1 Taavrumakŋa Jesus aullaġniqsuq iñuguqniaġviŋmiñun. Maliġuaqtaiñ maliŋniġaat. 2 Minġuiqsiaġvium uvluani ilaa iḷisautriaqsiruq Jew-ŋuruat katraġviatni. Iñugiaktuat tusaakamitruŋ quviġusuŋniqsut nipliqhutiŋ,

“Nakikŋakiaq iḷisimmatiqaġnikpa, una iñuk? Kia marrumiŋa puqiutmik aatchuġniqpauŋ suli saŋŋimik savaaqatlasipḷuni quviqnaqtuanik? 3 Taamna qiruŋnik savaaqaġuusruguuq, amii? Iġñiġigaa Mary-m. Suli aniaqatigigaat James-ŋumlu, Joseph-ŋumlu, Judas-ŋumlu Simon-ŋumlu, suli aġnat aniaqatai marra iñuuniaqhutiŋ akunnaptikni.” Tarraasiiñ ukpiġiŋiññiġaat kamanałha. 4 Aglaan Jesus-ŋum itnaġniġai, “Iñuich nanipayaaq kamagiraqniġaat sivuniksriqiri aglaan kamagitlaiññiġaat iñuguġviani unniiñ akunġatni iḷagikkaiñ naagaunniiñ kiñunġani.” 5 Jesus savaaqalguiññiqsuq quviqnaqtuanik savaanik. Iḷigaluaġniġai argaŋni ikituuranun atniġñaqtuanun iłuaqsipḷugichaasiiñ. 6 Ilaan quviġusuutiginiġaa Nazareth-miut ukpiqsrisuŋił̣hat. Jesus nunaaqqiñuktaġniqsuq iḷisautriaqsipḷuniasiiñ.

7 Jesus-ŋum sivunniuqatiginiġai qulit malġuich maliġuaqtini, aasii aullaqtitkaqsipḷugich malġuuttaaqługich. Saŋŋiksriññiġai anitchitḷasipḷugich irrusiqł̣uŋnik, 8 tilipḷugich, “Iglaułłapsitñi saagaġniaqasi sumik aglaan ayauppiuramik kisian; qaqqumik unniiñ iŋiularim puukataŋanik unniiñ maniŋmik aullautriñiaqasi. 9 Aluġuaqtuġusi suli atnuġaatqiutiksraiḷaaġusi.” 10 Suli ilaan nipliutiniġai, “Tukkuniġupsi tupiġmun atlamik tukkuksraqsiuġumiñaitchusi aullaġniałłapsitñunaglaan, 11 suli iñuich paġlaŋitpasi naalaġnisuŋitpatigiglu uqalusi, uniḷḷugu nunaaqqiq ipsuktuġumagiksi apyuq isigapsitñiñ. Taamna kilgutaugisiruq iliŋitñun akuqtuiŋisilaaŋatnik tusaayugaaġiksuamik. [Iḷumun uqautigipsi, qaġanatluŋniaqtuq iñuiñi Sodom-ŋum Gomorrha-ŋumlu atanniivium uvluani taapkunakŋa iñuiñiñ nunaaqqim.]” 12 Quliaqtuaġutiginiġaat iñuŋnun isummitqiquplugich mumikługich killuqsautiŋitñiñ. 13 Suli anittaiñiqsut iñugiaktuanik irrusiqł̣uŋnik iñuŋniñ, uqsruqtiqługiḷḷu uqsruġutnik iñugiaktuat atniġñaqtuat iłuaqsipḷugichaasiiñ.

14 Herod-tuuq, Galilee-m umialga, tusaaniqsuq Jesus-mik atakkii iñuich uqaqaġniqsut ilaanik nanipayaaq. Iḷaŋich iñuich nipliġñiqsut, “John Paptaaqtitchiri aŋitqiŋñiqsuq tuqułiġmiñ. Taatnamik savaaqatlasiñiqsuq quviqnaqtuanik.” 15 Atlat nipliġñiqsut, “Elijah-ŋuvaluktuq.” Suli atlattuuq uqaġniqsut, “Sivuniksriqirauvaluktuq iḷaŋatitun taipkua kamanaqtuat sivuniksriqiritun iŋiḷġaan.” 16 Aglaan Herod tusaakami nipliġñiqsuq, “Una John-ŋuniqsuq niaquikkaġa, makitqikhuni tuqułiġmiñ.” 17-18 Sivuani Herod-ŋum iḷaqatigiliutinikkaŋa aniaqatmi Philip-ŋum nuliaŋa atilik Herodias-mik, John-ŋum suakataġaluaġniġaa Herod, “Maliġutaksrakuaġnanġitchuq aniaqatvich nuliaġikkaŋa tuvaaqasiutigupku.” Taatnaqługu Herod-ŋum tigupkaġniġaa John isiqsiuviŋmuktitluguasiiñ aġnaqtiŋ quyalisukługu. 19 Aasiiñ Herodias-ŋum qinnautigaluaġniġaa tuqqutchukkaluaqługu, aglaan taatnalguiññiġaa piqutigiplugu Herod. 20 Herod-ŋum attaġiniġaa John iḷisimaplugu nalaunŋapluni ipqitchuaq iñuk. Taatnamik tugluaqsimaaġniġaa. Naalaġnisuullapiaġaa John tutqiiḷisuugaluaŋŋaġmi naalaqtuapayaaqamiuŋ.

21 Kiisaimma Herodias-ŋum piviksrani nalautitpaa. Herod-ŋum annivilirvia tikitman aiyugaaqłiqhuni qaukłiŋitñik kavamauruat, aŋuyaktillu qaukłiŋitñik suli sivulliuqtiŋitñiglu Galilee-m. 22 Tavra pania Herodias-ŋum isiqhuni sayuġniqsuq quyalipḷugu Herod suli tuyuġmiaŋi. Umialgum nipliutiniġaa aġnauraq, “Iŋiqsruġiñ, sumik piqaġukkapnik aatchuġisigikpiñ.” 23 Akiqsruutiniġaa taamna aġnauraq, “Qanutchipayaamik iŋiġupŋa qaitchigisigikpiñ, avvaŋanikunniiñ atanġuviŋma.” 24 Niviaqsiaq aakamiñukhuni itnaġniġaa, “Sumik apiqsruġisivik?” “Apiqsruġumautin niaquanik John Paptaaġirim,” aakaŋan itnaġniġaa. 25 Taamna utiġniqsuq qilamiksruaqhuni umialiŋmun nipliutiplugu, “Uvaŋa aatchuquruŋa ilipnun akkupak niaquanik John Paptaaqtitchirim puggutamun iḷiḷugu.” 26 Umialgum tusaakamiuŋ aliasuliḷḷapiaġniqsuq. Aglaan akiqsruqtuutni pigiplugu suli pigiplugich tuyuġmiani itigautipchanġitchaa. 27 Tarva Herod umialik tilisiñiqsuq niaquiqsirimik niaquanik John Paptaaqtitchirim aggiutritquplugu. Taavruma isiqsiviŋmukhuni niaquiġñiġaa John. 28 Aasiiñ aggiutiplugu niaqua puggutamun iḷipḷugu qaiññiġaa aġnauramun, aasiiñ aġnauram qaitḷugu aakamiñun. 29 Tavrakŋa John-ŋum maliġuaqtaiñ tusaapqauraqamitruŋ taamna, aiñiġaat timaa tugvaġiaqługuasiiñ.

30 Uqqiraqtit utiġniqsut Jesus-mun, uqautipluguasiiñ savaaġikkaġmiknik suli iḷisautrił̣iġmikniglu. 31 Iñuich utiqtaqpaitḷutiŋ maliġuaqtai niġġiviksraiġniġaichunniiñ. Taatnaqhuni Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Kiata, kisiŋŋuġuutiluta iñuiḷaamun, minġuiqsiallagiaġitchi.” 32 Tavra aullaġniqsut iñuiḷaamun umiakun kisimiŋ. 33 Iñuich tautukamisigiŋ aullaqmata, iḷisaqłiġniġaich. Aqpatkaqsiḷiġñiqsut iluqaitñiñ nunaaqqiñiñ tikiumasukhutiŋ sivuniġvigikkaŋatnun taapkua sivuatni. 34 Jesus niukami umiamiñ tautuŋniqsuq iñugiaktuanik iñuŋnik. Iḷunŋutchaŋniqsuq atriḷiutiplugich ipnaiyaatun munaqsraiḷaatun. Tavra Jesus-ŋum iḷisautiuraaġatasrugruŋniġai. 35 Uvluqpaguqman maliġuaqtaiñ utlaŋniġaat Jesus nipliutiplugu, “Manna nayukkaqput iñuitchuq, suli unnuaqsiyaa. 36 Aullaqtitkich iñuich nunaaqqiuranun. Tauqsiġiaġlich niqiksraġmiknik.” 37 Tarra Jesus-ŋum kiuniġai, “Aatchuqsigik niqiksraŋitñik.” Taapkua apiqsruġniġaat, “Qaqquqsitquvisigut malġuk tallimakipiak akiksraŋaknik niġipkautiksraŋatnik?” 38 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Qanutunmi samma qaqqiaŋuraqaqpisi? Iḷitchuġiniurallaktiġitchi.” Iḷitchuġikamitruŋ Jesus uqautigaat, “Paqittugut tallimanik qaqqiaŋuranik suli malġuŋnik iqaluŋnik.” 39 Tiligai iñuich aquvititquplugich ivigaamun. 40 Tavra tallimakipiaŋutqataaqługich suli malġukipiaq qulitqataaqługich aquvititkaich. 41 Tiguniġai tallimat qaqqiaŋurat suli malġuk iqalugauraak, aaġluqhuni qiḷaŋmun quyyatiplugich. Aasiiñ avguqługich qaqqiat suli iqalugauraak qaiññiġai maliġuaqtimiñun autaaquplugich tamatkunuŋa niġisuktuanun. 42 Iñuich niġiñiaġniqsut, iluqatiŋaasiiñ niġisuiḷḷapiaqhutiŋ. 43 Niġisuiŋanikmata katinniġaich qulit malġuk aguupmaich iḷakunik imalgich. 44 Taapkunani niġiruani 5,000-ŋuniqsut aŋutit.

45 Niġianipqauraqmata maliġuaqtai aullaqtitkai umiakun sivumiñi narvam igḷuanun, amuŋa nunaaqqiuramun Bethsaida-mun. Aasii taatnaanikami aitquniġai taapkua iñugayaat. 46 Suli aullaqtitkanikamigich mayuġniqsuq iġġimun agaayutyaqhuni. 47 Qaumauraaŋŋaan unnuksraaqman umiaq iḷiñiqsuq qitqanun narvam, Jesus kisivlipkaqługu nunami. 48 Qiñiġniġai sakuullapiaqhutiŋ iputtuat atakkii paaqługu anuġi. Tamaaniguuq uvlaatchauraġuqman pisuktuaġniqsuq qaaŋagun imġum. Qaaŋiqsaġumaruatun piñiġai. 49 Tautuŋniġaat iḷisaġipmiñagulu pisuktuaqtuaq qaaŋani imġum. Aliuqtuaqsiñasugiplutiŋ nipliagaqsiñiqsut. 50 Qiñiqamitruŋ iluqatiŋ tataminniqsut. Qilamik Jesus-ŋum nipliutigai, “Quviatchauġigitchi, uvaŋauruŋa, iqsiñasi.” 51 Tarra utlaŋniġai ikipluni umiamun, aasii anuġaiqhuni. Taapkua quviġutchallapiaġniqsut. 52 Tautukkaluaqługu Jesus niġipkaipman qaqqunik iñugiaktuanun kaŋiqsimalguiññiġaatsuli kisuutilaaŋa, ukpiġilguitḷugu tavrakii.

53 Taapkua ikaaqługu narvaq tulaŋniqsut Gennesaret-mun. 54 Niukamiŋ umiamiñ iñuich iḷisaqłiġutiniġaat Jesus. 55 Iglauniqsut iluqaani nunami Jesus-muutriaqsipḷutiŋ atniġñaqtuanik akiyaqhutiŋ siñigviksuummaisa iḷitchuġikamitruŋ Jesus sumiitilaaŋa. 56 Napmupayaaq Jesus nunaaqqiuramukman suli nunaqpaŋmun iñuich aggiutruġniġaich atniġñaqtuat iḷḷiuqaqługich tumitchaanun apqusaagaksraŋiñun Jesus. Tamatkua iñuich iŋiqsruġniġaat Jesus atniġñaqtuat aksiḷḷaŋniaġukługuunniiñ atnuġaaŋa. Aasiiñ taatnaqamitruŋ nakuqsiraġautiginiġaat.