15
Pailet Ye Wengyundi Yesu Yaa
(Mt 27:11-26, Lk 23:1-3,18-25, Yn 18:28-19:16)
Amkimo kaimbed, kangdod Sanidirindan korem, God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korok kumbed Yuudan yi aamkono korok korokiib Yuudan yi amob kedmengkandidaniib kuu weng mimo keriwen. Kwane, Yesu kuu yengbekorib nenwene Yuudan yi korok Rom ye karub yaningko Pailet ye dingki ari kowiwen.
Kwane, Pailetbed ye yaa kaamonenoon, “Eb kuu Yuudan yi king dee?” andoon. Andoone, Yesumbed inandoon, “Ee, ebka ku yedmeeb kui.” andoon.
Kwanandoone, God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korokbed Yesu kuu kwane ambarakmoon kii andi ye weng yemoon Pailet yaa daaniwen kowe, Pailetbed angkon ika Yesu yaa kaamonoon, “Eb kuu inandaneeb dee? Yi weng yemoon kuu wengamberewenoo?” andoon kumban, Yesu kuu inandokban keroone, Pailet kuu binangkoon.
Kuyaron doriib kumaom kuu Burudandoon ye orok ane dowan kerekorib, Yuudan yaa ooni ye korok darewoob Romdan nenkowiwen kumbed Yuudan yi dowaken weng wengamberekore, wii aom doriib ye karub mimo nen bunangka kowimaan. Anuk yiri kuu karub maa yaningko Barabas yoom karub yena yoom kuu gapman yaa bon kere nangmene karub maa ogoodmo aye kowiwen kowe, ye kuu wii aom doreen.
Kwane, kadaareb kuu Pailetiib yaa menenib karub wii aom ma nen bunangka kowi ye dowad nedbe mene ye yaa kaamoniwen. 9-10 Kumban, ye kuu yekaadkeroon kuu God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korok kuu Yesu yaa wungkanekorib, Pailet ye dingki ari nenkowiwen kowe, kadaareb yaa kaamondoon, “Yiib dowaken kuu karub nen bunangka kowaniin kuu Yuudan yi kingoo?” andoon.
11 Kumban God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korokbed kadaareb yaa kwananuub kuu amun kii andi ye weng yedmendiiwe, kadaarebbed yedmiwen kuu “Yesumban, Barabas kii.” andiwen.
12 Kwani kowe, Pailetbed yi yaa kaamondoon, “Yiibbed ye yaa Yuudan yi king andimaib kowe, ye yaa kuu komo kamaniin?” andoon. 13 Andoone, yimbed komkiwen, “Ye kuu aye at ming arimbed kinime!” andiwen.
14 Andiiwe, Pailetbed kaamondoon, “Komandiwed kii! Komo ambarakmoon kee?” andoon kumban, yimbed naawonmo komkiwen, “Ye kuu aye at ming arimbed kinime!” andiwen.
15 Kwanandiiwe, Pailet ne yaa kubewime dowad kuu yi dowaken yaambed wengamberekore, Barabas nen bunangka kowekore, Yesu kuu ana nangmidan yaa nenkonde yedmoon, “Nong yikyikiibbed ye angkurom angka wangkanibko bakumbed at ming ari darime.” andoon.
Ana Nangmidanbed Yesu Damangkaniwen
(Mt 27:27-31, Yn 19:1-16)
16 Kwane, ana nangmidanbed Yesu nenwene king ye boyambib darewoob yaningko Pretorium aom aomnekorib, Pretorium aom ana nangmidan korem yaa baandiiwe nedbiwen. 17 Nedbekorib, ebkad doboob minodminodiib king yebkad areb kande Yesu yaa deebenib, nong yikbed korok ari dereni yeman ongmekorib ye yaa dereneniwen. 18 Kwane, “Eb kuu Yuudan yi king oi, eb yaa kubebduub kii!” ande yedmenib, 19 ye korok ari bingkombed ika ika ayenib, kamok daadmenenib, bumangke dingki ari kankoone korok okad yiri badmendenib ye yaa damangkanenib kamiwen. 20 Kwane kame dowan kerekorib, ebkad doboob minodminodiib kuu biandekorib, Yesu yebkadbed ika dereneniwen. Kwane, bakumbed at ming ari dari dowad nenwiniwen.
Yesu Kuu Bakumbed At Ming Ari Dariwen
(Mt 27:32-44, Lk 23:32-43, Yn 19:16-24)
21 Siti Sairinman maa yaningko Saimon, Aleksandee yoom Rufus yoom yi awodki kuu kambong maa yaambed mene ana nangmidan kee burudandandamoone, yimbed ye kuu awinekorib, yedmeniibkob Yesu ye at ming kuu yembed kankarine wonoon.
22 Kwane, ana nangmidanbed Yesuyiib at ming karinoon ye karuwiib kuu be Golgota yaa benwiniwen. Golgota ye weng id kuu Nangkarakbon. 23 Benwiniiwa, wain ok yewed kebeni yeman ye muramurayiib yuundekorib, Yesu yaa anok ande kamiwen, kumban korondoon anindo. 24 Kwane, Yesu kuu nende at ming ari kowekorib, ye dingkiyiib yoniib kuu bakumbed at ming yaa darekorib, kankoone maniwen. Kwane, Yesu yebkad kuu ana nangmidanbed nekwenib, bot yaa aningkoyiib kuu kirare ebkad mimo karub mimombed kandimo kamiwen.
25 Bakumbed dariwen yaron kuu amkimo 9 oklok. 26 Kumbed, at ming ari yembed kwane ambarakmoon ye kerekiib kwane wongkiwen kuu “Yuudan yi King” ande wongkiwen. 27-28 Angkon, yimbed Yesu ye wiwi angkayiib ye an angkayiib kuu yid be yenbandimaib ye karub ayoob kuu at ming yaa bakumbed darekorib, bendariwen.* Buk Maak yenamo kurin kurin wongkiwen kuu weng keyiib: Kwani kowe, God Ye Weng Karadmo kuu anam id keroon kuu “Ye kuu amob domangkidaniib yaa kumaom nenkowiwen.”
29 Kwane, yena kuu burudandande wenonib, Yesu yaa yi korok waaburukme damangkani weng daaniwen kuu “Kedi, eb kuu kurikuri boyambib darewoob monmarekoreb, aron ayoobmimmo kurikuri boyambib darewoob yeeb arumaneeb kowe, 30 at ming arimbed kameneyaa, ebkareb bobni yaa kuu burudande wadkereyaa!” ande kameniwen.
31 Kwamune dakmenabiwen areb kuu God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korok yoom Yuudan yi amob kedmengkandidan yoom kangkon yikareb Yesu yaa damangkani weng arewa dakmiwen, “Yembed nimakarub kuu bobni yaambed ongmendoon kumban yekareb kwani kuu yiminban kii! 32 Ye kuu Keresu kere Yuudan yi King keroon kowe, at ming arimbed kamonok. Kwananeene wedmanuub kuu nub kuu ye yaa anam andanuub.” andiwen. Ayoob at ming arimbed dariiwe doriibdan kwangkon ye yaa damangkani weng arewa dakmiwen.
Yesu Kuu Bobnoon
(Mt 27:45-56, Lk 23:44-49, Yn 19:28-37)
33 Kwane aronkob keruune, kumunbed okad korem kuu kebenoon. Kebenoone kwane wene awas ayoobmim dowan kereen. 34 Kwane, Yesumbed naawon komkoon, “Eloi, Eloi, lama sabaktani?” andoon ye weng id kuu “Ne God, ne God, komandewed ne domowewen?” andoon.
35 Kwanandoone, ye dia dobiriwendan kuu wengamberekorib yedmiwen, “Wengaiwo, Elaidya yaa baandoon kii!” andiwen. 36 Kwane, karub maambed kabaanmo wene ok awinimaan ye obkod kande ok wain derewiib kuu kankubune bingko ari yengbekore, Yesu yaa kanwene ok konako anok anded. Kwane ok anoone, yembed yedmoon, “Ye domonenekorub, wedmem. Elaidyambed mene ye nenkamonok mananeen dee?” andoon.
37 Kwane, Yesu kuu inum yeenbon nare kabang darewoob andekore bobnoon.
38 Kwane, kurikuri boyambib darewoob yambongkodem yaa kebeni ye dabua nomkonombed ongmiwen kuu arimbed wene yiri kuu birindoon. 39 Kwane, Romdan yi ana nangmi korok kuu Yesu ye murubia ari doberene wengamboroone yembed komarewa kabang andene bobnoon kuu wedmoon kowe yedmoon, “Ii anam, karub kekee God ye Mingki kii!” andoon.
40 Nima yena kwangkon kuyaa yaro wene ambab arebbed doro kerekniib. Yi kumaom kuu Meri Yems embeng yoom Yoses yoom yi awaan yoom Meri Magdalen yoom Salome yoom kui. 41 Galeli angka Yesu awene yoom doriib yaronbed Yesu awene yaa nima keembed animan awene bangkandimaib. Nima yemoon yena yoom Yesu yoom Yerusalem aom miniwendan kwangkon kuyaa doriib.
Yesu Ye Id Kuu Mangkiwen
(Mt 27:57-61, Lk 23:50-56, Yn 19:38-42)
42-43 Yosef Arimateaman ye kuu kangdod Sanidirin aom kuu ye kuu aningkoyiib, angkon ye kuu Godbed korok kere ooni yaron mananuun ande meedmi ye karub. Kwane, Sabat ye nekwi aron kereen kowe, oobnone ye kanangkod Pailetiib yaa wene Yesu ye bob mangki dowad kaamonoon.
44 Kwane, Pailet kuu Yesu kirod bobnoon ye weng wengamberekore binangkoon kowe, ana nangmidan Yesu nenwiniwen yi korok yaa mene andoone monoone kaamonoon. 45 Kaamonoone, “Ee bobnoon kii.” andoone Pailetbed Yosef yaa yedmoon, “Ee, yimin, ye bob kuu kande.” andoon.
46 Kwanandoone, Yosefbed dabua doboob kawanmo moonekore, Yesu ye bob kande dabuambed bedmenekore, dumnad aom aangko kaat angka anuk niriwen ye bobkonombon dem kumaom kanwene kowoon. Kankowekore, bot dabonmo darewoob kumbed bot dem ambongko yaa kanboronmo wene kebenoon. 47 Kwane, Meri Magdalen yoom Yoses yawaan Meri yoom kuu mangkiwen kuyaa wedmiwen.

*15:27-28: Buk Maak yenamo kurin kurin wongkiwen kuu weng keyiib: Kwani kowe, God Ye Weng Karadmo kuu anam id keroon kuu “Ye kuu amob domangkidaniib yaa kumaom nenkowiwen.”