1 Kɛn naaje jaay kꞋjꞋiin̰ jꞋɔn̰ɗe Milɛ ki sum se, naaje jꞋook maakŋ markab ki ɔɔ kꞋgaaŋ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr Kɔs ki; ɔɔ mɛtbeen̰ki se, naaje kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Rɔd ki. Kɛn naaje jaay kꞋjꞋiin̰ Rɔd ki se, kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Patara, gɔtn kɛn kꞋlee kꞋɗaar markabge. 2 Patara ki se, naaje jꞋɔŋ markabm kɛn ɓaa ɓaa taa naaŋ Pɛnisi ki, jꞋookŋ maak ki ɔɔ kꞋɓaa. 3 Kɛn naaje jaay kꞋɓaa ɓaa do baar ki se, naaje jꞋaak taa naaŋ Sipir se do ji jeelje ki ɔɔ naaje kꞋdeel kꞋɓaa taa naaŋ Siri ki. Kɛn naaje jaay jꞋaan maakŋ gɛgɛr kɛn Tir ki se, naaje kꞋbɔɔy gɔtn ese, taa gɔtn ese ɓo, nakŋ maakŋ markab ki se jꞋan̰ bɔɔy naatn. 4 Maakŋ gɛgɛr kɛn Tir ki se, naaje jꞋɔŋ gɛnaagen aalga kaal maakɗe do Isa *al‑Masi ki, ɔɔ gɔtn se naaje kꞋtiŋg ɓii cili ute naaɗe. Gaŋ jee se, *Nirl Salal taaɗɗen nakŋ kɛn utu Ꞌkaan do Pɔl ki ɔɔ naaɗe taaɗ Pɔl ki ɔɔ: «N̰Ꞌɔn̰te ɓaa Jeruzalɛm ki.» 5 Kɛn kꞋtiŋg ute naaɗe ɓii cili aas jaay jꞋiin̰ kꞋɓaa ɓaa se, gɛnaagen ɗoobm Isa al‑Masi kɛn gɔtn ese ute mɛndge ɔɔ gaange paac ɔlje, bini kꞋteec kꞋjꞋɔn̰ maakŋ gɛgɛr se. Kɛn naaje jaay jꞋaan taa baar ki se, naaje kꞋjꞋɛrg naaŋ ki do kɛɛs kɛn taa baar ki se, ɔɔ gɔtn se, naaje kꞋtɔnd mɛtn *Raa. 6 Kɛn naaje jaay kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaa ɓaa se, naaje kꞋtaaɗɗen jꞋɔɔ: «Iŋgki lapia.»

Gɔtn se, naaje jꞋook maakŋ markab ki ɔɔ naaɗe lɛ ɔk tɛrl ɓaa ɓeeɗege tu.

7 Naaje kꞋjꞋiin̰ Tir ki se, kꞋgaaŋ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Putolemais ki. Ɔɔ kɛn naaje jaay jꞋaan se, kꞋɓaa kꞋtɛɗ tɔɔsɛ gɛnaage tun ɗoobm Isa al‑Masi kɛn gɔtn ese. Naaje kꞋtooɗ ɓii kalaŋ ute naaɗe ɔɔ gɔtn ese sum ɓo, naaje kꞋbɔɔy kꞋjꞋɔn̰ markaba. 8 Mɛtbeen̰ki se, naaje kꞋjꞋiin̰ kꞋɓaa maakŋ gɛgɛr kɛn Sezare ki ɔɔ kꞋɓaa kꞋbɔɔy ɓee Pilip kɛn lee wɔɔk Labar Jiga gɛn Isa al‑Masi jeege tu se. Pilipm se, debm maakŋ jeege tun cilin kɛn kꞋbɛɛr kꞋtɔɔɗɗeno Jeruzalɛm ki gɛn noogŋ *jee kaan̰ naabm Isa al‑Masige se. 9 Pilip se, ɔk gaangen mɛndge sɔɔ kɛn tɔk te gaabge eyo, ɔɔ naaɗe se lee taaɗ taargen teeco taar Raa ki.

10 Gɔtn se, naaje kꞋtiŋgoga ɓii dɛna ɔɔ naan̰ kɛn se, gaaba kalaŋ iin̰o taa naaŋ Jude ki, ron̰ Agabus, ɓaaɗo ɔŋje. Naan̰ se lee taaɗ taargen teeco taar Raa ki kici. 11 Kɛn naan̰ jaay aan ɔŋje se, naan̰ uun nakŋ Pɔl lee dɔɔkŋ maakin̰ se, dɔɔkŋ jin̰ge ute jɛn̰ge, jaay taaɗɗen ɔɔ: «Aakki, Nirl Salal se taaɗum ɔɔ: nakŋ dɔɔkŋ maakŋ nam ese se, malin̰ jaay ɓaaga Jeruzalɛm ki num. Yaudge se utu an̰ dɔɔkŋ bin kici ɔɔ naaɗe utu an̰ kɔkŋ kɔl ji jeege tun Yaudge eyo.»

12 Kɛn naaje ute gɛnaagen ɗoobm Isa al‑Masi kɛn maakŋ gɛgɛr kɛn gɔtn ese jaay kꞋbooy taar se se, gɔtn se naaje kꞋjꞋeem nɔɔ mɛtn Pɔl ki jꞋɔɔ n̰Ꞌɔn̰te ɓaa Jeruzalɛm ki. 13 Gaŋ naan̰ tɛrljen ɔɔ: «Naase eemki bin se gɛn ɗi? Kɛse naase ɔjumki kɔj maakum ɓo maane. Maam se mꞋtook naaɗe am dɔɔk sum eyo, num maam mꞋtooko gɛn ɓaa kooy Jeruzalɛm ki taa Mɛljege Isa.» 14 Aan gɔɔ, naan̰ lɛ took taarje ey ɗey se, naaje kic kꞋjꞋɔn̰in̰a ɔɔ kꞋbaate taaɗin̰ taar ɗim kuuy sum. Ɔɔ gɔtn se naaje kꞋtaaɗ jꞋɔɔ: «Ɔn̰ Mɛljege Ꞌtɛɗn nakŋ kɛn maakin̰ jen ro ki.»

15 Kɛn naaje jaay kꞋtiŋg Sezare ki ɓii kandum se, gɔtn se naaje kꞋɗaap roje gɛn kookŋ ɓaa Jeruzalɛm ki. 16 Kɛn kꞋjꞋiin̰ Sezare ki jaay kꞋɓaa ɓaa se, gɛnaagen aalga kaal maakɗe do Isa al‑Masi kɛn gɔtn ese se, ɓaa ute naaje. Kɛn naaje jaay jꞋaan Jeruzalɛm ki se, naaɗe ɔlje kꞋɓaa kꞋbɔɔy gɔtn gaab ki kalaŋ kꞋdaŋin̰ Mnason, kɛn iin̰o taa naaŋ Sipir ki. Gaabm se, gɔtn aal maakin̰ do Isa al‑Masi ki sum se, daanin̰ dɔkga.

17 Kɛn naaje jaay jꞋaan Jeruzalɛm ki sum se, gɛnaagen ɗoobm Isa *al‑Masi kɛn gɔtn ese, dɔɔɗ ɔkje ute maak‑raapo.

18 Mɛtbeen̰ki se, naaje jꞋutu Pɔl kꞋɓaa gɔtn Jak ki. Gɔtn se, naaje jꞋɔŋ jee naan *eglizge se tusga gɔtn ese kici. 19 Kɛn naaje kꞋtɛɗɗen tɔɔsɛ aas se, gɔtn se Pɔl taaɗɗen mɛtn nakgen kɛn Raa ɔlin̰ jaay naan̰ tɛɗo daan jeege tun Yaudge eyo se, kalaŋ kalaŋ.

20 Jee se jaay booy taar Pɔl taaɗɗen se, gɔtn se naaɗe *nook Raa ɔɔ taaɗ Pɔl ki ɔɔ: «ꞋBooyo gɛnaaje, ɓɔrse Yaudgen dupu kando kando se took aalga maakɗe do Isa al‑Masi ki, naɓo naaɗe se ɔk *Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki se ɔɔn̰ aak eyo. 21 Ɔɔ Ꞌjeele, naaɗe se lɛ booyga taar kɛn jeege lee taaɗ roi ki se, ɔɔ naai lee dooy Yaudgen kɛn iŋg maakŋ jeege tun Yaudge ey se, ɔɔ lee taaɗɗen ɔɔ: ‹JꞋɔn̰te kuun Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki se ɔɔ gɛnɗege se lɛ, jꞋɔn̰te tɔjɗen pɔndɔ ɔɔ jꞋɔn̰te tɛɗn nakŋ bubɗege.› 22 Gɔtn naai ɓaaɗo gɔtn ara sum se, ɓɛrɛ, naaɗe lɛ booyga. Bin se, jꞋaki tɛɗn jꞋɔɔki ɗi? 23 Bin num, Ꞌbooy taar naaje jꞋai taaɗ se. Naaje jꞋɔk gaabge sɔɔ, kɛn naamga naam taarɗege naan Raa ki. 24 Jee se Ꞌɓaanɗe ute naai daan bɔɔr *Ɓee Raa ki ɔɔ tug Ꞌɗaapki rose naan Raa ki ɔɔ ɔgɗen nakŋ kɛn naaɗe an tɛɗn *sɛrkɛ Raa ki se kici. Bin se, naaɗe kic Ꞌkɔŋ dosn doɗe ɔɔ ute naan̰ se, jeege paac Ꞌjeele taar kɛn kꞋlee kꞋtaaɗ roi ki se, mɛt ki eyo. Anum, naaɗe ai kaaki naai kic, iŋg do Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki se. 25 Gɛn jeegen Yaudge ey jaay aalga kaal maakɗe do Isa al‑Masi ki se lɛ, naajege kꞋraaŋɗeki raaŋ jꞋɔɔki: jꞋɔn̰te kɔsn daa maragge, jꞋɔn̰te kɔsn mooso, jꞋɔn̰te kɔsn daagen moosin̰ ɔɔy te naaŋ ki eyo ɔɔ jꞋɔn̰te kɛɛsn naapge rɛn̰ rɛn̰.»

26 Gɔtn se, Pɔl took taarɗe ɔɔ mɛtbeen̰ki se, Pɔl ɓaa ute jee se gɛn ɓaa tugŋ ɗaapm roɗe naan Raa ki. Naan̰ kɛn se, Pɔl ɓaa daan bɔɔr ɓee Raa kɛn maak ki ɔɔ ɔŋ *debm tɛɗn sɛrkɛ Raa ki se, ɔndin̰ ɓiia, ɔɔ ɗeekin̰ ɔɔ: «Ɓii kɛn naaje *kꞋtug kꞋɗaapga roje naan Raa ki num, naŋa naŋa kic ɓo ano ɓaa ute sɛrkin̰ sɛrkin̰ naan Raa ki.»

27 Kɛn ɓii cili jaay ɔɔpga gɔɔr Ꞌnaŋ se, kaaɗ kɛn se Yaudgen iin̰o taa naaŋ Azi ki jaay aak Pɔl daan bɔɔr Ɓee Raa kɛn maak ki se. Gɔtn se, naaɗe ɔɔs mɛtn jee dɛnge ɓaaɗo iij‑ɔk Pɔl. 28 Gɔtn se naaɗe dɔɔb ɔɔy ɔɔ: «Gaan *Israɛlge, ɓɛrɛ, jꞋoorjekiro! Gaabm kɛn lee dooy jeege gɔtn ɓaa se paac ute taargen jig ey se, ɓaaɗoga ara. Naan̰ ɓo debm kɛn lee taaɗ taargen jig eyo ro gaan Israɛlge tu, ro *Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki ɔɔ ro Ɓee Raa ki. Ɓɔrse, naan̰ ɓaaɗoga daan bɔɔr Ɓee Raa kɛn maak ki se, ute jeegen Yaudge eyo ɔɔ Ɓee Raa se lɛ, naan̰ tujin̰ga.» 29 Taa naaɗe aakga kaak Pɔl ute Tropim kɛn kɔɗ Ɛpɛz se, lee lee kalaŋ maakŋ gɛgɛr kɛn Jeruzalɛm ki. Taa naan̰ se ɓo, naaɗe saap ɔɔ kaaɗ naane Pɔl ɔk ɓaanoga ute Tropim daan bɔɔr Ɓee Raa kɛn maak ki se.

30 Gɔtn se, jeegen maakŋ Jeruzalɛm ki paac se, iin̰ ul taar gajalaŋ ɔɔ jeege dɛna kɛn aan̰ ɓaaɗo gɔtn ese. Pɔl se, naaɗe iij‑ɔkin̰a ɔɔ tiik ɔɔɗin̰ naatn daan bɔɔr Ɓee Raa ki ɔɔ naaɗe naar gaasn ute kaam taarge se naatn. 31 Gɔtn se, naaɗe je an tɔɔl ute Pɔl, gaŋ naan̰ kɛn se, nam ɓaa taaɗ bubm asgarge tu ɔɔ: «Ɓɛrɛ, maakŋ gɛgɛr Jeruzalɛm se, tujga!» 32 Gɔtn se, bubm asgarge se naar tus asgarge ute magalɗege aan̰ ɓaa gɔtn jee dɛnge tu. Kɛn jee dɛnge jaay aak bubm asgarge ute asgarin̰ge se, Pɔl kɛn naaɗe tɔndin̰ tɔnd se kic ɓo, gɔtn se naaɗe ɔn̰in̰a. 33 Kɛn bubm asgarge jaay aan ɔŋ Pɔl se, naan̰ ɔl asgarge se ɔkin̰a ɔɔ naaɗe tɔso zin̰ziri dio ɓaaɗo dɔɔkin̰a. Gɔtn se, naan̰ tɔnd mɛtn jeege ɔɔ: «Gaabm se tap ɓo, iin̰o gay ɔɔ naan̰ tap ɓo tujga ɗi?» 34 Gaŋ jee dɛngen tus gɔtn ese se, ul taara gajalaŋ ɔɔ bubm asgarge se lɛ, je booy kɔkŋ mɛtn taarɗe se, naɓo ɔŋ booy ɔk eyo. Maakŋ kul taarɗe ki se, naan̰ ɔl asgarge ɔk ɓaano ute Pɔl maakŋ *ɓee tɔɔgŋ kɛn naaɗe lee toom maak ki se. 35 Aan gɔɔ ɓee se lɛ, do ɓee ki raan ɗey se, kɛn Pɔl jaay ook kook se, jee dɛnge se tuurin̰ kaam ara kaam ara. Kɛn asgarge jaay aak bin se, uunin̰ doɗe ki raan; 36 taa gaan Israɛlgen tus gɔtn ese paac jaay ɔko mɛtin̰ se naaɗe tɔɔɗ tɔɔy ɔɔ: «Gaabm se Ꞌnakin̰ yoa!»

37 Kaaɗ kɛn jaay bubm asgarge ɓaan̰ ɓaa kɔl maakŋ *ɓeeɗe kɛn tɔɔgŋ kɛn naaɗe lee toom maak ki se, Pɔl taaɗin̰ ute taar Grɛk ɔɔ: «Ɔn̰um tu gɔtɔ, maam se mꞋɔk taara gɛn taaɗa.» Gɔtn se, bubm asgarge tɛrlin̰ ɔɔ: «Tarii, naai kic Ꞌjeel taar Grɛk ki. 38 Naai se ɓo, kɔɗ Masar kɛn gɔɔr gɔɔr jaay teec sawara ɓaa tiŋg do kɔɗ‑ɓaar ki ute gaabge dupu‑sɔɔ kɛn lee ɔs jeege se ey la?» 39 Gaŋ Pɔl tɛrlin̰ ɔɔ: «Maam se, mꞋkɔɗ Yaud ɔɔ jꞋoojum kic ɓo maakŋ gɛgɛr kɛn Tars, kɛn taa naaŋ Silisi ki, ɔɔ gɛgɛr Tars se, jeege paac jeelin̰a. Ɔɔ maam mꞋgoon naaŋ gɔtn ese, ɔɔ maam mꞋeemi nɔɔ ɔn̰um mꞋtaaɗn jeege tun se.» 40 Gɔtn se, bubm asgarge ɔn̰in̰ gɔtɔ. Pɔl ɗaar gɔt kɛn kꞋlee kꞋjꞋookŋ kꞋɓaan maakŋ ɓee kɛn raan se. Gɔtn se, naan̰ uun jin̰ je taaɗn jeege tu ɔɔ kɛn jeege jaay aak jin̰ se, naaɗe do dil ɔɔ gɔtn se, naan̰ baagɗen taaɗn ute taar Yaud.