8
Ni mili kräbkä bukani Jesukwe
(Mateo 15.32-39)
Kä ye ngwane, bati ni nükaninta ja ükekrö kwati Jesubtä abko kän mrö krütani jökrä. Abtä Jesukwe nitre ja töitikaka ben käräbare, bti niebare kwe ietre:
Köbömära jire ni kwati tä tibe nete, ie mrö ñakare kwetadre, aisete nibi tuen bobre tie. Ni ruäre nünanka mente jatani tä nete. Tikwe juandreta mröi ja gwiriete angwane, nane kä rötarete bti ji ngrabare, aisete nibi tuen bobre tie. Ti ñan tö juainta mröi, niebare Jesukwe ietre.
Nitre ja töitikaka ben käkwe niebare mda ie:
Nita kä kaibe nete. ¿Kä krörö känti abko ni bukare drete sere? niebare kwetre ie.
Jesukwe niebare mda ietre:
¿Banta kobe munkwe?
Niaratrekwe niebare mda ie:
Banta kun kükübe nunkwe, niebare kwetre Jesuye.
Jesu käkwe täkämna temen nitre nämane yeye, bti ban kun kükü diani kisete kwe, kuin niebare btä kwe Ngöböye, ñäkänintbe kwe, bti ngökani kwe nitre ja töitikaka benye dräidre ni nämane kwati yebti. Erere bkänä, ban dräibare kwetre. Gwa kiakia nämane krobu, krämä kwetre, btä Jesukwe kuin niebare Ngöböye, bti ngökani kwe nitre ja töitikaka benye, bti juani dräire kwe arato. Ni jökrä käkwe mröbare, namanintre trinetrine jökrä, bti ban oto namaninte, ye abko nitre ja töitikaka Jesube käkwe ükaninkröta kutia kwä kükü. Ni kwati käkwe mröbare, ye abko ni brare brare aibe mili kräbkä näre amne meri btä ngäbäkre nämane kwati abko tanbare ñakare. Ni jökrä käkwe mröbare trine, bti Jesukwe juaninta ja gwiriete, 10 bti niara btä nitre ja töitikaka ben nakwani rute, nikani kä kädian nämane Dalmanuta känti.
Sribi kri ñan tuabare käräbare Jesuye
(Mateo 16.1-4; Lucas 12.54-56)
11 Jesu btä nitre ja töitikaka ben namani Dalmanuta angwane, nitre bariseo nükani ja kwete ben amne Jesukwe ja dokwä mikadre kö okwäte, abkokäre nükani ja kwete ben. Jesu abko juani era metre Ngöbökwe ya, ñakare ya abko Jesukwe bä mikadre, käkwe sribi kri ñan tuabare nuendre niaratre okwäbti abko nükani ribere Jesuye.
12 Ye namani tare kri Jesubtä, aisete büre jäkäni nga kwe, bti niebare mda kwe ietre:
¡Jo! ¿Ye ñobtä mun nünanka kä ne ngwane tä kukwe ye kwrere ribere dikaro tie yere? Ngöbö tö dre nuein, ye tikwe nin niedi jire chi munye, niebare Jesukwe ietre.
13 Kukwe namani tare kri Jesubtä. Yebti nitre bariseo mikaninte känime kwe, nakwaninta rute, bti nikaninta ja jiebti ñö okwä kri kwärä nakri.
Dirikätre blo, yebtä Jesukwe nitre ja töitikaka ben mikani mokre
(Mateo 16.5-12)
14 Nämane Dalmanuta angwane abko nitre ja töitikaka Jesube, bti kä nikwitaninkä ban ngwiandre jabe, abkokänti namanina rute angwane, banbe nämane kuntibe kwetre. 15 Ye ngwane, Jesukwe nitre ja töitikaka ben mikani mokre, käkwe niebare ietre:
Lebadura nitre bariseokwe btä nitre reketaka Herodebe, ye ngäniene munkwe ja ngibia kuin, niebare Jesukwe.
16 Abtä nitre ja töitikaka Jesube namani niere jae kwärikwäri:
Ni ñan ki ban mda ngwena, abtä Jesuta blite kore, namani niere jae kwärikwäri.
17 Ye gani Jesukwe, abtä niebare kwe ietre:
¿Ti abko nire metre ngämi nüke gare munye ya? ¿Ti raba mrö bien munye Ngöbö diebti ngämi nüke gare munye ya? ¿Ye ñobtä ban ñakare munye, munta niere dikaro jae abko mun töi ngitiekä ñakare arato ya? 18 ¿Kä tuen munye amarebti tita dre nuene abko nüke gare ñakare munye yere? ¿Ni kukwei ruen munye amarebti mun ti kukwei tebaire ñakare yere? ¿Tikwe dre nuenba, ye töre ñakare munye ya? ¿Ye ñobtä abko ban ñakare mun nibi niere yere? 19 ¿Ni mili krärike jire bti tikwe ban kunrikebe dräiba, ye rabateba abko ükakröbata kutia kobe munkwe? niebare Jesukwe nitre ja töitikaka benye.
Niaratre käkwe niebare mda:
Ban rabateba abko ükakröbata kutia kwä jätäbti kubu nunkwe, niebare kwe Jesuye.
20 Bti Jesukwe niebare mda ietre:
¿Erere arato, ni mili kräbkä jire bti tikwe ban kun kükübe dräiba, ye rabateba abko munkwe ükakröbata kutia kobe? niebare kwe ietre.
Niaratre käkwe niebare mda Jesuye:
Ban rabateba abko ükakröbata kutia krikri kwä kükü nunkwe, niebare kwetre.
21 Abtä Jesukwe niebare mda ietre:
Tikwe jändrän ne nuenba mun okwäbti amarebti, ¿se ñobtä abko drebtä tita blite abko ngämi nüke gare metre munye? Abko kore se, niebare kwe ietre.
Ni iti, ie kä tuen ñakare abko Jesukwe mikaninta kuinta
22 Yebti Jesu btä nitre ja töitikaka ben nikani mate juta Betsaidate angwane, ni iti, ie kä tuen ñakare jänükani mräkäkwe Jesuye. Jesukwe okwä nuadrebtä ja kisebti mikakäre kuinta abko mräkä namani ribere kisere ie. 23 Ni ie kä tuen ñakare, ye Jesukwe kani küdebti, nikani ben mento juta bäre, namani juta bäre angwane, Jesukwe käli mikani ni ye okwäbtä, bti kise mikani okwäbtä kwe, käkwe niebare ie:
¿Kä nibi tuen mae ya?
24 Ni ye käkwe niebare:
Ni nibi tuen kri kwrere dikekä tie, niebare kwe ie.
25 Ni ye, ie kä namani tuen diore, abtä Jesukwe kise mikaninta mda bati okwäbtä angwane, okwä namaninta kuin jökrä, aisete kä namani tuenta kuin jökrä ie. 26 Bti Jesukwe niebare ie:
Tikwe ma okwä mirita kuinta, ye makwe ñan kädrie jire chi ni mda mdabe juta Betsaidate. Nänta jirekäbe ja gwiriete, niebare kwe ie.
Jesu abko Ni Dianinkä Ngöbökwe, niebare Pedrokwe
(Mateo 16.13-20; Lucas 9.18-21)
27 Yebti juta kiakia tä juta Cesarea Filipo bäre temen, ye kukwäre Jesu nikani nitre ja töitikaka benbe sribikäre juta kiakia yete. Namanintre dikekä ji ngrabare angwane, Jesukwe niebare ietre:
¿Ti ne abko nire nieta ni mda mdakwe tibtä? niebare kwe ietre.
28 Niaratre käkwe niebare mda Jesuye:
Ma abko Juan Bautista nükaninta nire nieta ni ruärekwe amne ni mda abko käta ma Elías nükaninta niere mabtä. Akwa ni mda abko tä niere Ngöbö kukwei niekä kirakira mda mda abko nükaninta nire nieta kwe mabtä, niebare kwetre ie.
29 Jesukwe niebare mda ietre:
¿Mun abko käta ti nire niere tibtä? niebare kwe ietre.
Pedro abko käkwe niebare Jesuye:
Ma abko ni Dianinkä juani Ngöbökwe nun ngätäite, niebare kwe ie.
30 Jesukwe niebare mda nitre ja töitikaka benye:
Ti abko Ni Dianinkä Ngöbökwe abko, munkwe ñan kädrie jire chi ni mda mdabe, niebare kwe ietre.
Jesu müre ketadi, niebare käne kwe
(Mateo 16.21-28; Lucas 9.22-27)
31 Ye känti mentokwäre Jesu nikani dirire nitre ja töitikaka benye angwane, nikani niere:
Nitre unbre ji dokwäte, nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkien amne Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye dirikätre, käkwe ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne mikadi ja tare nike kri amne trö kwitadi kwetre tie, käkwe ti müre ketadi, akwa köbömäkäre angwane, ti rükadita nire, niebare kwe ietre.
32 Kukwe ne rakadrekä ño Jesubtä, erere niebare metre ta kwe nitre ja töitikaka benye. Abtä Pedrokwe Jesu käräbare, nikani kaibe ben mentokwäre, bti nikani mäträre btä. 33 Abtä Jesu nikwitaninte, käkwe nitre ja töitikaka ben mikaninta ñäräre, bti ñäkäbare krörö kwe Pedroye:
Satana, nän mento tibtä nete. Tikwe ja mikadre ngite Ngöbö rüere, abkokäre ma kite ñäke kore tie ñan ñan. Ni kä nebtä ie jändrän tuen dbe abko erere tä tuen mae, aisete makwe ñan ñäkä kore tie, niebare Jesukwe Pedroye.
34 Bti Jesukwe nitre ja töitikaka ben btä ni mda mda nämane yete, ye käräbare, bti niebare kwe ietre:
Nire nire tö ja töi mikai kwatibe nänkrä tibe, ni ye abko tö dreye jakrä abko raba käikwitekä jabti amne ja kwata raba ruentari tare ñakare ie nünakäre tikrä abko jata ti jiebti, 35 ñobtä ñan angwane nire nire tö ja kwata ngibiai jen jakrä abko krütadi kärekäre, erere rabadi kärekäre Ngöbö okwä bäre mento akwa, nire nire krütadi ti dokwäre amne kukwe kuin Ngöbökwe tibtä ye dokwäre abko rabadi dianintari nünakäre kärekäre Ngöböbe.
36 Ye abko, ni rabadre jändrän jökrä bkäne kabre kä nebtä, akwa ni krütadre angwane nikwe ñan nünandre mda Ngöböbe, ne ütiäre abko dre rükadre nie. 37 Erere arato, nikwe nünandre kärekäre, ye abko ni ñan raba kökö jire chi jakrä, ñobtä ñan angwane jändrän ñakare jire abko ni rabadre bien Ngöböye nüna kärekäre ben ye ütiäre. 38 Ne aisete, nire nire käta ti rükente amne kukwe dirita tikwe ne rükente nitre tödekaka ñakare Ngöböbti käta kukwe kämekäme nuene ye ngwärekri, ni ye abko ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne jatadita angwane, tikwe ni ye rükandite arato. Ti jatadita angwane ti jatadita ti Rün di kri bä nuärebti, erere arato angele deme Ngöbökwe bä nuärebti, niebare Jesukwe nitre ja töitikaka benye btä ni mda mda nämane yete yeye.