5
Okwumbon Diambon Id Yidnoon Ye Karub Ongmoon
1 Kuye yoman kuu Yesu kuu Yuudan yi Burudandoon ye orok dowad Yerusalem ari wonoon. 2 Yerusalem aom siti kuuk ye sibi ambongko dia kuu okwumbon angkuun. Yaningko Hibru wengbed kuu Betsata andimaib. Kuyaa kuu bot dongka emekdem angkoyiib dowadbed dare kanawanewandiwen. 3-4 Yumbon keyaa kee indob tutiib wana kerewononiib id yidnooniib kuu karub yemoon dangembirimaib.* Buk Yoon kurin kurin wongkiwen yenamo kuu weng keyiib: Yi kuu ok buudmi dowad meedmimaib. Aron yabyeb mimo mimombed Yariman ye engyumbed okwumbon yiri buudmimaan. Kwane, kanembed ibduruk okwumbon aom aomnimaan kuu komo arewa keroon kuu wadkere amun kerimaan. 5 Karub maa kuu weeb 38iib id yidnoon kuu kuyaa angkeen.
6 Kwane, Yesumbed menene karub kee wedmenekore, karub maa yaambed wengamboroon kuu karub kee kamune aron doboob id yidnoon kowe, Yesumbed kaamonoon, “Eb dowaken amun kera ande meenewenoo?” andoon.
7 Kwane, id yidnoonmanbed inandoon, “Korok, ne kuu karub maa kanembed okwumbon buudmimaan kuyaom kuu awawe nen kamoni ye karuwiibban. Kwane, ne kuu kumaom aomnande kaimain kumban, karub maambed yedin kuyaom aomnimaan.” andoon.
8 Kwane, Yesumbed yedmenoon, “Yaro yeedere. Eb keta nande wene.” andoone, 9 kwane kirodmo amunmo keroona, ye keta nande wonoon.
Kee kwanooniib kuu Sabat aron arimbed. 10 Weneene, Yuudan yi korok korokbed ye yaa yedmeniwen, “Amobbed yedmoon kuu Sabat aron ari kuu eb keta nan wanaabban.” andiwen.
11 Kwanandiiwe, neman inandundoon, “Ne ongmewoon ye karubbed ‘Eb keta nande wene.’ ande yedmewoon.” andoon.
12 Kowe ye yaa kaamoneniwen, “Karub kuu keta nande wene andoon kuu kane yee?” andiwen.
13 Karub kanembed ye ongmoon kuu ye koron, amborom kuu Yesu kuu karub yemoon nimingkaib aom andokbe aomnoon kowe. 14 Kwane, amaanbed kurikuri boyambib darewoob yaa Yesumbed karub kuu wedmenekore yedmenoon, “Meenme, eb kuu angkon ika amun kerewen kowe. Ambarakmi yaa deerewande. Arewa yaa korondaabban kuu dabab darewoob eb anuk yiri ye dabab arebban kandaneeb.” andoon.
15 Kwane, karub kumbed Yesu domonene Yuudan yi korok korok yaa wenene Yesumbed ne ongmewoon ande daandoon.
Yesu Yoom God Yoom Kuu Ibmo
16 Kwane, Yesumbed kwanoon kuu Sabat arimbed kowe, Yuudan yi korok korokbed Yesu yaa manmo keriwen. 17 Kumban Yesumbed yi yaa yedmendoon, “Ne Ambe kuu aron korem kwamune ambangkimaan mene kibikee kowe, ne kangkon kwamunemo ambangkimain.” andoon. 18 Yesu kuu Sabat ye amob domabangkimaan kuye dowadiib God kuu ye Awodki andimaan kowe God kuu ye yoom ibmo ande korokbimaan kuye dowadiib kumbed Yuudan yi korok korokbed aye kowi ye inamen darewoob keriwen.
19 Kwane, Yesumbed inandundoon, “Nembed yiib yaa ke anammo yedmendaan kei, Mingki kuu yeka ye kabamoonmo kuu awinaanban. Kwane, Awodkimbed komo awinimaan kumbedmo wedmene kwane ambangkimaan. Awodkimbed komo ambangkimaan kuu Dana Mingki kwangkon ibmo kere ambangkimaan, 20 amborom kuu Awodkimbed Dana Mingki yaa mimyob dowaken keenimaan kowe, yembed komo awinimaan korem kuu korokbenimaan. Ee, kwane yiib kuu binangkaniib kii, ye yaa kami darewoob darewoob kamunemban yena arimbed Dana Mingki yaa korokbenaneen kowe. 21 Awodkimbed bobni yiri kankoone wadkeri kondimaan kowe, ye Mingki kwangkon kamunemo kane kane yaa wadkeri kondande dowaken keroon kuyaa kondimaan. 22 Awodki kuu wengyunde dabab ma kondimokban, wengyundi deme korem kuu kande Dana Mingki ari kowoon. 23 Kwanoon ye dowad kuu nimakarub korem kuu Awodki yaningko kankoonimaib areb kwane, Dana Mingki yaningko kwangkon kankoonime anded. Dana Mingki kuu Awodkimbed nenkowoona monoon kowe, kane kanembed Dana Mingki yaningko kankoonokban kuu Awodki yaningko kwangkon kankoonokban keriwen.
Dukni Ye Kiwaaniib Wadkeri Ye Kiwaaniib
24 “Kwani kowe, nembed yiib yaa ke anammo yedmendaan kei, karub kanembed ne weng wengambere Godbed ne nenkowoona manaan yaa anam andoon kuu, wadkeri aron korem kuu kandoon kii. Kowe ye kuu dabab kandaanban, kwane bobni yaa domone wadkeri yaa yanoon. 25 Nembed yiib yaa ke anammo yedmendaan kei, aron menuun kuu kibireb kee muneen. Aron kuu kei, kane kane ambarakme kingkin ye kerekmen yaambed bobnemoon areb keriwendan kuu God ye Mingki ye weng wengambere awine kandaniib kuu wadkere doraniib. 26 Awodki ye kuu yeka wadkeri ye ambokab kowe, ye Dana Mingki yaa konoone kamunemo keroon. 27 Kwane, ye yaa kuu wengyunde dabab kondi ye aromkonoyiib konoon, amborom kuu ye kuu Karub Ye Mingki kowe.
28 “Weng keyaa binangkanabaib. Aron menuun kuu dukniwendan kwangkon ye weng wengamberenib, 29 yi bobkonombon yirimbed ika dembaniib. Kwane, amun amun kamiwendan kuu wadkeri kandi ye dowad dembaniib, kumban arewa kamiwendan kuu bene dabab kondaneen ye dowad dembaniib. 30 Neka ne kabamoonmo kuu awinainban. God ye weng wengambirimain kumbed wengyundimain. Ne wengyundi kuu yorokmo, amborom kuu neka ne kubi dowadban kwanimain, yedme kowoona manaan ye God ye kubi dowad kwanimain.
Yesu Kuu God Ye Mingki Kwane Dakmiibdan
31 “Neka nemeren ne dowad daandaniin kumbedmo kuu yiminban keraneen. 32 Kumban karub maambed ne dowad yaa daandimaan, ye kuu God kui. Ne nekaad, ye weng ne dowad dakmeen kuu yiminmo yee.
33 “Yoon, ye yaa kuu yiibbed weng yuk benbidan yedmendiibkob winiiwe, kwane weng anam kuye dowad kuu daandoon. 34 Nimakarub yi weng ne dowad kuu ne weng yimin keri yemanban, kumban Yoon ye weng dakmaan kuu yiib ne yaa anam andibka bobni yaa burudande bindok andid. 35 Yoon kuu lem areb, namberene deneen. Ye weng kuu nambiri areb kumbed yiib kuu aron dukmen nambiri kuyaa dowaken kerenib kubiwen.
36 “Kumban ne dowad daandoon yeman maambed Yoonbed ne dowad daandoon burudande darewoob arimbed kukei. Ne Ambembed deme kawoona awinaan kuu yembed nenkowoona manaan ye korokbendi yeman kui. 37 Ne Ambe yembed ne nenkowoona manaan kuu ye kangkon ne dowad daandoon. Kumban yiib kuu ye weng yuudiib ye murubiayiib kuu ma wedmimokban kerenib, 38 ye weng kuu wengambere kande yiib mimyob aom amuknimokban keriwen, amborom kuu Ambembed ne nenkowoona manaan kuyaa kuu yiibbed anam andenindo kii. 39 Yiib kuu God Ye Weng Karadmo kuu kimingke andangkembirimaib kumbed wadkeri aron korem yeman kandanuub manok ande kamimaib. Kedi, God Ye Weng Karadmo kee dakmeen kuu ne dowad dakmeen, 40 kumban yiib kuu mene wadkeri kandi dowad kuu ne yaa wunekariwen.
41 “Ne kuu karubbed kubewe amun andewime ande meenimokban, 42 kumban yiib meeni kuu nekaad. Ne nekaad kuu God ye mimyob dowakeniib yiib niindem aom ma angkokban keriwen. 43 Ne kuu Ambe yaromkonombed manaan, kumban yiib kuu ne yaa anam ande awinindo. Kwane, yiib kuu karub mamaambed yeka yaromkonombed mananeen kuu ye yaa wengambere amun ande awinenaniib kii. 44 Yiib kuu karub yiib amborongaad yaambed neman karub amun ande kubenoon kubenoon kamimaib. Kumban yiib kuu yembedmo ye God ye dowaken yaambed doburubko nub yaa karub amun ande kubendok andimokban. Kwaniyiib kowe, komarewa kere ne yaa anam anduwaniib?
45 “Kwani kowe, nembed Ambe ye arinambo ari yiib wengyundandaniin ande meenaib. Yiibka mene anam andiwen kuu Moses kuu nub awandi ye karub kuyaa kowiwen kowe, Mosesbed yiib yaa kuu wengyundandaneen kii. 46 Yiib kuu Moses yaa anam anduniwen karen, ne yaa kangkon anam andiwen karen, amborom kuu Moses ye kuu ne dowad wongkoon kowe. 47 Kumban yiib kuu yembed wongkoon ande anam andunindo kowe, komarewa angkon ne weng kee dakmiin keyaa kee wengambere anam andaniib? Dowan.” andoon.
*5:3-4: Buk Yoon kurin kurin wongkiwen yenamo kuu weng keyiib: Yi kuu ok buudmi dowad meedmimaib. Aron yabyeb mimo mimombed Yariman ye engyumbed okwumbon yiri buudmimaan. Kwane, kanembed ibduruk okwumbon aom aomnimaan kuu komo arewa keroon kuu wadkere amun kerimaan.