8
Jisas te Maatua Hakanaaniu taatou
Te hakataakoto hakamaatua maatou e tattara atu kootou raa pera ma taatou ku isi te Maatua Hakanaaniu tera e noho i te vahi laaua i te Nohorana TeAtua Hakanaaniu i te vaelani raa. Tama raa e hehekau pera ma he Maatua Hakanaaniu i roto te Kina roo e Tapu i roto te paa hare TeAriki tera se hai tama taatou ni pena ma na rima aia raa.
Na maatua hakananniu raa e hirihiri ria ki hoki ake na manu raa i TeAtua pera ma ni hoki, ia tena te Maatua Hakanaaniu taatou raa ki isi hoki te mee ki hoki ake. Peeraa Aia ki noho i te maarama nei raa, Aia se lavaa te noho pera ma he maatua, maitaname e isi na maatua e me ki hoki na hoki raa tautari na tuaa na Jiu raa. Na uata laatou e ppena pera ma ni maatua raa e huri mai na tiputipu e ssau pera ma na tiputipu i te vaelani raa. Na tiputipu nei e ssau pera ma na tiputipu te saaita Moses. Te saaita aia ku tanattana ki pena te Paa Hare e Tapu raa, TeAtua e tattara ake aia peenei, “Hakamattonu no pena te hare naa tautari hea Anau ni tattara atu akoe i aruna te mouna raa.” Emeia te saaita nei, Jisas ku too na uata e hakananniu i aruna na uata na maatua raa e ssau pera ma te tattara e ivi Aia ni hakamoe no tonu i lottonu TeAtua ma te kanohenua tera e hakanaaniu i aruna te tattara hakamaoni i mua raa, maitaname te tattara hakamaoni vahao nei raa e tuunaki koi i na mee taualleka te kanohenua raa e me ki too raa.
Peeraa ki se hai mee e sara ma te tattara e ivi kaamata raa, taatou se lavaa hoki te isi teeraa tattara hakamaoni hakarua. Emeia TeAtua e kite ma e isi te mee e sara te saaita Aia ni meake ma,
“TeAtua e tattara atu ma,
‘E isi te aho e me ki hamai, tena Anau e me ki hakamoe te tattara e ivi vahao nei ma te kanohenua Israel ia ma te kanohenua Juda raa.
Te tattara e ivi nei e kee ma te tattara Anau ni hakamoe ma na tipuna kootou i mua,
i te aho Anau ni taohi laatou ma te rima Anau raa no hakattaki i taha ma Isip.
Na tama raa se tauttari hakamaoni te tattara e ivi Anau ni hakamoe ma laatou raa,
tena Anau ki se hakarono hoki na tama raa.’
10 TeAtua e tattara hoki ma,
‘Teenei te tattara e ivi Anau e me ki hakamoe ma te kanohenua Israel na aho e oo mai i muri raa:
Anau e me ki hakammau na tuaa Anau raa i roto na kapuroro laatou,
tena ku taataa na tuaa raa i roto na hatu manava laatou.
Anau ko TeAtua na tama naa,
tena na tama naa e me ki mee mo tamalliki Anau.
11 Se hai tama e me ki akoako ake a laa tama ia ma ku tattara ake a laa tama ma,
“Kootou ki illoa TeAriki* 8.11 TeAriki: Na tattara nei e mmau i roto Jeremaia 31.31–34. I roto te Old Testament se isi TeAriki e meia e isi koi Jihova”.’
Maitaname na tama naa e me ki illoa Anau kaamata na tama pammee raa,
tena ku haere no tae na tama mattua raa.
12 Anau e me ki ssirihia na hai sara na tama naa,
tena Anau se lavaa te maanatu hoki na hai sara na tama naa.”
13 TeAtua e tattara i te vahi te tattara hakamaoni vahao nei raa, tena Aia e mee te tattara e ivi kaamata raa no tuai, tena na mee hakaatoa ku tuai raa se roroa e me ki oo no seai.

*8:11 8.11 TeAriki: Na tattara nei e mmau i roto Jeremaia 31.31–34. I roto te Old Testament se isi TeAriki e meia e isi koi Jihova