10
Nia lamu mmade e mee di haga bilau di nadau loaabi lolo kala dogomaalia, gei tadaulia dulii loo e mee hua di hunahuna gi daha di kabemee kaedahi damanaiee. Tangada kabemee e hai go di mee dela e donu, gei tangada dadaulia e hai go di mee dela e hagalee donu. Tadaulia o maa le e hagamodongoohia hogi gi nia dangada hua gee ala e heetugi gi mee. Mee e hai nia daangada huogodoo gi iloo bolo ia le e dadaulia.
Maa doo dagi ga hagawelewele adu gi di goe, hudee hai beebaa hagamolooloo i dau moomee. Nia hala llauehe e mee di dumaalia ginai maa goe gaa noho deemuu.
Deenei di mee hala ne gidee au i henuailala, di mee hala ne hidi mai i nia dagi: Digau dadaulia e wanga ginai nia lohongo dagi, gei digau maluagina e haga de iloo. Au gu gidee nia hege e hula i hongo nia hoodo, gei digau aamua e haele i lala gadoo be nia hege.
Maa goe e geli dau luwa, goe e doo gi no lodo. Maa goe e oho e ulu laa lodo di abaaba, goe e kadi go di gihaa lodo geinga.* Pisalem 7.15; Proverbs 26.27 Maa goe e ngalua i di gowaa mama hadugalaa, goe e dilidili go nia hadu. Maa goe e haahi au laagau, goe e lauwa mai dau ngalua. 10 Maa dau dalai le e malili gei goe e hagalee olo di maa, goe e ngalua damana gi hai hegau di maa. Ma e koia e humalia di bilaan i mua. 11 E balumee do iloo di haga gaidala di gihaa, maa goe e dugu goe gii kadi go di gihaa i mua do haga gaidala di maa. 12 Nia helekai o digau kabemee le e hai ginaadou gi haga laamua, gei digau dadaulia le e hagahuaidu go nadau helekai donu. 13 Digaula e daamada e helehelekai i nia balu helekai, gei di hagaodi gi muli go di hagadugina huoloo. 14 Tangada dadaulia e helehelekai e hagalee noho.
Deai tangada e iloo nia mee ala ma ga kila aga maalia ai, gei deai tangada e mee di hagi mai gi gidaadou nia mee ala e hai i muli tadau mmade ai.
15 Tangada dadaulia le e hagaduadua hua ia. Mee e de iloo ia di hana gi dono hale.
16 Di madagoaa tenua gaa dagi go di king dama daane, gei nia dagi e buni e haihai nadau hagamiami tenetene i di boo hagatau, gei tenua deelaa gaa tale gi di haingadaa. 17 Malaa, tenua haadanga lamalia la go tenua dela e dagi go di king gi ono hagamaanadu donu, mo nia dagi ala e miami i di madagoaa humalia e miami ai, e benebene humalia ginaadou, e hagalee libaliba.
18 Maa goe ga hagatoo huoloo di hau doo hale, doo hale la gaa tulu ga mooho.
19 Nia hagamiami llauehe e haga tenetene goe, gei nia waini e hagamanawa lamalia goe, malaa, ma go di bahihadu dela e hai nia mee aanei gii gila.
20 Hudee helekai hai baahi gi di king, ma e aha ma ga helekai deemuu, hudee helekai hai baahi gi digau maluagina, ma e aha maa goe e modogoe i lodo do ruum kii. Holongo dahi manu e kae au helekai e hagi anga gi digaula.

*10.8: Pisalem 7.15; Proverbs 26.27