16
Timothy-m Piqasiutiłha Paul-mun suli Silas-mun
Paul-kuk iglaugaluaqamik tikiḷġataġniqsuk Derbe-mun suli Lystra-mun. Tavraniguuq ukpiqtuaqaqmiñiqsuq atiliŋmik Timothy-mik, aakaŋaptuuq ukpiqtuaŋupmiñiqsuaq Jew-ŋupluni aglaali aapaŋa Greek-ŋupluni. Iluqaġmiŋ ukpiqtuat Lystra-mi Iconium-miḷu uqautigillautaġniġaat taamna Timothy. Paul-ŋum Timothy maliquniġaa iŋmigun. Taatnaqługu nalunaitŋutchiqsinniġaa piqutigiplugich Jew-ŋuruat iñuuniaqtuat tamaani naluŋitmatruŋ taamna Timothy aapaqałha Jew-ŋuŋitchuamik. Apqusrautiłiġmikni nunaaqqiurani uqautiniġaich ukpiqtuaŋuruat tuvraqtaksranik, uqqiraqtit suli qaukłiich Jerusalem-mi sivunnikkaŋitñik iliŋitñun tupigitquplugich. Taatnaqhutiŋ ukpiqtuaŋuruat sayyikkauniqsut ukpiqsrił̣iġmiktigun suli iḷaniktuuġniqsut ukpiqtuaġuqtuanik uvluġaġipman.
Paul-ŋum Qiñiqquuraałha Troas-mi
Taapkua igliġniqsut tumigiplugu Phrygia-miut Galatia-ġmiut nunaŋat. Ipqitchuam Irrutchim piyummataisitmatiŋ tusaayugaallautamik Asia-muutriŋiññiqsut. Iliŋich taunuŋaŋiññiqsut. Aasiiñ qallikamitruŋ Mysia-m killiŋa saqusukkaluaġniqsut Bithynia-m tuŋaanun, aglaan Jesus-ŋum Irrutchiġmigun taatnamuquŋiññiġai. Taatnaqhutiŋ nalġuġniqsut Mysia-kun tasamuŋa Troas-mun. Tamarrumani unnuami Paul qiñiqquuraaġniqsuq Macedonia-ġmiumik qiññuaqtuqtuamik itnaqhuni, “Macedonia-mun ikaaġutin ikayuġiaqtigut!” 10 Paul qiñiqquuraaqtitqaaqługu itqanaiyaqtiqapta aullaqtiqtugut Macedonia-mun. Ikpigigikput tuqłułiqput tusaayugaallautamik quliaqtuaġiaqupluta iñuŋnun taakipkunuŋa.
Philippi-mi Lydia-m Ukpiqtuaġułha
11 Troas-miñ umiakun aullaqtugut nalġuqhuta qikiqtamun Samothrace-mun, aasiiñ taavrumakŋa uvlutqikman Neapolis-mun tiksiqhuta. 12 Tavrakŋa tagraqtugut Philippi-mun, qaukłiġmun nunaaqqiatnun Macedonia-ġmiut, iñugiaktuanik Rome-maġmiunik iñuqaqtuamun. Taavrumani nunaaqqimi uvliuqtugut. 13 Minġuiqsiaġvium uvlua tikitman anipḷuta nunaaqqimiñ utlautirugut kuugum siñaanun iŋiqsruġiaġasugiplugich. Aquvitnapta uqaaqtuutrirugut aġnanik tavruŋaptuuq katiruanik. 14 Iḷaŋat naalaqtikput atiqaġniqsuaq Lydia-mik. Taamna tunniuqqairuaŋuniqsuq suŋauraammaġiksuanik ukił̣haanik, aggiqsuaŋumapluni nunaaqqianiñ Thyatira-m. Kamaksriruaŋuniqsuq Agaayyutmik. Aasriiñ Agaayyutim piyumiñaqsipkaġaa akuqtuił̣iksraŋanun Paul-ŋum uqaġikkaŋiñik. 15 Taamna aġnaq paptaakkaukami piqasiqhuni tupiqatiuŋiñik ilaan aiyugaaqługich itnaqhuni, “Ukpiqtauŋunasugigupsitŋa utlauttuttitchi tuppamni itchaqtuaġusi.” Kayuŋaiġñiġai tukkiqł̣ugichaasiiñ.
Paul-lu Silas-lu Isiqtaułhak Philippi-mi
16 Uvlut iḷaŋatni iŋiqsruġviptiknun utlautiłłaptikni kipaluuniksuaq niviaqsiġaksraq nalautkikput. Ilaa tuunġaqtaqaġniksuaq taatnatchikun saŋŋiqałiġmigun sivuniksriqipluni, aasiiñ atqunaq maniŋmik piññautinikkaŋa atanni. 17 Taavruma Paul-lu uvagullu maliaqsigaatigut nipliapluni itna, “Ukua iñuich savaktai kamanaġniqsrauruam Agaayyutim.” 18 Iñugiaktuani uvluni taamna niviaqsiġaksraq taatnaġniqsuq. Uvvaasiiñ Paul-ŋum aġiuplugu kiŋiaqługu irrusiq itnaġniġaa, “Jesus Christ-ŋum atqagun tiligikpiñ anitquplutin taavrumakŋa.” Tavrauvaaguuq tuunġaqtaq aniñiqsuq niviaqsiġaksramiñ.
19 Tavra pigirai iḷitchuġikamiŋ maniññaŋniutriŋ piiqsiġniqman Paul-lu Silas-lu tiguniġaich. Kaliksraqługik katimmaviŋmuutiniġaich sivulliuqtiŋitñun. 20 Rome-maġmiunun atanniqsuqtinun tikiutiniġaich itnaqhutiŋ, “Ukua iñuich Jew-ŋuruat akatchirut iñuŋnik nunaaqqipsitñi. 21 Iḷisautripḷutiŋ atuqtaksrirrutit akikŋaqługich maliŋniakkavut. Rome-maġmiuŋurugut! Iliŋisa iḷisauttutiŋich akuqtuġumiñaitkivut unniiñ tupigiyumiñaitkivut.” 22 Iñugaaġruich tappiutiniqsut piyuaqniktuanun. Rome-maġmiut aŋalarrutilgich tilisiñiqsut aliktuiḷugik atnuġaaŋiknik Paul-ŋumlu Silas-ŋumlu aasii ipiġaqtuquplugik. 23 Ipiġaqtuqqaaqługik isiqtaupkaġniġaich, tilipḷugu isiqsivium qaunaksraa qaunagillautaquplugik. 24 Taatna tilianikmatni qaunaksrim inillaŋniġik qamaniakłiġmun inimun, isigaŋiglu payaŋaiqsuusiqługik uqumaiḷanik qiruŋnik.
25 Uvvaasiiñ unnuaqpaguġuŋnaqsipman Paul-lu Silas-lu agaayuniqsuk quyaplugulu Agaayyun atuqhutik. Atlat isiqtauqatiŋikñik naalaġniñiġaich. 26 Taimmaiñaq nuna iḷiqsraaqsiñiqsuq. Isiqsivium tunŋavii auliyaŋniqsut, talupayaat aŋmaqługich suli kalimñiġich isiqtapayaaniñ katakhutiŋ. 27 Isiqsivium qaunaksraa itiqtiqami iḷitchuġiplugu talut aŋmaniqmata isumaniqsuq isiqtapayaat aninipḷugich. Taatnaqhuni satkuni tiguplugu tuqqutchaġumaaqsiḷiġniqsuq iŋmiñun. 28 Aglaan Paul-ŋum nipitusipḷuni nipliutiniġaa, “Aniyasaaqnak ilipnun! Iluqata ittugut!” 29 Isiqsiri qiññuaġniqsuq nannimik. Itchaġlukami tatkivuŋa punniqsuq uulillaġmi sivuġaaknun Paul-lu Silas-lu. 30 Tavrakŋa annisikamigik atlamun apiqsruġniġik, “Aŋutiik! Qanuġluŋali anniqsuġayaqpik?” 31 Taapkuak nipliutiniġaak, “Atanġuruakun Jesus Christ-kun ukpiqsriḷutin anniqsuġisirutin tupiqatituummaqpich.” 32 Agaayyutim uqałhiñik quliaqtuaġvigiaqsiñiġaak atlallu ittuat tupqani. 33 Unnuaqpaguqman isiqsirim iġġuaqsiñiġik atniaġniŋik aasiiñ ilaa tupiqatituummaġmi paptaaqtikkauniqsuq. 34 Taatnaanikami ilaan Paul-lu Silas-lu tupiġmiñuutiplugik niġipkaġniġik. Tupiqatigiich quviatchaŋniqsut ukpiġiagutripḷutiŋ Agaayyutmik.
35 Uvlaaġutqikman Rome-maġmiut aŋalatiŋisa aikł̣iqsuqtitiŋ tiliñiġaich anipkaquplugik taapkuak aŋutik aullaqtillugiglu. 36 Taavruma isiqsirim Paul uqautiniġaa itna, “Qaukłiich anitqugaatik Silas-lu. Aullałhiñaaġuqtutik aniuraġniaġitchik.” 37 Aglaan Paul-ŋum aikł̣iqsuqtit nipliutiniġai, “Pasiyumiñaitkaatiguk savvaġluutiqaqtilaaptiknik aglaan ipiġaqtuqhunuk iñuŋnun qiñiqtitlugu inillakmipḷunuk isiqsiviŋmun. Uvaguktuuq Rome-maġmiuŋuruguk. Uvvami pakma aullaqtitchuŋniqpatiguk iriqqakun? Taatniitchumiñaipiaqtuq! Rome-maġmiut qaukłiich iŋmiknik uvuŋaġutiŋ anipkaġlisiguk!” 38 Aikł̣iqsuqtit Rome-maġmiut aŋalatiŋitñun uqautiginiġaich Paul-ŋum uqautai. Tusaakamiŋ Paul-lu Silas-lu Rome-maġmiuŋułhakkuntuuq iqsitchaŋniqsut. 39 Taatnaqhutiŋ uqapsaaġiaġniqsut iliŋikñun. Anipkaġniġaich isiqsiviŋmiñ aullaquplugik nunaaqqimiñ. 40 Paul-lu Silas-lu anikamik isiqsiviŋmiñ utlautiniqsuk Lydia-m kiŋunġanun. Tavrani ukpiqtuaqatiutik qiñilgiññiġaik suli pitchuksaaqługich aasiiñ unitḷugich.