26
1-2 Festus nukas keser aurnuk, Agripa nukas Pol auruwon, “Nakasar nakanun areta, rowam.”
Kesernuk, Pol nukas siräumara, ipou kamiauk momara, nukan kaima äiewon, “O ro näwäu, rusapai okoro roat akas isan enim opok ämän muraun räi nan amun opok koi tai muroin is mesin aisaurim. Isan ronkat kiro eposek. 3 Kiro epar, na ik Juda roasiret iken onok pak ämänis ketäiäun äpu momon. Keseria, is na isan ämän jekur roi rau.
4 Juda roasiret erekapu, ak is mokoi awau raimin opok is owo senek raimin aka äpu. Meter mokoi eteinak opok, isakan mena Jerusalem owose raimin ak äpu. 5 Woisan sosop ak is äpu muroin. Ak is Juda akan onok Parisi roat senek sakau tainoriäimin awaraun kiro itok. Akasar. Parisi roat ak iken onok sakau tainoriäi, ak karauk roat erekapu itimwareäi. Is nais kesekur keseriäimin. 6 Rusapai is imäiri kouna, amiakap pe tai raim. Kon onoktapau kesek, meter Anut nukas iken askanai paip marowon. Ko roat meiäi ätäi siräiäiei. Kiro mesin isan woi epar monuk, kiro epar päun kame raim. Kiro onokun is rusapai nan amun opok tai muroi äiäm. 7 Kiro paip karar meter iken askanai 12 orip ak akan tupsiu pak aparaun, sankeu pututu Anut jou muriäin. O ro näwäu, kiro onokun Juda roasiret akas is nan amun opok tai muroi. 8 Juda roasiret, ak owon Anut nukas meiein roat ätäi siräi mareäu rai akan woiaka epar wa miäi?
9 Is meter Jisas Nasaret menan enip aru muriäim, isan ronkat kiro eposek rai keseriäimin. 10 Is Jerusalem mena kiro onok keseriäimin, Anut nukan kamuk raiäi roat näunäu akas Jisas mesin woiaka epar moin roasiret imware koi, karapus owa kurwaraun is sakau iroin. Kiro roasiret akwarona, meiena, isas kiro eposek rai nepipiriäimin. 11 Omre sosop opok is akan tururiäi owa atap atap ak aru maraun potea, is akan woiaka epar moin utaun sakau awareäimin. Is kasi näwäu penuk, karauk mena atapuk poteanik, Kristen roasiret aru mareäimin.
Pol nukas ko owose kon wou pirirwon awarowon.
12 Is kiro onok keseraun, Anut kamuk raiäi roat näunäus äsimoirna, Damaskus mena tonaun potomin. 13 Sankeu apu opok kar arou näwäu ermän senek omar oikas kowon aparmin. Kiro arou nukan merekus san itimorwon. Kiro arous koumara, isaka pak roat is pak erek potomun pak merek kurewon. 14 Ik erekapu omnokou opok oike nonuk, kar ron pätu senekus Ibru ämänis keser aironuk, roimin. Kiro ron pätus airowon, ‘Sol, Sol, na is owon aru muroram? Isan sakau näwäu, okon, na is iwororam, nakasar na ätäi tätäi owam. Kiro kesek bulmakau kon momokun ämän tainorau utomoi, momokun amauk war senek ätäi ätäi isous kurenuk, isou tätäirai.’
15 Keser aironuk, isas ätäi totoromin, ‘Näu ro, na inok?’
Näwäu nukas ätäi airowon, ‘Is Jisas na is aru muroram.’ 16 Na siräu, is na isan sarau ro sare musaun na siatap koim. Nas potoinam, onok rusapai aparum pak onok tawa ätär musam pak roasiret awaram. 17 Is na Israel roasiret pak karauk omsau pakan roasiret opok äsimoisam, is ak inikwaroita, na aru wa musaiei. 18 Nas potoinam, kiro roat akan amiaka urare marota, ak pututu Satan nukan sakau uru rai opakan utomoi, Anut nukan arou opok kowaiei. Keseria, ak is mesin woiaka epar mona, Anut nukas akan onok aru jäkäi maronuk, ak Anut nukan roasiret eposek pak erek rawaiei.
Pol nukas kon sarau me ariewon Agripa auruwon.
19 Ro näwäu, is kiro ämän roimin, utau wa. 20 Kiro ämän amke Damaskus mena maromoi, koi Jerusalem mena awaromoi, pote Judia provins erekapu pak karauk omsau pakan roasiret erek ämän maromin. Is ak akan onok aru miäi pakan ätäi pirirnai, Anut mesin woiaka epar mowe awaromin. Ak onok eposek mona, karauk roat apwareanik, äpu maiei ak akan onok aru pakan piririn. 21 Kiro onokun, is Anut osap nuriäi ou näwäu owa raimin opok Juda roat akas sakau atoirianik, iworona, meiäurumin. 22 Kiro ses opok Anut nukas sareirnuk, kiro ämän epar ak roasiret erekapu enmaka orip pak enmaka wäpik pak rusapai awarom. Kiro ämän meter Anut nukan ämän roianik, areain roat akas tawa kiro onok päun äiein pak Moses nukas äiewon pak, is kiro ämän karar awarom. 23 Ak äiein Krais ko tätäi näwäu oumara, meieanik, ätäi ko amke siräiäi. Keseria, Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak ätäi imwarai, Krais ko akan arou senek saräi.”
24 Pol nukas keser äienuk, Festus ko sakau äiewon, “Pol, na ronkat sosop oumon, okon, raun käieu.”
25 Pol nukas ätäi auruwon, “Ro näwäu, is rai käiäu wa. Is rusapai okoro ämän arem kiro epar senes. Is ronkat orip arem.” 26 Pol nukas ätäi Agripa auruwon, “Ro näwäu, kiro onok keserin na äpu, okon, is erekapu amop maurim. Kiro onok ak ämäi ämäi keserau wa. Kiro onok amop keserin naka äpu. 27 O ro näwäu, kiro ämän Anut nukan roianik, areain roat akas jer wein mesin is äpu nan won epar momon.”
28 Agripa nukas Pol auruwon, “Nan ronkat, is rusapai kiro ämän eteinakus woi piririanik, Jisas mesin woi epar maun itok ra?”
29 Pol nukas äiewon, “Rusapai ra tawa, is naka pak roasiret amiakap tai raim ak is senek saräun Anut auriäim. Utianik, is ak karapus owa rawaun aurau wa.”
30 Keseria, Agripa, Festus, Bernaisi ak siräi ute manoin. 31 Ak ute manea, aka aka äiein, “Kiro ro ko kar onok aru mau wa. Ko erar wena, meiäun itok wa. Ko erar karapus owa utona, rawaun itok wa.”
32 Agripa nukas Festus auruwon, “Okoro ro Pol ko Sisa nukas kon ämän wasare muraun wa äiewon maro, ko rusapai utoita, manowo.”