3
No Iisaa selliniri gorko ley nyalaande fowteteende
(Matta 12.9-14, Lukka 6.6-11)
Iisaa naati ley suudu waajordu nduun katin, o tawi toon gorko mo junngo waanngo. Yimɓe wonɓe ɗoon ɓeen na taykoo Iisaa, iɓe ndaara yalla dannan gorko oon ley nyalaande fowteteende ndeen, faa ɓe keɓa ko ɓe pelira ɗum. Iisaa wi'i mo junngo waanngo oon:
—Umma, dara hakkunde maɓɓe!
Caggal ɗuum, o ƴami ɓe:
—Ɗume dagii nyannde fowteteende, gollude ko wooɗi naa gollude ko boni? Dannude neɗɗo naa warude ɗum?
Ammaa ɓe njaabaaki. Iisaa ƴeewri ɓe tikkere, yoorgol ɓerɗe maɓɓe ngool woyni yonki makko. O wi'i gorko oon:
—Foortu junngo maa!
Oon foorti ngo tan, ngo daɗi. Wakkati oon, Farisa'en ɓeen njalti, njooɗodii e daraniiɓe Hirudus faa ndawrida no mbarda Iisaa.
No yimɓe ngardi to Iisaa
Caggal ɗuum, Iisaa e taalibaaɓe muuɗum dilli ɗoon, njehi maayo. Jamaa keewɗo ƴuuruɗo Galili jokki mo. Yimɓe heewɓe, ƴuuruɓe Yahuudiya e Urusaliima e Idumiya e leydi lettugal Urdun e seraaji Tirus e Sidon, nani ko o waɗata ɗuum, ngari to makko. Iisaa wi'i taalibaaɓe muuɗum ɓeen pilanoo ɗum laana taa jamaa oon ɓilla ɗum. 10 Saabe ko o dannata heewɓe ɗuum waɗi de nyawɓe ɓeen fuu kenyanii mo faa meema mo. 11 Wakkati mo ginnaaji nji'i mo fu, ina kippoo, ina ƴeewnoo, ina mbi'a:
—Aan a Ɓii Laamɗo!
12 Imo sappana ɓe sanne taa ɓe kumpita fay gooto kabaaru makko.
No Iisaa suɓorii taalibaaɓe sappo e ɗiɗo
(Matta 10.1-4, Lukka 6.12-16)
13 Caggal ɗuum, Iisaa ƴeeŋowi dow waamnde, noddi ɓe muuyi, de ɓe ngari to muuɗum. 14 O suɓii sappo e ɗiɗo, faa ngonda e makko, o nula ɗum'en mbaajowoo, 15 wooɗi o hokka ɗum'en baawɗe riiwude ginnaaji. 16 Inan inɗe sappo e ɗiɗo ɓe o suɓii ɓeen: Simon mo o innditiri Piyeer 17 e Yaakuuba e minyum bi'eteeɗo Yuhanna, ɓiɓɓe Jebede ɓe o innditiri Bowanerges ɓeen, (maanaa majjum woni «Ɓiɓɓe Riggaango»), 18 kam e Andire e Filipu e Bartolome e Matta e Tomaa e Yaakuuba ɓii Alfaa e Tadde e Simon kiranoowo suudu baaba 19 e Yahuuda Isikariyotto jambotooɗo mo oon.
No Iisaa riiwrata ginnaaji e Baawɗe Laamɗo
(Matta 12.22-32, Lukka 11.14-23, 12.10)
20 Caggal ɗuum, o hooti. Jamaa hawriti dow makko katin faa kanko e taalibaaɓe makko ɓe kunngii heɓude no ɓe nyaamira. 21 Nde sakiraaɓe makko nannoo ɗum ndeen, ngarani mo, sabo wi'aama hoore makko waylitake.
22 Jannginooɓe Tawreeta ƴuurnooɓe Urusaliima ngari, mbi'i:
—Beeljebul, hooreejo ginnaaji oon woni e makko. Wo kam hokki mo baawɗe riiwude ginnaaji ɗiin.
23 De Iisaa noddi ɓe ɓe ngara to muuɗum, banndani ɓe, wi'i:
—Noy Seyɗaani waawirta riiwude hoore muuɗum? 24 Si laamu feccake ina habda fu, laamu nguun waawataa heddaade. 25 Katin du si galle feccake ina habda fu, galle oon waawataa heddaade. 26 Ndelle, si Seyɗaani feccake ina haɓa e hoore mum fu, waawataa heddaade, wo ɗum timmoode muuɗum.
27 Iisaa jokkintini wi'i:
—Fay gooto waawaa naatude ley galle gorko jom semmbe de hooƴa jawdi muuɗum. Sanaa artoo haɓɓa joomum tafon, ndeen ina waawi hooƴude ko woni ley suudu muuɗum. 28 Goonga kaalanammi on: yimɓe ina mbaawi yaafeede hakkeeji muɓɓen fuu e mbonkaaji ɗi ɓe mbonkii Laamɗo fuu. 29 Kaa mbonkiiɗo Ruuhu Ceniiɗo oon yaafataake abada. Hakke joomum heddoto dow muuɗum faa abada.
30 Iisaa wi'irii noon saabe ko ɓe mbi'i imo wondi e ginnaaru ɗuum.
Minyiraaɓe Iisaa e inna muuɗum
(Matta 12.46-50, Lukka 8.19-21)
31 Inna Iisaa e minyiraaɓe Iisaa worɓe ngari, ndarii yaasin suudu ɗoon, de neli o noddee. 32 Ɗo jamaa oon fiilii mo ɗoon, ɓe mbi'i mo:
—Inna maa e minyiraaɓe maa na ngoni yaasin, ina kaajaa ma.
33 O jaabii, o wi'i:
—Moy woni inna am e minyiraaɓe am?
34 O ndaari jooɗiiɓe ina piilii mo ɓeen, o wi'i:
—Inan inna am e minyiraaɓe am. 35 Sabo gaɗoowo muuyɗe Laamɗo, kam woni minyam gorko naa minyam debbo naa inna am.