2 THESSALONIANS
SSOA TE PAS PAUL KI NAA TAMA TE LOTU I TESALONAIKA
TE HAKATAAKOTO TE PAS NEI
Naa pisouru naa tama te lotu i Tesalonaika raa ku vvare hakaoti i te lopo taratara aaraa tama e hai i te ahemai Christ. Ssoa te pas Paul ki naa tama i Tesalonaika raa e hakaahea a ia te taratara aaraa tama e hai maa te aso ni tukua ki au TeAriki raa kunaa pakuu iho are. Paul e sissii no hakatonusia a ia te taratara naa. Paul e taratara maa te saaita Christ seki ahemai raa, te tiputipu e hakallika raa ma ki hanake no lasi ffaaeo iloo, teenaa i ttama e taapaa ma ko ‘te tama e hakallika’ (2.3) raa e noho hakamaatua i te maarama nei. Ttama naa ma ki huri no taratara hakallika i Jesus Christ.
Paul e sissii ake ki naa tama teelaa ma ki tokatoka i tana pas nei maa niaaina maa laatou e uru ki te kau haaeo ka hakallono isu raa, laatou ki lotu hakappuru lokoi. Teenaa laatou ki heheuna hakaraaoi pee ko ia ma naa tama e heheuna ma ia, ki taavi ni kaikai maa laatou, aa laatou ki hai peenaa ki te tiputipu e taukareka.
Naa takkoto naa taratara iloto te pas nei
Te hakataakoto te pas nei 1.1–2
Paul e taratara hakanau 1.3–12
Naa taratara i te saaita Christ ma ki au 2.1–17
Naa akonaki i te tiputipu te tama e lotu maaoni 3.1–15
Naa taratara hakaoti 3.16–18
1
A nau Paul, maatou ma Silas, aa ko Timothy e sissii atu te pas nei. Acts 17.1
Maatou e sissii atu ki kootou naa tama te lotu i Tesalonaika; kootou naa tama TeAtua te Tamana taatou, aa ko TeAriki Jesus Christ.
Maatou e taku maa TeAtua ki roorosi hakaraaoi ki kootou ki nnoho laaoi kootou.
Te Hakatonu TeAtua
Naa taaina ma naa kave maatou nei, maatou e tau te taratara hiahia i te kau saaita ki TeAtua i kootou. E tonu maa maatou ki mee peenaa, i kootou ku lotu haimmahi iloo, aa te tiputipu te manava laaoi kootou i telaa tama raa ku lasi. Teenaa ko te vana maatou e ahu peenaa i kootou iloto naa hare lotu TeAtua. Maatou e ahu i te nnoho hakalavatoa kootou ka lotu i te saaita kootou e hakallono isu i naa haaeo teelaa e llave i kootou.
Naa vana nei e huri ake peelaa maa te hakatonu TeAtua raa e tonu, e mee maa kootou e tau te nnoho ma Ia i tana Nohorana, teenaa kootou e nnoho ka hakallono isu raa ko te mee naa. TeAtua ma ki mee naa vana e ttonu: Naa tama teelaa ni hakkoro kootou ki hakallono isu raa ma ki haia a Ia ki hakallono isu hoki. Teenaa kootou, naa tama e hakallono isu i te saaita nei, ma ki haia a Ia ki hakamannava kootou i naa haaeo naa, aa maatou hoki ma ki haia a Ia peenaa. A Ia ma ki mee tana vana nei i te saaita TeAriki Jesus ma ki hakasura iho i te lani ma ana ensol haimmahi. A Ia ma ki hakasura iho ma te ahi e uraura kkava, teenaa naa tama e hakakkeeina laatou TeAtua aa see hii hakannoo ki te Lono Taukareka i TeAriki Jesus raa, naa tama naa ma ki haia a Ia ki hakallono isu laatou. Naa tama naa ma ki hakkaitoaina ki te hakallono isu teelaa see lavaa te hakaoti mai. Laatou ma ki hakattaharia i naa karamata TeAriki taatou aa i tana maasina e lasi. Is 2.10 10 Teenaa ko i-tana aso ma ki ahemai ki hakanau ana tama raa iaa Ia, aa ki lotu ake naa tama e illoa maaoni iaa Ia. Kootou hoki ma ki ffai i naa tama ma ki hakannau iaa Ia, i kootou ni hakataakoto i naa taratara maatou ni hakaea atu.
11 Teenaa ko te vana maatou e taku peenaa maa kootou. Maatou e taku peenaa ki TeAtua ki tokonaki atu ki naa ora kootou, teenaa ki tau ma te ora teelaa ni aru atu ai Ia ma ki oomai kootou no too. Maatou e taku maa TeAtua ki tokonaki atu ki ana mahi ki hakasuratia kootou te tiputipu e taukareka teelaa e fiffai ai kootou, aa ki hakaotina naa heuna kootou ni mee tautari ki naa hakataakoto kootou i TeAtua. 12 I te ara nei raa, te inoa TeAriki taatou, Jesus, ma ki hakanauria i te tiputipu teelaa e takoto i kootou, aa kootou ma ki hakanauria hakapaa ma Ia. Naa vana nei e ssura peenei i teenei ko naa tiputipu te manava laaoi TeAtua taatou ma TeAriki Jesus Christ.

1.1 Acts 17.1

1.9 Is 2.10