23
1 Itaŋga Poli iqu, Israitqä iquau miqä naqä iquauqä hiŋuä iqi, hiŋuä jänä äqunä ätqäuä ätukqe. “Ŋqä nyämaqäuä, Goti Hanjuwä Iqu hiŋuä ŋqänätaŋgi, iqa äpqinjaqänmi, hea täŋga täsuwänä. Nyi suqä quvqä hui, mimäkqä itŋqä etaŋgi, womba miqä itqäŋänä” ätukqe.
2 Iqu iiŋä tquaŋga, hiqäva-imäkqä naqä Anänasi iqu, ämaqä Poli iqu-täŋä qäqiqi pämä tqäutaŋguwä iquauŋi, “He maŋä iu päkpiyä!” ätukqe.
3 Itaŋi Poli iqu iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Si häuiqä a kukuiŋuä qu qua qäpaiqä haqeqä äqiyäqisätqäŋuwä-paŋä iiŋukui etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu si-pqe inä kpäsäŋqiyä. Si kŋui, ‘Nyi kukŋuä-suqä iuŋi qänaknä iqunjqae, ique kukŋuä mitmqeqä’ kŋuä indqänätnä, täqi äyä äpmeŋinyä. Iŋäqe, qu nyi ämbäkpŋqä täkqä ätuŋi, ii si kukŋuä-suqä iuŋi hŋgisanä inä inyä” ätukqe.
4 Ämaqä qäqiqi pämä ätqäumiŋuwä iqua, qu kukŋuä ii qätä äwipiyi, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Si Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä naqä tqueŋi, kukŋuä quvqä ätuŋi, änääŋäŋqäwä?” ätukuwi.
5 Kimaŋi Poli iqu iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “Tatqä-guäkauä, iqu hiqäva-imäkqä naqä iqueqeŋqe, nyi maqŋqä eämä, quvqä iqänä. Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, ‘Ämaqä ämeyätŋqä hŋquenyqe, kukŋuä quvqä matqä pambiyä,’ äyä äqänänä” ätukqe.* Aŋgumä Itmakqä 22:28
6 Israitqä iquau miqä naqä iqua, ämaqä yoqä hŋquaqu qoŋqä iquautaŋä iquayi. Hŋqua, Satyusi iqua hitaŋga, hŋqua, Parisi iquai. Poli iqu iiŋqä näqŋqä eä, maŋä tiiŋä ätukqe. “Tatqä-guäkauä, nyi Parisi iutaŋä iqunä eämä, qutä anä ätqäuŋänä. Nyaqä kŋui, tiiŋä indqänäŋänä. ‘Ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua aŋgumä vaupnuwiqä.’ Nyi kŋuä iiŋä indqänätŋqetaŋi, täqi täsä ätqäuŋänä” ätukqe. 7 Poli iqu kukŋuä iiŋä tqaŋgaŋi, Parisi iquatä, Satyusi iquatä, kukŋuä mäkä äumbiyitaŋi, awä qe iwäsäŋguwi. 8 Kukŋuä mäkä äuŋguwi, kiqä quati tiiŋi. Satyusi iqua, kŋuä tiiŋä indqänmiŋuwi. “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgumä mävauqä ipŋqäuä. Itaŋga eŋätqä itä, dŋä itä, mäpmetqänä, oeyä.” Iŋäqe, Parisi iqua nätmatqä iiŋä iquauŋqe, “naqä-qakuiqä” kŋuä indqänmiŋuwi.
9 Itaŋga qu maŋä yäŋänäqŋqä ätpiyi, Parisi iutaŋä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, pämä ätqäupu, äkasuwä ätäpu, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä tqueqä suqä quvqe, hma etaŋgi äqunäŋunä. Iqueŋi, dŋä hŋqu ätqutiyä, ä eŋätqä hŋqu ätqutiyä? Ne maqŋqeqä.”
10 Iŋgaŋi mäkä-iqeu miqä naqä iqu, quwqä kukŋui mäkä eŋqä-pa huŋgaŋguwä di naqänäŋä äyä timäuqaŋgi äqunäqe, qu Poli ique hiyqi-hiyqi ämipu, ique qui imäkpŋqä iiŋqe, zä kiiŋä äwiŋgqe. Iutaŋi, iqueqä mäkä-iqä iquau tiiŋä ätukqe. “He äwipu, Poli ique, iquauqä hipa iuta itmepu, neqä aŋä yäŋänäqŋqä iuŋqä ätuma upiyä!”
11 Heatqä iqueŋi, Naqä Iqu, Poli iqu-täŋä qäqiqi pämä ätqäuä, tiiŋä ätukqe. “Si zä miqä itnä, pämä yäŋänäqŋqä tqävä! Si Nyaqä kukŋui, Jerusälemä iu awä yäŋänäqŋqä ätätqäŋä-pa, aŋä-himqä Romä iuŋä-pqe awä asä inä ttŋäŋqeqä” ätukqe.
Qu Poli ique, pizqä päsanä-tpu ikuwiŋqä
12 Itaŋga ziŋuitäŋi, Israitqä hŋqua aquvä äqämbiyi, Poli ique äpäkpŋqä kukŋuä naqä-hŋqunä imäkkuwi. Iŋgaŋi iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hŋqu, guä ämäsäupu ekuwi. “Ne iqueŋi pizqä äpäsätaqäŋgaŋqä, buayätä eqätä maŋqä yatuŋqueqä” ätŋguwi. 13 Ämaqä kukŋuä ii imäkkuwä iqua, kuapänäŋä eä, 40 qe ämäwqätäukqe. 14 Iŋgaŋi, iqua äupiyi, hiqäva-imäkqä naqä iquautä, ämaqeu miqä naqä iquautäŋi, tiiŋä ätukuwi. “Ne Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hŋqu ätätanä eququeqä. ‘Ne Poli ique pizqä äpäsätaqäŋgaŋqä, ymisaŋä maŋqä yatuŋqueqä.’ 15 Iiŋiŋqe hesä, ämaqä mipŋqä aquvä äqänätqäŋuwä huizi iquatä, kukŋuä ändowatäpu, mäkä-iqeu miqä naqä iqueŋi, quaŋgä tiiŋä tupŋqäuä. ‘Ne Poli ique yatŋqä ävätanä, iqueqä kukŋuä quatiŋqä näqŋqä metuŋquä iiŋqe, si nenyqä ätuma biyä.’ Iŋi he iiŋä imäkqaŋgpqe, iqu emamätä pätqätaŋga, ne iqueŋi äpäsatuŋquänänyä” ätukuwi.
16 Iŋäqe Poli iqueqä kasiqiyqä hikŋiqu, iiŋä imäkpŋqä tqaŋgä äwiyäqe, iqu äwäqe, mäkä-iqä iquauqä aŋä yäŋänäqŋqä iu äpaquvätä, Poli ique awä ätukqe. 17 Iŋgaŋi Poli iqu mäkä-iqeu miqä yäpä iqiŋä hŋque tääqä ätuätumetä, tiiŋä ätukqe. “Hikŋä tqu, kukŋuä-täŋä-qu etaŋgi, hiqä naqä iquenyqä ätuma utŋqeqä” ätukqe.
18 Iiŋä etaŋgi iqu ique ätuma äwätä, iqueqä naqä iqueŋi, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä, guä äkiqiyäuquwä Poli iqu, tääqä ändätmetä dqaŋgi, nyi hikŋä tque ätuma äquvepqänä. Iqu si kukŋuä hui ktätŋqäuä” ätukqe.
19 Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu, iqueqä hipa iu a äkiqätäqe, maŋitä ätuma äwäqe, iquaquvqä-qeuänä ätqäunyä, yatŋqä ävätä, “Si kukŋuä äkitaŋi dtŋqäwä?” ätukqe.
20 Iŋi hikŋä iqu tiiŋä ätukqe. “Israitqä iqua yatŋqä kipŋqe, kukŋuä naqä-hŋqunä ae imäkquwiqä. Awiŋgaŋi si Poli ique, iquauqä ämaqä mipŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquauŋqä ätuma wätŋqä diŋqä yatŋqä kipŋqäuä. Iŋgaŋi qu quaŋgä ikimäkäpu, ‘Ne Poli ique yatŋqä ävätanä, iqueqä kukŋuä quatiŋqä näqŋqä metuŋqueqä’ ktpŋqäuä” ätukqe. 21 “Iŋäqe si iquauqä kukŋui qätä mäwiyqä panä. Iquautaŋä kuapänäŋä, 40 ämäwqätäuquwä iqua, ‘Ne iqueŋi pizqä äpäsätaqäŋgaŋqä, buayä eqä maŋqä yatuŋqueqä’ ätäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ii, guä ämäsäupu equwiqä. Si ätuma wiqaŋga, iqua hänaqä awä iqi zä äpmapu, ique äpäkpŋqäuä. Iŋi si iquau, ‘Auä, ique itumamqänä’ tquaŋgtqeŋqä, hiŋuä äqämbu äpmeŋäuä” ätukqe.
22 I tquaŋga, ämiqä naqä iqu, hikŋä ique, “Si kukŋuä ii ändŋiŋqe, awä matqä panä” yäŋänäqŋqä ätuäqe, qe ändowatkqe.
Qu Poli ique, qua miqä naqä, Peliksi iqueŋqä ändowatkuwiŋqä
23 Hikŋä ique ändowatäqe, mäkä-iqeu miqä naqä iqu, ämiqä iqueä yäpä iqiŋä iquautaŋä hŋquaqui tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. “Qe mäkä-iqä 200 iquautä, mäki hosi iu äpmapu iqä 70 iquautä, itaŋga mäkä-iqä zi quäuqä-täŋä 200 iquautä itmesinyä, näwenyä imäknäpu, heatqä 9 klokä iuŋi, Sisariya buŋqä wäpŋqeqä. 24 He Poli iquenyqä hosi-pqe näwenyä imäkäpu, iqu qui mimäkŋqä yätŋqänä, neqä ämineyqä naqä Peliksi iquenyqä äŋguänä ätuma wäpiyä” ätukqe. 25 Iŋgaŋi iqu pipa hui tiiŋä ätätä äqäkqe.
26 “Nyi Klotiusi Lisiyasi iqunä, pipa tä äqiyätmä, qua ämiqä naqä Peliksi iqukiŋqä äväwqatqänä. Yoqä naqä qoŋqä iquki, hiunjiŋganjqä.
27 Ämaqä tqueŋi, Israitqä iqua a äkiqätäpu pizqä päkpŋqä iqaŋguwäŋga, nyi, ‘Iqueqä yoqe, pipa Romä iu äqänä äwinä’ tqaŋgä äwimi, nyitä, ŋqä mäkä-iqä iquatä äwätanä, iquauqä hipa iuta itmequeqä. 28 ‘Iqu suqä quvqä äki imäkqaŋgi ätqäpiyä’ tmä qätä wimqe, ique ätuma, quwqä ämaqä mipŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquauqä hiŋuä iqi ätqäteqeqä. 29 Nyi iquau yatŋqä vqaŋga, iqua iquauqä kukŋuä-suqä iutaŋiŋqä awä ändquwiqä. Iŋäqe, suqä iqu imäkqaŋgqeŋqä ätätqäŋuwi, ne ique pizqä päsqäŋqätä, ä guä pmuateqäŋqätä, hmanjqä. 30 Iŋi täŋgaŋi, qu ique päkpŋqä kukŋuä zä imäkätqätaŋgä qätä äwimi, nyi ique sinyqä maqänä ändowatqänä. Itaŋga ämaqe, ‘Iqu suqä quvqä imäkqä-queqä’ tqaŋguwä iquauŋi, qu tqä hiŋuä iqiŋi ique kukŋuä mitpŋqä ätquäqeqä,” ätätä äqäkqe.
31 Itaŋi mäkä-iqä iqua, iquauqä ämiqä iqueuä maŋiu qätä äwipiyi, qänaknä ipu, heatqä iqueŋi, Poli ique ätuma, aŋä-himqä Andipatrisi buŋqä äwäkuwi. 32 Awiŋgaŋi, mäki hosi iu äpmapu iqä iqua, Poli iqueŋi aŋä-himqä Sisariya iuŋqä ätuma wiqaŋguwäŋga, mäkä-iqä huiziqua iquauqä aŋä Jerusälemäŋqä aŋgumä ekuwi. 33 Ämaqä Poli ique ätuma äwäkuwä iqua, Sisariya iu ätimäupiyi, qua ämiqä naqä iqueŋi, pipa äväpu, Poli ique-pqe, iqueqä hiŋuä iqi ätqätekuwi. 34 Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu pipa a ätäuäqe, iqu Poli iqueŋi yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Si qua äkitaŋukikä?” Yatŋqä i vqaŋga Poli iqu kimaŋi, “Nyi qua Silisiyataŋä iqunjqä” ätukqe. 35 Iiŋä äwiyäqe, iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä si kukŋuä mikitpŋqä iquwä iqua ätimäuqaŋguwäŋga, kukŋuä tqaŋgtqe, iŋganä qätä kimqänä.” Iiŋä ätuäqetaŋi, Poli iquenyqä, “He aŋä, ämiqä naqä Heroti iqu ämätkqä iu pmuatepiyä” ätukqe.