22
Jesu rüe tö namani kain ngite tiebe
(Mateo 26.1-5,14-16; Marcos 14.1-2,10-11; Juan 11.45-53)
Kä ye ngwane, bieta Te Lebadura Ñakare Bante kweta nämane Ngöbö mikakäre ütiäte. Bieta ye arabe kädian nämane Pascua* Pascua. Nitre israelita käkwe Pascua köböi mikani ütiäte, ñobtä ñan angwane kira nitre israelita nämane ngite kä Egiptote angwane, Ngöbökwe tikaninte Pascua köböibtä. Pascua abko käta “niken bäre ta” niere. Köbö yebtä angele ni kämikaka nikani nitre israelita bäre ta amne kämikani ñakare kwe, aisete Ngöbökwe köbö Pascua mikamna ütiäte nitre israelitaye. abko erere köbö jatanina nüketa ja ken. Angwane nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkientre amne Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye dirikätre abko käkwe Jesu müre ketadre ño abko namanintre ngibiaretari kisere, akwa ni nämane kwati nekete Jesukri abko jürä namani btätre. Angwane nitre ja töitikaka Jesube ni jätäbti nibu, ye ngätäite ni iti kädian nämane Judas Iscariote abko btä Satana nikani. Ne aisete nikani nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkientre känti amne nitre ju blitakrä Ngöböbe guardia dänkientre känti angwane, Jesu kitadre ngise kwe ietre kämikadre abko nikani kädriere bentre. Angwane kä namani nuäre kri btätre, käkwe ngwian bian braibare Judaye, ye abko nükaninbti Judaye angwane, Judakwe kitadre ngise ño rüeye ni mda mda okwä bäre abko Judas namani ngibiare kisere jae mda.
Jesukwe mröbare mrä nitre ja töitikaka benbe
(Mateo 26.17-29; Marcos 14.12-25; Juan 13.21-30; 1 Corintios 11.23-26)
Nebti bieta Te Lebadura Ñakare Bante Kweta nämane ye nükani mda. Köbö ye näire kordero kämika nämane kwetadre Pascua köböite abko köböi nükaninta. Abtä Jesukwe Pedro amne Juan käräbare, bti niebare kwe ietre:
Mun nän mrö sribere kwetadre Pascuate, niebare kwe ietre.
Niaratre käkwe niebare mda Jesuye:
¿Nunkwe mrö sribedre mdente, ie ma tö nibi? niebare kwetre ie.
10 Angwane Jesukwe niebare mda ietre:
Mun rika nebe jutate. Ye känti ni brare tädi iti ñö ngwena kantrate abko rükadi ngätäi munbe ji ngrabare. Ni ye rika mdente gwä, känti mun rika. 11 Mun rika nebe gwi angwane, munkwe nie krörö ju bkänkäye: Dirikäkwe mrö Pascua köböikrä kwetadi nitre ja töitikaka benbe abkokrä käta ükaninte mdente, ngwiantarimna kwe, munkwe nie kore ie. 12 Angwane ju mikani bobu jabti käin, te kä kri tädira ükaninte biare mrökrä, känti mun jänäin kwe. Ye känti munkwe mrö sribe biare nunkrä amne jändrän jökrä ükate biare. Abko kore se, niebare kwe ietre.
13 Ye erere bkänä nikanintre angwane, Jesukwe kukwe niebare ño ño ietre, erere kwani ietre, känti mrö sribebare kwetre kwetadre Pascuate.
14 Ye erere, mrö käi nükani angwane, Jesu nikani, namani täkänintbe mesabtä nitre niara kukwei ngwiankabe angwane, 15 niebare kwe ietre:
Ti ngämi krüte, känenkri bäri ti tö namani mrö Pascuakrä ne kwetai munbe gwaire abko erere käi nüra mtare. 16 Ti tö namani mrö Pascuakrä ne kwetai kore munbe, ñobtä ñan angwane Ngöbö ngämi gobrane ni ngätäite, känenkri tikwe ñan mrö Pascuakrä ne kwetadreta jire mda, akwa batibe kukwe bä mikata mrö Pascuakrä nebti rabadi bare angwane, tikwe kwetadita, niebare Jesukwe nitre ja töitikaka benye.
17 Bti uba döi nämane basote diani kisete kwe, kuin niebare btä kwe Ngöböye, bti niebare kwe nitre ja töitikaka benye:
Uba döi ne ñaen ja täritäri munkwe, 18 ñobtä ñan angwane Ngöbö ngämi gobrane ni ngätäite, ye känenkri tikwe ñan uba döi ñadreta jire mda abko ti tö nibi niei munye, niebare Jesukwe ietre.
19 Yebti Jesukwe ban diani kunti kisete, kuin niebare btä kwe Ngöböye, bti ötaninbtä kwe, bti biani kwe nitre ja töitikaka benye, käkwe niebare ietre:
Ban ne abko ti ngätä ara. Ne mden abko tita bien müre ketadre mun kräke. Käre munkwe ban ne kweta kore ti ngwiankrä töre jae, niebare Jesukwe.
20 Ye kwrere arato, uba döi nämane basote abko Jesukwe diani kisete, käkwe niebare nitre ja töitikaka benye:
Uba döi ne abko ti därie tikwe ara. Ti krütadi angwane, ti därie rimiadite munkrä, köböire Ngöbökwe kukwe ükaditeta btin munbe, ye mden abko uba döi ne tä bä mike. 21 Akwa ni ti kitaka ngise ti rüeye abko tä mröre ketetibe tibe mesabtä nete. 22 Ne abko, ji ükaninte Ngöbökwe ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne käne ye erere tikwe mikadre täte jökrä, ¡akwa ni ti kitaka ngise abko ñan bobre jakän ya! niebare Jesukwe.
23 Angwane nitre ja töitikaka Jesube namani niere jae kwärikwäri:
¿Nirekwe niara kitadi ngise rüeye ruen? namanintre niere.
¿Nire bäri ütiäte?
24 Ye ngwane abko, nitre ja töitikaka Jesube mden bäri ütiäte abko btä nikani ja kwete. 25 Abtä Jesukwe niebare ietre:
Nitre Ngöbö mikaka ngwarbe jae ye mikata jreire abko tä nebe ja bä mike krübäte ni mda mda okwäte. Erere arato, nitre mikata ni mda mda dänkiene abko krübäte arato, akwa ni se bäri moto kuin, nieta btä abko käita nebe juto btätre. 26 Akwa mun ngätäite abko ñan rabadre bare kore, ñobtä ñan angwane ni bati mikata sribi ngwarbe nuene, ye kwrere nire nire rabadre bäri ütiäte mun ngätäite abko rabadi ni bati ye kwrere. Erere arato, mun mden rabadre ji dokwäte abko käkwe ja mika ni klabore kwrere. 27 Ye abko, ti bike kukwe niere munye: ¿Nita täkänintbe mröre mesabtä angwane, ni mrö mikaka mesabtä, ni nibu ye abko mden bäri ütiäte? Ni mrökä mesabtä abko bäri ütiäte ni sribikä mrö sribekä ye kräke raba ruen tie, akwa ni sribikä ye kwrere tita mun ngätäite nete, erere munkwe nüna arato.
28 Tikwe ja tare nikaba angwane, käre mun näma ketetibe tibe, 29 aisete ti Rünkwe kä biani gobrankrä tie, ye kwrere tita bien munye arato, 30 tikwe gobrandi Ngöböbe, ye känti munkwe mrödre amne munkwe dö ñadre ketetibe tibe ti kukwe muko kwrere, abkokäre tita kä gobrankrä bien munye. Ye ngwane, mun ja töitikaka tibe ye abko rabadi täkänintbe kürä kwä jätäbti kubu yebti. Ye känti abko juta keta jätäbti ketebu nitre israelitakwe abko kräke munkwe kukwe ükadite siba tibe, niebare Jesukwe ietre.
Pedro käkwe Jesu rükandite, niebare Jesukwe
(Mateo 26.31-35; Marcos 14.27-31; Juan 13.36-38)
31 Yebti ni Dänkien käkwe niebare mda:
Simón, Satana tö mun jökrä nuaite krübäte ja käne, käkwe mun köböi käräba Ngöböye, 32 akwa makwe tödekadre janknu Ngöböbti, abkokäre tikwe blitaba Ngöböbe makrä Simón. Ne aisete ma töi rikwitata ti kukwäre angwane, makwe ma mräkä mda mda nete se die mika nünenkä dite jabtä, niebare Jesukwe Simónye.
33 Abtä Simónkwe niebare mda ie:
Ti Dänkien, ma kitadre ngite ya o ma kämikadre ya, ye känti tita juto biare niken gwaire mabe, niebare kwe Jesuye.
34 Abtä Jesukwe niebare mda ie:
Pedro, ti bike kukwe era erere niere mae abko krörö: Antlan ngämi ngwäne dekä, ye känenkri ti gare ñakare mae, makwe niedi bämä jire. Abko kore se, niebare Jesukwe ie.
Kä taretare kite jötrö
35 Yebti nitre ja töitikaka Jesube, ie Jesukwe niebare:
Tikwe mun juanba Ngöbö Kukwei kädriere angwane, mun ñan rikadre ngwian ngwena jae amne, mrö, sabato ye ñan järikadre munkwe jae, tikwe nieba munye. ¿Ye ngwane munkwe ja tare nikani jändrän ye miare ya? niebare Jesukwe ietre.
Angwane, Ñakare, niebare kwetre.
36 Abtä Jesukwe niebare ietre:
Kore tikwe mun juanba akwa, mtare abko ngwian tärä munkwe angwane, mun jata ngwena jae amne mun jata mrö ngwena jae arato, akwa mun mdenkwe ngitra ñakare abko käkwe dän jakwe rürümoin, bti munkwe ngitra köka jae, ñobtä ñan angwane kä taretare kite munkrä, ñobtä ñan angwane 37 Ngöbö Kukweita tikani krörö tibtä:
Ni ngututu kwrere jire niara namani tuen ni mda mdaye, Isaías 53.12
abko tikani kira tibtä, ye abko rabadre bare täte jökrä tibtä. Abko kore se, niebare Jesukwe ietre.
38 Abtä nitre ja töitikaka ben käkwe niebare ie:
Ni Dänkien, ngitra tärä kumu nikwe nete, niebare kwetre.
Angwane Jesukwe niebare ietre:
Kada kete munkwe. Tikwe dre nini ñan nü gare munye, niebare kwe ietre.
Jesu nikani blite Ngöböbe Getsemaní
(Mateo 26.36-46; Marcos 14.32-42)
39 Yebti Jesu nämane niken käre Ngitio Olibo känti, ye erere nikaninta mda angwane, nitre ja töitikaka ben ni jätäbti iti nikanintre jökrä ben. 40 Namaninta ngitiobti angwane, niebare kwe ietre:
Kukwe taretare kite mun nuente ja käne angwane, munkwe ñan ja mikadre ngite, abkokäre munkwe blita jakrä Ngöböbe, niebare Jesukwe ietre.
41 Yebti jä kitata tä niken mate nuäi temen, ye näre Jesu nikani mentokwäre se kwrere, känti namani ngukudokwäbti temen blitakäre Ngöböbe, 42 käkwe niebare ie:
Ti Rün, kukwe kite tare ti rüere ti mikakrä ja tare nike, ye ma tö diain ti bäre ne ngwane, makwe dian ti bäre, akwa ma tö dreye tikrä, ye erere raba bare tibtä amne ñan ti töi abko erere rabadre bare, niebare kwe Rün Ngöböye.
43 [Ye btäräbe angele nämane kä käinbti, nükani Jesu die mike. 44 Angwane Jesu namani ja tare nike bäri krübäte, akwa bäri namani blite ja dibti Ngöböbe, aisete krübärie namani ngitiekä abko namani näkäenkä krikri be däri kwrerekwrere abko namani niken mate temen.] Kukweta tikani corcheta ngätäite abko ñan tä tikani manuscrito bäri kuinkuinbtä.
45 Yebti Jesukwe blitabare ünän Ngöböbe angwane, nikaninta nitre ja töitikaka ben ye känti amne niaratre namani ulire krübäte, aisete nämane kibien kuin jökrä, btä Jesu namaninta. 46 Abtä niebare kwe ietre:
¿Ye ñobtä munta kibien? Diablu jatadi mun nuente ja käne angwane, munkwe ñan ja mikadre ngite, abkokäre näin krö, blite jakrä Ngöböbe, niebare Jesukwe ietre.
Jesu kani ngite
(Mateo 26.47-56; Marcos 14.43-50; Juan 18.2-11)
47 Jesu nämane ñäke kore nitre ja töitikaka benye, te batibe ni mda nükani kwati känti. Nitre ye ngätäite abko, ni iti ja töitikaka Jesube kädian nämane Judas abko nämane näin ji ngwena käne, nikani nebe Jesu känti angwane, krötabare Jesu ken kwe, Jesu demainkäre ngwärebtä. 48 Akwa Jesukwe niebare ie:
Judas, ¿ti, Ni Kä Nebtä Ngobo ne ma tö nibi demaine kore kitakäre ngise ñan ñan? niebare kwe ie.
49 Angwane nitre ja töitikaka Jesube mda mda okwäbti kukwe ye nikani nakenkä angwane, niebare kwetre Jesuye:
Ni Dänkien, nun bike nitre se tikekä ngitrabti, niebare kwetre.
50 Yebti ni blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkien, kwe ni klabore nämane abko olo küde ruenkri tikaninkära ta ie ni itikwe se kwrere. 51 Akwa Jesukwe niebare ietre:
Nitre ye tuemetre, niebare Jesukwe.
Bti ni klabore ye olobtä Jesukwe kise mikani angwane, namaninta kuin batibe. 52 Yebti nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkientre amne guardia ju blitakrä Ngöböbe ngibiabtikä amne nitre unbre ji dokwäte nikani Jesu kaen ngite, ye ie Jesukwe niebare:
¿Ñobtä abko bäsi ni gokä kri krübäte rüere ngitra jäta niken amne krito jäta niken, kwrere jire mun kite ngwena ti rüere ti kakäre ngite ye? 53 Ju blitakrä Ngöböbe känti käre ti nämane nebe ketetibe munbe angwane, mun ti kaen ñakare ngite amarebti mtare mun kite kore ye. Akwa mtare diablu tä dikekä kä ikote, diebti kä nüra munkrä, aisete mun nüke ti kaen ngite kore mtare, niebare Jesukwe ietre.
Pedro käkwe Jesu rükaninte
(Mateo 26.57-58,69-75; Marcos 14.53-54,66-72; Juan 18.12-18,25-27)
54 Yebti Jesu kani ngite, jänikani nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkien juete angwane, Pedro nikani bä mente jiebti se kwrere. 55 Jesu jänikani ngite, ye känti namanintre angwane, ni ruäre käkwe ñukwä bukaninte ju bäre, bti namanintre täkänintbe ñukwä bäre temen mda angwane, Pedro nükani, namani täkänintbe siba niaratre ngätäite ñukwä träse. 56 Angwane meri sribikä nämane ñukwä träse yete abko ie Pedro jatabare täkänintbe ñukwäbtä amne okwä namani kwekbe btä, käkwe niebare:
Ni se nämane dikekä Jesube arato, niebare kwe ie.
57 Abtä Pedrokwe ja rükaninte, käkwe niebare:
Niara gare ñakare tie. ¿Ye ño abko mata ñäke kore ye?
58 Yebti bä derare angwane, ni mdara jire okwä namani Pedrobtä, käkwe niebare:
Mata nekete arato Jesube, niebare kwe ie.
Angwane Pedrokwe niebare ie:
Tita nekete ñakare niarabe. Makwe ñan ñäkä ngwarbe, niebare kwe ie.
59 Yebti kä nikani ñänä okwä krati näre ta mda angwane, ni mdara jire jatani ñäke kisere Pedroye, kä namani niere:
Ni ne abko Galileabo, aisete niara ne nämane näin siba Jesube, namani niere.
60 Angwane Pedrokwe niebare:
Drebtä mata blite ñan nebe nüke gare tie, niebare kwe.
Pedro nämane ja rükente kore, ye btäräbe antlankwe ngwänänbare se kwrere 61 angwane, ni Dänkien nikwitaninte, käkwe Pedro mikani ñäräre ja käne angwane, ni Dänkien käkwe kukwe niebare krörö Pedroye abko nükaninta töre ie: Antlan ngämi ngwäne, känenkri makwe ti rükandite bämä jire, niebare ni Dänkienkwe ie, ye nükaninta töre ie. 62 Angwane nikani mentokwäre, käkwe ja müaibare kri kä bäre mento.
Nitre guardia käkwe Jesu mikani yakrä jae
(Mateo 26.67-68; Marcos 14.65)
63-64 Jesu jänikani ngite, ye känti nitre mikani Jesu ngibiabtikä abko käkwe dän kukwän mäkäni Jesu okwäbti, bti namanintre mete amne namanintre mike yakrä jae, kä namani niere ie:
Nirekwe ma miti niere metre, namanintre niere Jesuye.
65 Erere arato, namanintre ñäke kämekäme amne taretare Jesuye, mikakäre ene jae.
Jesu jänikani Sanedrin ngwärekri
(Mateo 26.59-66; Marcos 14.55-64; Juan 18.19-24)
66 Yebti kä jatani ngwen dekä angwane, nitre nämane sribire Sanedrinbtä abko nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkientre amne Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye dirikätre käkwe ja ükaninkrö jökrä amne, ye ngwärekri Jesu jänikani. Namani känti angwane niebare kwetre ie:
67 Ma abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ara ne ngwane, niere nunye, niebare mda kwetre Jesuye.
Angwane Jesukwe niebare:
Tikwe jän niedre munye angwane, munkwe ñan ti kukwei mikadre era. 68 Erere arato, tikwe kukwe ngwiandretari munye angwane, munkwe ñan ti kukwei kadre ngäbti. 69 Akwa mtare Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä ye küde ruenkri kä ni ütiäte krikrä, känti Ni Kä Nebtä Ngobo rabadi täkäninte gobrane Ngöböbe gwaire, niebare Jesukwe.
70 Angwane ni jökrä käkwe niebare mda Jesuye:
¿Mata niere kore, aisete ma Ngöbö Odei bkänä ñan ñan? niebare kwetre ie.
Angwane Jesukwe niebare mda ietre:
¿Mun ara jire käta ti Ngöbö Odei niere, ye aisete ñan ye kwrere bkänä ya? niebare kwe ietre.
71 Angwane niebare kwetre:
Niarakwe ñäri kore, käkwe ja miri ngite au, nikwe kukwe nuri. ¿Se abko ni mdara jire känändre blite mda rüere ya? niebare kwetre jae kwärikwäri.

*22:1 Pascua. Nitre israelita käkwe Pascua köböi mikani ütiäte, ñobtä ñan angwane kira nitre israelita nämane ngite kä Egiptote angwane, Ngöbökwe tikaninte Pascua köböibtä. Pascua abko käta “niken bäre ta” niere. Köbö yebtä angele ni kämikaka nikani nitre israelita bäre ta amne kämikani ñakare kwe, aisete Ngöbökwe köbö Pascua mikamna ütiäte nitre israelitaye.

22:44 Kukweta tikani corcheta ngätäite abko ñan tä tikani manuscrito bäri kuinkuinbtä.