4
No Ibiliisa jarriborii Iisaa
(Matta 4.1-11, Marku 1.12-13)
Iisaa ƴuuri gooruwol Urdun, ina heewi Ruuhu Ceniiɗo. Ruuhu oon yaari mo ley ladde. Ibiliisa ina wondi e makko toon balɗe capanɗe nay, ina jarriboo mo. Fay huunde o nyaamaay e ley nyalaaɗe ɗeen fuu. Caggal ɗuum, o yolbi. Ibiliisa wi'i mo:
—Si a Ɓii Laamɗo, njamiraa hayre nde laatoo nyaamdu.
Iisaa jaabii mo wi'i:
—Ina winndaa: «Wanaa e nyaamdu tan neɗɗo wuurdata.»* Fillitagol Tawreeta 8.3.
Ibiliisa yaari mo nokku toowɗo, holli mo laamuuji adunaaru fuu wakkati gooto, de wi'i mo:
—Mi hokkete baawɗe dow ɗum fuu e darja mum, sabo miin hokkaa ɗum, miɗo waawi hokkude mo muuymi. Si a sujidanii kam, ɗum fuu wo aan jeyi.
Iisaa jaabii mo, wi'i:
—Ina winndaa: «Wo Laamɗo, Joomiraaɗo maa kaanɗaa sujidande, kam tan kaanɗaa rewude.» Fillitagol Tawreeta 6.13-14.
Ndeen Ibiliisa yaari mo Urusaliima, darni mo dow to ɓuri toowde e suudu dewal mawndu, wi'i mo:
—Si a Ɓii Laamɗo, fittu njippoɗaa e leydi, 10 sabo ina winndaa: «O yamiran maleyka'en makko ndeene.» 11 Ina winndaa du: «Ɓe njaɓɓete e juuɗe maɓɓe, taa koyngal maa fiyoo e hayre.» Jabuura 91.11-12.
12 Iisaa jaabii mo, wi'i:
—Ina winndaa: «Taa ndaartinda Laamɗo, Joomiraaɗo maa.»§ Fillitagol Tawreeta 6.16.
13 Nde Ibiliisa tilinoo e jarribaade mo ndeen, seli mo faa wakkati goɗɗo.
No Iisaa fuɗɗiri golle muuɗum ley Galili
(Matta 4.12-17, Marku 1.14-15)
14 Iisaa yeccii leydi Galili, semmbe Ruuhu ina wondi e muuɗum, kabaaru muuɗum sankitii e leydi ndiin fuu. 15 Imo waajoo ley cuuɗi Alhuudiyankooɓe baajorɗi, yimɓe fuu ina teddina mo.
No yimɓe Nasaraatu calorii Iisaa
(Matta 13.53-58, Marku 6.1-6)
16 O yehi Nasaraatu to o mawni toon, o naati ley suudu waajordu nyannde fowteteende hono no o woowri noon. O ummii faa o jannga. 17 O hokkaa dewtere annabi Esaaya. O weerti nde, o tawi nokkuure ina winndaa:
18 «Ruuhu Joomiraaɗo ina woni e am,
sabo o suɓake kam faa mi faamina talkaaɓe Kabaaru Lobbo.
O nulii kam faa mi gooynana nanngaaɓe yoofeede muɓɓen,
wumɓe du wumtineede muɓɓen,
torraaɓe du yoppeede muɓɓen,
19 faa mi gooyna hitaande nde Joomiraaɗo hollata moƴƴere muuɗum ndeen warii.»* Esaaya 61.1-2.
20 Caggal ɗuum, o taggi dewtere ndeen, o hokki nde golloowo ley suudu waajordu oon, o jooɗii. Wonɓe toon ɓeen fuu tufi mo gite. 21 Ndeen o fuɗɗi wi'ude ɓe:
—Hannden, Binndi ɗi nanɗon ɗiin tabitii.
22 Ɓe fuu iɓe kaala haala makko lobba, katin du haalaaji lobbi jaltuɗi e hunnduko makko ɗiin ina kaaynii ɓe. Iɓe mbi'a:
—Wanaa o woni ɓii Yuusufi oon?
23 O wi'i ɓe:
—Sikke fuu walaa on kaalanan kam banndol ngol: «Cawroowo, sawru hoore maa.» On mbi'an mi waɗa ko nanɗon mi waɗii Kafarnahum ɗuum e ley wuro am ɗo du.
24 O wi'i katin:
—Goonga kaalanammi on: annabaajo fay gooto jaɓantaake ley wuro muuɗum. 25 Goonga kaalanammi on, rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ina keewnoo ley Israa'iila e jamaanu annabi Iliyaasa, wakkati nde ƴuwoonde toɓaay e leydi ndiin faa waɗi duuɓi tati e lebbi jeegom. Ndeen rafo manngo waɗii e leydi ndiin fuu. 26 Ammaa annabi Iliyaasa nulaaka e fay gooto maɓɓe, si wanaa e debbo gooto mo gorum maayi, jeyaaɗo Sarepta leydi Sidon. 27 Katin du, seppinɓe ina keewnoo Israa'iila e jamaanu annabi Elisa, de fay gooto maɓɓe dannaaka, si wanaa Na'aman jeyaaɗo e leydi Siiriya.
28 Nde yimɓe wonɓe e ley suudu waajordu nduun nannoo haala kaan ndeen, tikki sanne, 29 ummii, mburtini Iisaa faa e gaɗa wuro, njaari ɗum faa sera waamnde ɗo huɓeere maɓɓe ndeen nyiɓaa ɗoon, faa paɗɗa mo ley. 30 Ammaa o rewi hakkunde maɓɓe, o dilli.
No Iisaa danniri gorko gonduɗo e ginnaaru
(Marku 1.21-28)
31 Iisaa yehi ngalluure Kafarnahum ley leydi Galili, imo waajoo yimɓe nyannde fowteteende. 32 Ɓe kaaynaa sanne e waaju makko oon, sabo imo haalda e baawɗe.
33 Gorko mo ginnaaru bonndu woni e muuɗum ina woni ley waajordu nduun, ƴeewnii faa toowi, wi'i:
34 —Aan Iisaa mo Nasaraatu, ɗume jomi ma e amin? A warii faa kalkaa min naa? Miɗo anndi ko ngonɗaa, a Ceniiɗo ƴuuruɗo to Laamɗo!
35 Iisaa sappani ginnaaru nduun e semmbe, wi'i:
—Deƴƴina, yaltu e makko!
Ndu liɓi neɗɗo oon hakkunde yimɓe fuu, ndu yalti e muuɗum, tawi ndu nawnaay ɗum fey. 36 Ɓe fuu ɗum haaynii ɓe, iɓe ƴamundura hakkunde maɓɓe:
—Ko woni haala ka? Ginnaaji bonɗi ɗiin, imo yamira ɗi baawɗe e semmbe, de iɗi mburtoo.
37 Kabaaru Iisaa sankitii e seraaji ɗiin fuu.
No Iisaa danniri nyawɓe heewɓe
(Matta 8.14-17, Marku 1.29-34)
38 Nde o wurtinoo waajordu nduun ndeen, o naati suudu Simon. Esoo Simon debbo ina wondi e jontere naawnde. Ɓe ŋaarii mo o walla ɗum. 39 O turii dow muuɗum, o sappani jontere ndeen e semmbe, de jontere ndeen yoppi ɗum. Wakkati oon ni, debbo oon ummii, jaɓɓii ɓe.
40 Wakkati nde naange saamannoo, jogiiɗo nyawɗo fuu waddi ɗum to makko. Nyawɓe siyiiji nyawuuji fuu ngaddaa. O yowi juuɗe makko dow maɓɓe ɓe fuu gooto gooto, o danni ɓe. 41 Ginnaaji bonɗi ina mburtoo e yimɓe heewɓe iɗi ƴeewnoo, iɗi mbi'a:
—Aan woni Ɓii Laamɗo!
Imo sappana ginnaaji ɗiin e semmbe, o accataa ɗi kaala, sabo iɗi anndi kanko woni Almasiihu.
No Iisaa waajorii haala laamu Laamɗo
(Marku 1.35-39)
42 Nde weetunoo fu, Iisaa wurtii, yehi nokku perwuɗo. Jamaa oon ina filoo mo. Ɓe ngari to makko, iɓe tefa taa o seeda e maɓɓe fey. 43 Ammaa o wi'i ɓe:
—Ina tilsi mi ɓangina Kabaaru Lobbo dow laamu Laamɗo e galluuje goɗɗe. Sabo wo ɗuum nuliraami.
44 O yehi, imo waajoo ley cuuɗi baajorɗi ley leydi Yahuudiya.

*4:4 Fillitagol Tawreeta 8.3.

4:8 Fillitagol Tawreeta 6.13-14.

4:11 Jabuura 91.11-12.

§4:12 Fillitagol Tawreeta 6.16.

*4:19 Esaaya 61.1-2.