4
Kab Kiradmoon Ye Kuruweng
(Mt 13:1-23, Lk 8:4-15)
Yesu kuu angkon ika bowan angka wenekore, andowe kedmengkandeene, nimakarub yemoon ye yaa menebe awanewandiib kowe, yi kuu ok kebed yaa kwane dibiriiwe, ye kuu parai motod aombed aomne dome angkaro kebed diambed yinmonekore, kuruweng yemooniib yi yaa kedmengkandene ma yedmoon kuu kei.
“Wengambirime! Yongbon yariman kuu ayongmon yeeb angka wene yob kab kiradmande wonoon. Kwane wene kiradmenmo wonoone, yob yena kuu kiwaan angka kiroboon kowe, onbed wan menebe ane dowan keriwen. Kwane, yob yena kuu dumnad yiri okad embengmo ari kiroboon kowe, kirodmo demboon, amborom kuu okad kuu ambab yirimban kowe. Kab kuu demboon kumban okad kuu ambab yirimban kowe, yumburum ambab yiri kubunebindo keroone, aron yaro mene yuruune niminbed kab kuu koknoon. Yob yena kuu okad yik kawiib ari kiroboon kowe demboon. Demboon kumban yik kabbed dabuknandoon kowe idiib kerindo. Yob yena kuu okad amun ari kiroboon kowe, dembe deederene idiib kere wonoon. Yena kuu id 30yiib, yena kuu id 60yiib, yena kuu id 100iib keroon.” ande kuruweng dowan kerekore, yedmoon, “Kanembed kerendemiib keroka kwane wengamborok.” andoon.
10 Amaan, kadaareb wenebiwen ye yoman kuu ye kedmengkandeendan wad ayoob yoom yena ye yoman yarebiibdan yoombed Yesu yaa kuruweng ye id kandi ye dowad kaamoniwen. 11 Kaamoniiwe, yembed yedmoon, “Weng id angkara biknoon kuu yiib yaa korokbendimain, Godbed korok kere ooni yeman. Kumban ne yaa daboknindodan kuu kuruweng yaambedmo dakmimain 12 kowe, God Ye Weng aom wongkoon kuu yi yaa kwamune keroon kuu ke yedmoon kei,
‘Yi kuu wedmimaib kumban akmi ye id kandindeban,
wengambirimaib kumban weng id kandindeban.
Kwamune kuu id kandaniib kuu
amonombaniiwe Godbed yi ambarakmi are nonondandaneen kui.’ ” andoon.
13 Kwanandekore, kedmengkandeendan yaa ika yedmoon, “Kuruweng kee id kandindoyoo? Kee id kandindo kowe, kuruweng maa maa ye idbed kandaniib dee? 14 Id angkara kuu kei.
“Yongbon yariman kuu God ye weng amun kiradmoon areb. 15 Nimakarub yena kuu okad kamkono kiwaan areb. Yob yena kiwaan angka kiradmoon kuu God ye weng amun wengambiriwen kumban weng yi yaa kiradmoon kuu Setenbed mene benwinimaan. 16 Nimakarub yena kuu dumnad yiri okad darewoobban ari areb. Yob kiradmoon kuu God ye weng amun wengambere kubiwen 17 kumban, yi kuu yumburumiibban areb kowe, aron doboobban weng amuniib awine dobirimaib. Kuu kwamune, God ye weng amuniib yaa yenbandi o dabab kondi ye arud barang yi yaa manaane kirodmo God ye weng amun yaa kuu korondimaib. 18 Nimakarub yena kuu okad yik kawiib areb. Yob kiradmoon kuu God ye weng amun wengambiriwen 19 kumban, okad kiri doruub ye meenimo dobiriyiib, yiribman yemoon baan kowe God yaamban yiribman yaamo kubimo dobiriyiib, yiribman maa maa bi ye inameniib kumbed God ye weng amun dabuknandoon kowe, God ye weng amun kuu ye idiibban keriwen. 20 Nimakarub yena kuu okad amun areb. Yob kiradmoon kuu God ye weng amun wengamberekorib, anam andaiwe God ye weng amun ye id kuu yena 30yiib kere, yena 60yiib kere, yena 100iib ika ika keroon kwamune kerimaan areb kii.” andoon.
Komo Bangkabdoon Kuu Awine Ambangke
21 Kwane, yembed ika yedmoon, “Lem kuu kanmene meneki wongdem aom kowi dee, angkimbon arak dabderem aom kowi dee? Kwanimokban, lem ye dobirimbon ari kowimaib. 22 Komo biknoon kuu dian yaa kowaneen. 23 Kanembed kerendemiib keroka kwane wengamborok.
24 “Komo wengambiriwen kuu korobe meenime. Yiibbed yena yaa wengyundimaib kuu Godbed yiib yaa kangkon kwamendiwen kwamune areb yiib yaa wengyundaneen, kumban korobe andangke keenombaraneen kumbed kakman kuu ariyiib yiib yaa kondaneen. 25 Kanembed anam andi yekaad ongme meenaneen kuu Yarimanbed yemoon bangkananeen, kumban kanembed kuuyiibban kuu yeman korem kuu ye yaa Yarimanbed yeka baneen.” andoon.
Yob Dembi Ye Kuruweng
26 Kwane, yembed ika yedmoon, “Godbed korok kere ooni kuu kekamune areb. Karub maa yob kab okad yiri kiradmoon. 27 Yembed amnoomiib angke awingyawiib dembe kameen kumban komarewa yiim deedere kainimaan kuu yekaadban. 28 Okad yuka bangkanimaun. Ibduruk kuu korok aangke deedere imkonoyiib kere norokiib kere idiib kerimaan. 29 Kwane, yob kuu idiib kere amne yumu keraane bimaib.” andoon.
Mastet Yob Ye Kuruweng
(Mt 13:31-32, Lk 13:18-19)
30 Angkon ika yembed yedmoon, “Godbed korok kere ooni kuu komo kuruweng yaambed dakme kwamune areb ande kedmengkanuub? 31 Kukuu at mastet areb, ye yob kab embeng embeng, yob kab yena arebban kumbed be wene okad yiri kibingkimaib areb. 32 Kumban mastet yob kab kuu deedere darewoob kere yongbon kab yena arebban kowe, nondong dareb dareb keraane, ayari onbed wanmene kubun aom dibirimaib.” andoon.
33 Yesumbed kuruweng kee areb kwamune weng yemooniib weng amun dakmoon kuu nimakarub yi kaadkeri ye kumunkingki kuyaambed kedmengkandoon. 34 Ye kuu kuruwengmo ogood wengiibban yi yaa daandimaan, kumban ye yoom ye kedmengkandeendan yoom yimbirimo keriiwe, weng id korem kuu kedmengkandoon.
Yesumbed Nuuwa Oknondoka Kebenoon
(Mt 8:23-27, Lk 8:22-25)
35 Kuyaron oobne yaambed, Yesumbed ye kedmengkandeendan yaa yedmoon, “Nub kuu koronde bowan yara yanem.” andoon. 36 Kwanandoone, yi kuu kadaareb domonde kwane parai motod nandekoriwa, yenayiib yi parai motodiib ibnekoriwa, andowe yaniwen. 37 Kwane yaniiwe, wedya kuu nuub darewoob kuwengiib wuure kanmonoon kumbed, oknondok kuu motod aom ambungkane amburunande kameen. 38 Yesu kuu motod yibi anukbed korok ambongkoni yemaniib kowekore kwari unuk angkoon kowe, ye kedmengkandeendanbed kaakmenenib yedmiwen, “Kedmengkandi korok oi. Ke ok kubunandamuub kei, eb meenindoyoo?” andiwen.
39 Kwanandiiwe, ye kuu dembene nuuwiib oknondokiib yaa yobdood yedmoon, “Iwari ema kerime!” andoon. Kwanandoone, nuub kuu dowan keroone kwane ok kuu yewenub kereen. 40 Kwane, yembed ye kedmengkandeendan yaa yedmoon, “Yiib kuu komande undeek keriwen? Anam andindokowoo?” andoon.
41 Kwanandoone, yi kuu binangke uni darewoob keriwen kowe, yikareb kaamobiwen, “Kee kane kii? Nuuwiib oknondokiib kuu ye yaa wengambaraniibmo kowe yii!” andiwen.