4
Nehemiah gu maaloo i digau hai baahi gi dana moomee
Di madagoaa Sanballat ne longono ia bolo gimaadou digau o Jew gu daamada gaa hau di abaaba o di waahale, mee gu hagawelewele huoloo, ga daamada ga hagahuaidu gimaadou. Mee gu helekai i mua ono ehoo mo digau dauwa Samaria, “Digau paagege o Jew aanei e haga mamaanadu belee hai di nadau aha? Digaula bolo ginaadou gaa hau hoou di abaaba di waahale? Digaula bolo ginaadou ma gaa hai di nadau tigidaumaha, gaa mee hua di hai di nadau moomee gii lawa i di laangi hua e dahi? Digaula e mee hua di hau di waahale gi nia hadu ala guu hai nia lehu?”
Tobiah tangada Ammon, e duu i baahi o mee, ga helekai, “Di abaaba aha dela e mee di nadau haga duu? Di manu ‘fox’ hua e dahi e mee di oho di maa!”
Gei au, go Nehemiah, gaa hai dagu dalodalo boloo, “Meenei God, goe mmada malaa gi digaula ala e haga hagahuaidu gimaadou! Heia nadau helekai haganneennee gi too ia gi hongo nadau libogo, gi daawa ina gi daha nia mee huogodoo ala e hai mee ginai digaula. Wanga ina digaula gi nnuai daangada, gi lahia digaula be digau galabudi gi tenua mai i daha. Goe hudee dumaalia gi nadau hai hala ala e hai, gei goe hudee de langahia nadau huaidu, idimaa, digaula gu helehelekai haganneennee i di gili di madau moomee.”
Malaa, gimaadou digi dugua di madau moomee dela e haga duu di abaaba o di waahale deelaa. Gu limalima hua, guu dau i tungaalodo, idimaa, digaula e ngalua hagamahi huoloo.
Gei Sanballat mo Tobiah mo digau Arabia, digau Ammon mo digau Ashdod gu hagawelewele huoloo, i di nadau longono ginaadou bolo gimaadou e ngalungalua gi di madau moomee e haga duu aga di abaaba o Jerusalem, gei e pono nia bongoo o di abaaba gii kadi. Digaula huogodoo guu buni bolo ginaadou ga lloomoi ga heebagi gi digau Jerusalem, gaa hai di hagahinihini. Gei gimaadou e hai dalodalo hua ang gi di madau God, guu dugu madau gau hagaloohi belee madamada humalia boo mo aa. 10 Malaa, digau Judah gu dadaahili di nadau daahili,
“Gimaadou e paagege huoloo
i madau kae madau mee daamaha.
Nia geinga belee kili gi daha go gimaadou
e logowaahee huoloo.
Dehee di madau hai gaa mee di hau
di abaaba deenei dangi nei?”
11 Madau hagadaumee e hagamamaanadu bolo gimaadou e de gidee ginaadou, be e de iloo nadau mee ala ma gaa hai, gaa dae loo gi di nadau lloomoi gi kinei, e dadaaligi gimaadou, mo di dugu di madau moomee. 12 Nnolongo e logo digau o Jew ala e noho i mehanga madau hagadaumee e hagihagi mai gi gimaadou di hai o madau hagadaumee ala ga hai mai gi gimaadou. 13 Gei au guu wanga gi nia daangada nia goloo heebagi, aalaa go nia hulumanu dauwa mo nia daalo, mo nia amu maalei, gu hagatau digaula i tua di abaaba, i nia gowaa ala digi lawa humalia. 14 Au gu gidee bolo nia daangada le e hai be digau gu mmaadagu, dela gaa hidi iei au, ga helekai gi digaula mo ang gi nadau dagi aamua, “Goodou hudee mmaadagu i tadau hagadaumee. Goodou gi langahia di hai o nia mahi a Tagi. Goodou heebagi i godou duaahina digau o Jew, godou dama, godou lodo, mo godou gowaa.” 15 Malaa, madau hagadaumee gu longono ginaadou bolo gimaadou gu iloo nadau hagamamaanadu, gei digaula gu iloo laa di hai a God, dana hagahinihini nadau mee ala ne haga noho. Malaa, gimaadou huogodoo guu hula gu ngalua labelaa i di abaaba deelaa.
16 Daamada hua i di madagoaa deelaa, hunu agu daangada e ngalua, ge hunu gau e hagaloohi, e ulu nadau gahu baalanga, e kumi nadau goloo heebagi, nia daalo, nia amu maalei, nia mee duuli, mo nia amu. Madau dagi aamua e madalia e hagamaamaa digau 17 ala e hai di nadau moomee e haga duu aga di abaaba. Gei ogo digau ala e dagidagi nia goloo hau di abaaba, e hai nadau moomee gi nadau lima dagidahi, gei e dagidagi nadau goloo heebagi i nadau lima ala i golo. 18 Digau hau abaaba huogodoo e dagidagi nadau hulumanu dauwa, guu dui i nadau gaba. Gei ogo tangada dela ma ga ili di labaa, e haga iloo teebagi, le e noho hua i dogu baahi. 19 Gei au ga hagi anga gi digau huogodoo mo nadau dagi mo nadau gau aamua, “Di gowaa ngalua le e koia e palaha, gei gidaadou le e hogoohi. 20 Maa goodou ga longono di labaa ma ga ili, goodou llele mai e haga dagabuli mai i dogu gili. Tadau God gaa pono gidaadou ga heebagi!” 21 Malaa, nia laangi huogodoo, mai luada gaa dae gi nia heduu ma ga kila ia, hunu gimaadou e ngalua i di abaaba, hunu gimaadou e hagaloohi gimaadou mo nadau goloo dauwa.
22 Di madagoaa hua deelaa, gei au guu hai ang gi digau ala e madamada humalia di moomee, bolo digaula mo nadau gau hagamaamaa la gii noho i lodo Jerusalem ma gaa boo, bolo gii mee gimaadou di hagaloohi di waahale boo, mo di hai madau moomee aa. 23 Au hagalee daa gi daha ogu gahu i di boo, gei ogu ihoo hogi mo agu hege mo agu gau madaloohi. Gei gimaadou huogodoo e dadaahi madau goloo dauwa.