuh doo, ër nejë häng doo, ër tsebé do tä n'aa”, näng. “Ër tsebé da, p'aa hẽnh tah ỹ kajaa do hyb n'aa”, näng. 24 “Dajëp do hadoo hahỹ tah ỹỹ. Edëb wät p'aa hẽnh hỹỹ kä. Nepä wäd paah. Hỹỹ kä kaw'yyt p'aa hẽnh”, näng ta yb kyyh ta karom hã. Tii kä ratsebee kän, rabajäm kän ta hyb n'aa kä.

25 Ta t'aah seeh, wah'ëëh hadoo do moo wät sa joom banäng bä. Ti nuuj jé takajaa. Wah'ëëh hadoo do bajëng bä kä, tamaa newë däk ketẽn doo, kejäm doo. 26 Ti tanaëënh sa karom seeh. Tabeaanh hëd n'aa ta tii. 27 “A hỹỹj kaja nä p'aa hẽnh”, näng. “A yb mejũũ ãã naboh jat booj yb t'aah hepuh doo, ër tsebé do tä n'aa, baad takajaa do hyb n'aa”, näng sa karom kyyh ta hã.

28 Ti wah'ëëh hadoo do kawaj'ããn kän. Dooh takarẽn bä tajëë suun tób gó. Ti ta yb banyyh tamaher'oot hyb n'aa, tabajëë suun hyb n'aa. 29 Dooh ta t'aah karẽn bä tamaa newë bä ta ti taher'oot doo. “Hajõõ ta baab tak'ëp ỹ moo wäd wät a sii”, näng ta yb hã. “Dooh noo gó õm ỹ ky nadaheeh péh”, näng. “Dooh noo gó tabad'op hẽ man'oos pé b'éé t'aah, najis ỹ daheeh ãã tsebé do tä n'aa”, näng ta kyyh. 30 “Hỹỹ kä a t'aah mahanäng doo, ỹỹj hajõk sii he'ỹỹh do hã tabahäj jëng do a dajẽẽr tababaaj nä bä kä, mamejũũ ranabooh booj yb hepuh doo!”, näng wah'ëëh hadoo do ta yb hã.

31 Ti ta yb ky hadoo: “Tah ỹỹ”, näng, “pa ỹ had'yyt ti õm bagä”, näng ta yb kyyh. “Sahõnh hẽ wë ỹ haym doo, a ma had'yyt né hẽ tii”, näng. 32 “A hỹỹj ti hỹ dajëp do paa hadoo. Hỹỹ kä edëb wät p'aa hẽnh. Nepä wät do hadoo, p'aa hẽnh takaw'yyt”, näng. “Ti hyb n'aa, taw'ããts hẽ né hẽ tii d' ër tsebé, taw'ããts hẽ né hẽ jäm ji moo wät”, näng ta yb kyyh wah'ëëh hadoo do hã —näng mä Jesus panyyg ky n'aa me m' tamaher'oot.