1 Kwanoon kumban, karub maa Ananaiyas yoom ye wonong Safaira yoom kangkon yi okad maa inari kuu moone od kande 2 od yena kuu nubka amuknem ande ee ande kwanekoriwa, od yena kuu yembed kanwene apasodan yaa od kumundin kei ande kondoon.

3 Kondoona, Pitambed Ananaiyas yaa yedmoon, “Eb komande Seten ye inamenbed eb niindem aom kumundin ibnebdoonkob okad od yena ebka amuknekoreb kwane Kingkin Karadmo yaa bironewen? 4 Okad moonindo anukbed kuu eb okad, kumbedmo. Kwane, moonewen kuu eb od kowe, eb dowakenmo od kuu komo kamaneeb kuu yimin. Kumban komande bironi ye inamen meenewen? Eb kuu karub yaa bironande kamokban, God yaa bironande kameeb kii!” andoon.

5 Ananaiyas kuu kee wengamberekore bobnoone ye id okad yiri komboroon. Kwanoon kuyaa kuu wengambiriwendan korem kuu uni darewoob keriwen. 6 Bobnoon kowe, ye id kuu kewed menenib andedme kanwene mangkiwen.

7 Kwane, awas ayoobmim arimbed ye wonong kwangkon komo keroon kuu yu koron kowe muneene, 8 Pitambed kaamondoon, “Od kuu kub karubbed kanmonoon. Kukuu yiib okad mooniwen ye od koremoo?” andoona, neman inande yedmeen, “Ee, kuu kei.” andeen.

9 Anduune, Pitambed yu yaa yedmendoon, “Komande weng mimo ongme ee ande Kingkin Karadmo yaa kobkandunandamiib? Wedme! Kewed ambongko yaa meniib kuu kub karub ye id kanwene mangkekorib meniibdan kii. Kub kangkon kibireb kanwananiib kii!” andoone, 10 Pita ye arinambo ari kwane bobnenu yu id okad yiri kombureen. Kowe, kewed kuu aomdere mene wedmibka bobneen kowe, kwane kanwene yu ambi ye angkara kwane mangkiwen.

11 Kwane, anam andiwendan korem kuu kwamunoon kumbed uni darewoob keriwen. Kwane, kane kanembed kwanoon kuu wengambiriwen kuu yi kwangkon uni darewoob keriwen.

12 Apasodanbed yeka mamaa ye dud kami yemoon korokbendenib yeka mamaa ye wedme binangki yeman yemoon ongmenabimaib, nimakarub doriib yaa. Anam andiwendan korem kuu mene Solomon ye bot doboob doboob dariwen yiri mene ibmo nedbimaib. 13 Nimakarub korem kuu anam andiwendan yaa yi kuu amun meenimaib kumban, anam andindodan kuu anam andiwendan yaa kwamune daboknande ma meenindo. 14 Kwamune kamiib kowe, nimakarub yemoon menenib Yariman Yesu yaa anam andenib mene daboknimo kamiwen.

15 Apasodan komo kamiwen kuu nimakarub yemoon wedmiwen kowe, bob anikaddan yemoon kuu did arimbed be mene taun aom kiwaan kebed yaa nongkobiiwa dangiwen, amborom kuu kwanibko Pita dewananeen kuu ye kuru yi animari doroko amun kerundi ye dowad andiwed kowe. 16 Kwane, Yerusalem dia ye kambong kambongdan yemoon kuu bob anikaddaniib awad arewambed ibnendiwen ye nimakaruwiib kuu benmenebiiwe, apasodanbed korem ongmenabiwen.

17 God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok darewoob yoom ye awene yoom kuu Sedyusidan. Kwane, yi kuu apasodan komo kamiib kuu wedme wungkandiwen 18 kowe, apasodan kuu be wii aom kambiriwen.

19 Kumban kuye amnoombed, Yariman ye engyumbed wii ambongko nande yi kuu ben angkaderekore, 20 yedmendoon, “Wenenib kurikuri boyambib darewoob kuuk aom doberenib, wadkeri yeeb ye weng kee daandime.” andekore domonde wonoon.

21 Kwane yedmendoon areb kwane ware amkimo keroona, wene kurikuri boyambib darewoob kuuk wedaombed nimakarub yaa andowe kedmengkandiwen.

Kwaniwen kuned God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok darewoob awene yi koron kowe, Yuudan yi aamkono korok korok yaa minime ande baandenib korem kuu Sanidirin kangdod ambiwoom nedbenib, “Yesu ye apasodan wii aom be minime.” ande yedmendiiwe, wii oonidan kuu winiwen. 22 Kumban wene wii ambongko yaa dore wedmibka, kwaom kuu yi kuu dowan. Kowe, ika mene yedmiwen, 23 “Wene wedmuwen kuu ambongko kuu ongme kebeniwen kwane ana nangmidaniib doriib kumban wii ambongko dande aom wedmuwen kuu karub kee wedmindo.” andiwen. 24 Andiiwe, kurikuri boyambib darewoob oonidan yi korok yoom God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korok yoom kuu wengamberekoriwa, kwanoon kuu komo keraneen kuyaa kerebkarab kamiiwan.

25 Kwane doriib kuyaa kuu, karub maambed mene yedmoon, “Kedi, karub yiibbed wii aom kamobiwen kuu kibireb kee kurikuri boyambib darewoob kuuk aombed nimakarub yaa kedmengkande doriib kii!” andoon.

26 Kwanandoone, kurikuri boyambib darewoob ye oonidan yi korok yoom ye ana nangmidan yoom wene apasodan be miniwen. Yi kuu wengambere doriibdan kuu botbed nub yaniib ande uniwen kowe ema iwarimbed benwiniwen. 27 Apasodan kuu Sanidirindan yi arinambo ari benwiniwen, God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok darewoobbed kaamobendi ye dowad. 28 Kowe, yedmendoon, “Nubbed yiib yaa butun darewoob konduwen. Yesu ye weng kedmengkandi kuu amob! Kumban yiib Yerusalem aom kedmengkandiyiib kuu karub kuye umkan kubudoroon ye dowad kuu yiibbed nub yaa kuu diida karaka kondandamiib kii!” andoon.

29 Kwanandoone, Pita yoom apasodan yena yoombed neman yedmiwen, “Anam kuu God ye wengbed wengambaranuub kumbed yimin. Karub yi wengbed wengambaranuub kuu yiminban.

30 “Yiibbed Yesu aye at ming ari bakumbed dare maniiwe bobnoon kuu nub awoya yi Godbed bobnoon yiri kuu nenkoone wadkeri ika konoon kui. 31 Kuu God ye dingki wiwi angka nenkowoon kuu Korok kinekore, Israeldan yi dowad Bobni Yaa Burudande Bindi Ye Karub kinoon. Kwari kowoon kuu yi ambarakmi yaa amonombibka be menene are nonondandi ye dowad.

32 “Kwanoon kuu nub indowiib wedmekorub dakmuwen, Kingkin Karadmo kangkon wedme dakmoon. Kingkin Karadmo kuu Godbed ye weng wengambere awinidan yaa kondoon.” andiwen.

33 Yi kuu kee kwane wengamberekoriwa, arud darewoob wandenib yeene bob nongkobuuwo duknime ande meeniwen.

34 Kumban Farisiman maa yaningko Gamaleo yaro Sanidirin yi numun dabokni yaambed dakmok demboon. Ye kuu Yuudan yi amob kedmengkandi korok maa, yaningko kuu nimakarub korem kankooniwen kowe, wengamborok doriib. Doriiwe, yembed yedmoon, “Karub kee araben bunangka be winime.” andoone, wii oonidanbed kwaniiwe, 35 Sanidirindan yaa yedmendoon, “Israeldan, yiibbed karub keyaa kee komo kamandamiib kuu ongme meene andangkime!

36 “Kurin anuk Teudas kuu ne kuu karub maa ande yirin kamoona karub 400iib areb ye yoman winiwen, kumban yenambed ayiiwe ye yoman winiwendan kuu kirokmone wenebiiwe kuye yirin kuu dowan keroon.

37 “Kuye yoman kuu Yudas Galelimanbed kurin anuk nimakarub kimingki yaron yaambed karub yena ye yoman winiiwe nubka oonem ande kamoon, kumban kangkon ari kuu yenambed ayiiwe ye yoman winiwendan kuu kirokmone wenebiiwe dowan keroon.

38 “Kwani kowe, karub kibikee awinenduub yi dowad ne ongkandi kuu kei. Domondime. Dukni kuu korondime. Yi kuu karub yi inamen meenimo meene awinaniib kuu wene ari kuu kombaraneen. 39 Kumban kee God ye inamen meene awinaniib kuu karub kee komo kere yiibbed kebenindeban. Yiibbed kebenandamiib kuu God yaa bon keraniib.” andoon.

40 Ye weng kuu dakmoon kumbed yi norin kuu kan kubunoon kowe, yedmiiwe yenambed apasodan be miniiwe, nong yikyikiibbed yi angkurom angka yenbandekoriwa yedmiwen, “Angkon ika Yesu ye weng ma dakmaib!” ande domondiiwa winiwen.

41 Kwane apasodan kuu Sanidirindan domonde kubenmo winiwen, amborom kuu Yesu ye weng amun ye dowad durud yewed kuu kandiwen. Kuyaa kuu Godbed kinoona Yesu ye inamen yaa yooniwen kowe karub amun ande meenoon.

42 Dabab kandiwen kumban aron korem kuu yi korem mene kurikuri boyambib darewoob kuuk aomiib yi ambib mimim aomiib nedbenib weng amun kuu kedmengkandemberenib, Yesu kuu Godbed kinoone mene nub ambarakmi yaambed bindi ye karub keroon ande dakmenabiwen.