11
GOD RIINA MAJI BAWA MAJI
Nedii pochi tarek, Jisas rii eem pochik God riina maji batar. Maji ba hamarek, riiti disaipel por rii riina eecha wor, “Harapa Ma, miita nona God riina maji ba tawa majin na nona pokii. Jon rii riiti disaipel yenya pokii tarega miita nona na eechaba pokii. Jisas rii eecha wor, “Diitata God riina na ba ta:
‘Eepi, miiti hi sa holi ta.
Miiti kigdom sa ya ta.
Diita nedii aboboyen nona na ha.
Noti eyey kapasek boboyen miiti inyakak
na kwoyava heechi.
Akar ma yecha nona kapasek boboy otiitawey,
nona yenya abosuchibato.
Nona opoche nona otii otii he boboyen
heechitanakech!”
Worek, Jisas rii maji shiyi eecha wor, “Ma por rii riiti nareboy riiti akak niy nediik yawey, riina eecha wocho, ‘Nareboy, miita ana gey piiriichar sobo ha. Eeji nareboy rii chishi ye i tarek, eeji akak yawa. Rii yawak, ada aboboy biish.’ Miita wa tawa nareboy rii eecha wonyey, ‘Opoche ya ana boboy yak wohechanakech. Nubereja eeta dasiipowa. Ada eeji yikapwa ye wato. Anapa saka sokwa miina aboboy hakiitawak!’ Wowak, miita eechaba eechaba wohechaney, ada kwona wocho, riipa sokwachi geyen eyey boboyen miita wohechaweyn riipa miina hakiita. Rii miiti nareboy tawey, kkapo rii miina aboboy hakasakech. Yaho. Eechaba eechaba wo wohechaney, eena riipa hakiita. Wowak, ada kwona wocho, na wohecha. Wohechanak, kwopa yakiita. Na yesha ta. Yesha tanak, kwopa hekiita. Na hapaka ta. Hapaka tanak, nubereja tagwakiita. 10 Eyey ma ye wo wohechawey, yepa yakiita. Ma yesha tawey, yepa hekiita. Ma ye hapaka tawey, yepa nubereja tagwachikiita.
11 “Ma por riiti yikapwa rii apoko riina emiyepen aken eena wohenyey, riipa kapo boy hopon yeechi hanak akiita? Yaho. Hakasakech. 12 Yikapwa por rii riiti apoko riina apobeyen aken wohenyey, riipa kapo boy miiden hanak akiita? Yaho. 13 Kwo ma kapasek tawey, kwo eecha kepi hikitu kwoti yikapwan kepi boboyen havato. Tawey, eeta amutiik hevenek tawa Eepi riipa Holi Spirit kepin riina wohenya ma hakiita.”
JISAS RII GABA MAJI BAR
14 Ma por rii tari, kuja diimiitar. Kapasek gaba riitaka eecha tar. Tarek, Jisas hechi yeechi kayek rabotar. Yeechi kayek raborek, kata ma rii maji bar. Barek, nokwapa nokwapa ma mima yecha hechi henebarabor. 15 Kaw ye eecha wor, “Gaba, eyey kapasek gaba yechi apoko, rii Jisas riina hapaga boboyen harek, rii otiito.” 16 Akar ma ye Jisas riina apodagii otii hikishak eena woher, “Mirakelen na otiita. Otii tawey, nota hikiken God riita miina rukusiito.” 17 Worek, Jisas rii yechi inyakan hechiniga awasen eecha wor, “Nosap pochi ma mima ye saniga saniga eecha yi ye inyey, awasen awasen o ana pichaney, komas eeta ma mima ye kapasek siikiita. Mamu pochi sii pochi siina o ana pinyey, iipa eeta saniga saniga siikiita. 18 Worek, Gaba riiti mamu saniga saniga tawey, o ana pichaney, shecha ye kapo hapaga siikiita? Kwo eecha wocho, Gaba rii hapaga boboyen ana hatawak, ada kapasek gaban yeechi raboto. 19 Ada Gaba riiti hik ada kapasek gaban kikir poyeney, kwona sumowu tawa ma ye kapo shecha kapasek gaban kikir poyekiita? 20 Wowak, God riiti hapaga boboy adaka tawak, kapasek gaban raboto. Eeta kwona mukuchichu God riiti kigdom kwotak yar.
21 “Ma hapaga siitawey, rii yabu anaba yeechi o yichawak, riiti akan siiti kowu tawak, riiti boboy anada tawa. 22 Wowak, hapaga bor tawa ma rii ya riina o ana pichi dagiirepoyichi riiti anaba yeechi o ana pichar boboyen yeechi ye inyak, akar boboyen yeechi ye inyak, homochikiita.
23 “Kata ma rii eeji nareboy tanan siiney, rii eeta eeji yabu pi ma. Ma rii ma mima adaka yaya yopo yichinan siiney, rii rabo ya payato.”
AWASEN YA TAWA KAPASEK GABA NOMA
24 “Kapasek gaba rii ma poren heechi iri, rii shebo shebo eemek chishi ye iniga yi hapaka tawa eemen yeshato. Yesha hipuchi rii mayama wocho, ‘An heechi yar akak awasen kawka ik.’ 25 Wowak, rii awasen i eeta aka hako kiirakwur. 26 Rii hechi heechi akar 7 gaba kapasek weyen akak kawka ye yayareto. Wowak, kata ma rii mashi kapasek tar. Apa rii kawka kapasek wey tawa.”
INYAKA KWOYA HIKI TAWA BOBOY SIIKEN
27 Diita majin Jisas rii ba hamarek, mima pochi sii riina eecha wor, “Kata mima sii miina yimowurek mii siiti mukun havari, sii eeta kwoya woy hikitu.” 28 Jisas rii awasen eecha wor, “Eeta kepi nija eecha bak, eeta ma ye God riiti majin meejiniga ye sumowutawey, ye kwoya woy hikitu.”
MA MIMA YE MIRAKELEN WOHER
29 Ma mima ye Jisas riitaka ya yopo wuchi siitii tarek, Jisas rii eecha wor, “Ma mima ye diita nedii diita nosap tawey, yecha kapasek woy otiito. Yecha mirakelen eena yesha ye i tar. Wowak, mirakel podareban komas yenya hakiita. Diita mirakel eeta Jona riiti. 30 Piirapet Jona rii Nineva akama ma miman mukuchir boboyen harega, Ma Yikapwa rii diita nediik tawa ma mima yenya eechaba mukuchir boboy baga. 31 Anasak tawa nediik Shiba nosapek siitii kowu tawa aka tabo yi mima sii diita nedii ma mima yenya harapa ow maji bakiita. Siita kata yepa anadii eemek heechi Solomon riiti hokwa sokwa majin meejiken yar. Wowak, ma por apa diika tawey, rii eeta harapa. Rii Solomon riina dagiirepoyetu. 32 Anasak tawa nediik Nineva akama tar ma mima yecha siitiichi kwona harapa ow majin bakiita. Yecha Jona riita sawotar majin meejitarek, ye yechi kapasek otii tar boboyen dareboyer. Ada kwona wocho, ma por apa diika tawey, rii Jona riina dagiirepoyetu.”
MABA RIITI HABA
33 Jisas rii eecha wor: “Diita yikadey boboy ma ye otiikasakech. Haban hayechi veenyetu. Heebiya wok veenyetu. Yaho. Rii hayechi cheyek yichi tawak, ma ye ya hecho. Miiti miy eeta miiti maba siiti haba. 34 Miiti miy eeta hehar henyak, miiti maba eeta yama hekiita. Wowak, miiti miy kapasek taney, miiti maba eeta eyey niyiki yichu. 35 Na hehar hecha. Yama miitaka tawey, sapa eechaba ta. Iipa niyiki yikiita. 36 Wowak, miiti maba eyey yama hechaney, niyiki kaw tanan siiney, miiti maba eeta eyey yama hecho. Haba eeta miina okoreechichawey, mii eechaba takiita.”
JISAS RII PERISI LON MAJI POKII MA YENYA OW MAJI BAR
37 Jisas rii majin ba hamarek, Perisi ma por rii riina otii aken eena woher. Worek, rii aka wok iyarechi cheyek aken eena yir. 38 Jisas riita riiti tapa saka uku yeetiirek, Perisi rii hechiniga nyegerabor. 39 Worek, Jisas rii riina eecha wor, “Na he. Perisi kwo heebiya saban eena uku yeetiito. Wowak, kwoti wok tawey, kapasek boboy takiikiisii tawa hiyiya tawa boboy eechaba takiikiisii tawa. 40 Kwo harapa hikisha weyitu. God riita saban otiitawey, rii inyaka wopu wo otiibato. 41 Kata boboyen kwoti heebiyak taweyn kiiriisiiposii tawa man na ha ta. Hatanak, kwi eyey boboy eeta apoma hechakiita.
42 “Kwo Perisi kapasek boboy kwotaka yakiita. Kwo kwoti karakada aboboy ten ten God riina hato. Hatawak, kwo nagwa nagwa hikichi otii tawa boboyen, God riina rukusii tawa boboyen two eena hikichi otiikasakech. Eeta kapasek. Diita boboyen na otii ta. Akar yo kepin opoche abosuchetanakech.
43 ‘Kwo Perisi kapasek boboyen kwotaka yakiita. Kwo Ju ma yechi lotu aka harapa ma yichar tiikiiren kwo eena kwoya hecho. Kwo awaba tawa eemek icharek, akar ma ye kwona hechi harapa woshi atarek, two kwoya hikitar. 44 Kapasek boboy kwotaka yakiita. Kwo tiiriimo supu tawaga eecha tawa. Akar ma ye piitii i ye yatawey, kwo hekasakech.”
45 Worek, lon maji pokii ma por rii riina eecha wor, “Mii maji eecha ba tawey, mii nona maji kubuk pibato.” 46 Jisas rii awasen eecha wor, “Kwo lon maji pokii ma. Kwo kapasek boboyen yakiita. Kwo nomo ya tawa kwon ma yenya hawak, ye harapa yo otiito. Wowak, kwo kwoti tapama por yenya kiyatayiniga yesokwakasakech.
47 “Kwo kwoba sii siiken siikiita. Mashi tar piirapet yenya kwoti wayega ye sowakworek, kwo yechi tiiriimon keyapochichu. 48 Kwoti wayega ye piirapet yenya sowakworek, kwo yechi tiiriimon keyapochicharek, kwo eecha mukuchichu kwo hikitu yechi otii tar abo eeta kepi.
49 “Eena God riita hikichi wor, ‘Ada yenya piirapet yenya heechinak ikiita. Ada yenya eeji majin ye ichawa ma heechinak ikiita. Heechinak ye inyak, yecha kaw yenya sowakwokiita. Yecha kaw yenya kikirepoyekiita. 50 Eyey piirapet yenya mashi mashi diita nosapen otiir nedii ya ya ya diita nedii kwoti wayega ye sowakwori, diita nediik diita tawa ma yenya God riita awasen pikiita. Wayega yecha otiirin eena awasen piikiita. 51 Ye Sekaraia riina sowakwor. God riina opelen har eem riiti holi tar eem Sekaraia riita tar nedii, eyey piiriita tar nediik, eyey piirapet yenya diita nediik sowakwo hamari, ada kwona wocho, apa diita nediik tawa ma mima yen God riita pikiita. Kata piirapet yenya sowakwor boboy wayega yecha otiitari, eena yenya awasen pikiita.
52 “Lon maji pokii ma kapasek boboy kwona yakiita. Kwo mama yepa hehar hiki tawa nobon kwo dasiipiir. Dasiipiirek, kwo diita nobo kepi kwo ikasakech. Worek, kwo dasiipiirek, akar ma ye boyega ik wonyak?”
53 Jisas riita kata eemen heechi irek, lon maji pokii ma, Perisi, yecha riina harapa ow maji batar. Yecha riina nokwapa nokwapa boboyen wo wohechar. 54 Yecha riina majik baniga sakaken otiitar eena riina wo wohechar.