12
No Mariyama joordi nebbam dow koyɗe Iisaa
(Matta 26.6-13, Marku 14.3-9)
1 Balɗe jeegom fadde iidi Faltagol yottaade, Iisaa yehi Baytaniya ɗo Laajaru mo o iirtinnoo e maayde oon jeyaa ɗoon. 2 Ɓe ndefani mo nyaamdu ɗoon. Marta gollani ɓe, Laajaru du wo gooto e nyaamdooɓe e Iisaa ɓeen. 3 Ndeen Mariyama hooƴi feccere liitere nebbam laaɓuɗam, uurɗam, tiiɗuɗam coggu, joori ɗam dow koyɗe Iisaa, mooytiri ɗe sukundu muuɗum. Suudu nduun fuu heewi uurngol nebbam ɗaam. 4 Gooto e taalibaaɓe Iisaa ɓeen, ɗum woni Yahuuda Isikariyotto jambotooɗo mo oon, wi'i:
5 —Ko waɗi de nebbam ɗam sonnaaka buuɗi cardi keme tati,* Buuɗi cardi keme tati ina fota e njobdi neɗɗo hitaande. hokkee talkaaɓe?
6 O wiiraay noon saabe imo yurmoo talkaaɓe, ammaa saabe wo o gujjo waɗi de o wi'i noon. Kanko woni kawjotooɗo dannga jawdi maɓɓe, imo woowi wujjude ko resaa ley toon. 7 Iisaa wi'i:
—Celee debbo o. O resii ɗam faa nyannde ngatteteemi e saabeere. 8 Si goonga, talkaaɓe ina tawdee e mooɗon wakkati fuu. De miin kaa, mi tawdataake e mooɗon wakkati fuu.
No hooreeɓe almaami'en anniyorii warude Laajaru
9 Alhuudiyankooɓe heewɓe paami Iisaa ina woni Baytaniya, njehi toon. Wanaa saabe Iisaa tan ɓe njahani toon, wo faa ɓe nji'a Laajaru iirtinaaɗo oon du. 10 Ndeen hooreeɓe almaami'en ndawridi mbaran Laajaru du, 11 sabo Alhuudiyankooɓe heewɓe na cela jokkude ɓe ina ngoonɗina Iisaa saabe Laajaru.
No Iisaa naatiri Urusaliima
(Matta 21.1-11, Marku 11.1-11, Lukka 19.28-40)
12 Jaango majjum, jamaa keewɗo wari hawrude e iidi ndiin nani Iisaa wo garoowo Urusaliima. 13 Ɓe kooƴi licce tamarooje, ɓe njakkitowii mo. Iɓe ƴeewnoo, iɓe mbi'a:
—Jettooje e barke ngoodanii garɗo e dow innde Joomiraaɗo oon!† Jabuura 118.25-26. Jettooje ngoodanii mo, kanko kaananke Israa'iila!
14 Iisaa heɓi molel araawa, waɗɗii ngel. Ɗum foti e ko Binndi ɗiin mbi'i:
15 «Taa kulee onon yimɓe ngalluure Siyona!
Ndaaree, kaananke mooɗon ina wara,
ina waɗɗii molel araawa.»‡ Jakariyaa 9.9.
16 Wakkati oon taalibaaɓe makko ɓeen paamaayno ko ɗum woni. Ammaa gaɗa Iisaa teddinaama, ɓe miccitii ko sappanoo e dow makko ley Binndi ɗiin ɗuum e no ɗum fuu ɗum hawriri e ko yimɓe ɓeen ngaɗani mo. 17 Jamaa tawdanooɗo e Iisaa nde noddunoo Laajaru e ley saabeere de iirtinii ɗum ndeen, kam'en du ina kumpita yimɓe kabaaru oon. 18 Ɗuum waɗi de yimɓe heewɓe njehi njakkitowii mo sabo ɓe nanii o waɗii maande haayniinde ndeen. 19 Ndeen Farisa'en mbi'unduri:
—On nji'ii, walaa fuu ko mbaawanɗen mo. Ndaaree no aduna oo fuu jokkiri mo.
20 Wooɗi, ina woodi ƴuuruɓe leydi Geres tawaaɓe hakkunde warɓe Urusaliima faa ndewa Laamɗo ley balɗe iidi ɗeen. 21 Ɓe ɓattitii Filipu jeyaaɗo Baytisayda ley leydi Galili, ɓe mbi'i ɗum:
—Joomii amin, miɗen njiɗi yi'ude Iisaa.
22 Filipu yehi haalanowi Andire. Ɓe njottinowi haala kaan Iisaa. 23 Iisaa jaabii ɓe, wi'i:
—Wakkati mo Laamɗo hollata teddeengal Ɓii Neɗɗo oon yottake. 24 Goonga kaalanammi on: si wabbere alkama uwake e leydi de nyolaay fu, heddoto wo wabbere wootere. Ammaa si nde uwake e leydi nde nyolii fu, nde riman faa heewa. 25 Neɗɗo fuu jiɗɗo yonki muuɗum, mursan ki, ammaa jeebiiɗo yonki mum e adunaaru ndu, damman ki, heɓan nguurndam nduumiiɗam. 26 Si neɗɗo ina yiɗi gollande kam fuu, jokka kam. Ɗo ngonumi fuu, ɗoon golloowo am du wonata. Baabiiwo teddinan gollanoowo kam.
No Iisaa sapporii maayde muuɗum
27 —Joonin ɓernde am torrake. Ɗume mbi'ammi? Mi wi'an Abba hisinam e wakkati o naa? Mi waawaa wi'ude noon sabo wakkati o ni waddi kam. 28 Abba, mawnin innde maa.
Ndeen daande ƴuuri dow kammu wi'i:
—Mi mawninii nde, mi mawninan nde katin.
29 Nde yimɓe darinooɓe ɗoon ɓeen nannoo daande ndeen, mbi'i ɗum wo riggaango kammu. Woɓɓe mbi'i:
—Maleyka haaldi e makko!
30 Iisaa wi'i ɓe:
—Wanaa saabe am daande ndeen wardi, wo saabe mooɗon. 31 Joonin adunaaru ndu sarete. Joonin laamiiɗo adunaaru bonɗo oon faɗɗete yaasin. 32 Miin le, si mi toownaama e leydi ndi, mi fooɗan yimɓe fuu ngara to am.
33 Tawi haalaaji ɗiin o sapporii no o maayrata. 34 Yimɓe ɓeen njaabii mo, mbi'i:
—Tawreeta oon anndinii min Almasiihu wo duumotooɗo. Noy aan mbiirataa sanaa Ɓii Neɗɗo oon toownee? Moy woni Ɓii Neɗɗo oon?
35 Iisaa jaabii ɓe, wi'i:
—Annoora ina wondi e mooɗon wakkati seeɗa tafon. Njahon gilla annoora ina heddii e mooɗon, taa nimre hippoo on. Jahoowo ley nimre anndaa ɗo yahata. 36 Ngoonɗinee annoora gilla imo wondi e mooɗon yalla oɗon laatoo ɓiɓɓe annoora.
No yimɓe calorii goonɗinde Iisaa
Iisaa haalu ɗum tan, yehi suuɗowii ɓe. 37 Maandeeji kaayniiɗi ɗi o waɗi yeeso maɓɓe ɗiin fuu, waɗaay de ɓe ngoonɗini mo, 38 faa haala annabi Esaaya kaan tabita:
«Joomiraaɗo, moy goonɗini waaju amin oon?
Moy ɓanginanaa baawɗe Joomiraaɗo?»§ Esaaya 53.1.
39 Ɓe mbaawaano goonɗinde, sabo Esaaya wi'iino du:
40 «Laamɗo wumnii gite maɓɓe,
yoornii ɓerɗe maɓɓe,
taa gite maɓɓe nji'a,
taa ɓerɗe maɓɓe paama,
taa ɓe tuuba, de o danna ɓe.»* Esaaya 6.10.
41 Esaaya wi'ii ɗum nde yiinoo darja Iisaa, de haali haala makko.
42 Ammaa ɗum fuu e laataade, hooreeɓe Alhuudiyankooɓe heewɓe ngoonɗinii Iisaa. De wo saabe Farisa'en waɗi de ɓe kuli hollude ɓe ngoonɗinii taa ɓe mburtinee ley waajordu. 43 Sabo yimɓe mana ɓe, ɗum ɓurani ɓe Laamɗo mana ɓe.
44 Iisaa ƴeewnii, wi'i:
—Goonɗinɗo kam, wanaa miin tan goonɗini, ammaa goonɗinii Nulɗo kam oon du. 45 Neɗɗo fuu jiiɗo kam, yi'ii Nulɗo kam oon. 46 Miin, mi warii ley adunaaru ndu wo mi annoora, faa goonɗinɗo kam fuu taa heddoo ley nimre. 47 Si neɗɗo nanii waaju am de jokkaay ɗum fu, wanaa miin sarotoo ɗum. Sabo mi waraay faa mi saroo adunaaru, ammaa wo faa mi hisina ndu ngardumi. 48 Caliiɗo kam de jaɓaay waajuuji am fu, ina jogii carotooɗo. Haala ka kaalumi kaan sarotoo ɗum nyalaande sakitotoonde. 49 Sabo ko kaalumi ɗuum ƴuuraay e am. Baabiiwo nulɗo kam oon hokki kam yamiroore ko kaalammi e ko mbaajotoomi. 50 Miɗo anndi yamiroore makko ina hokka nguurndam nduumiiɗam. Ɗuum waɗi de ko kaalumi ɗuum fuu, wo ko Baabiiwo wi'i kam mi haala.