1  Qu nenyqe, “Iqua qua Itali iuŋqä yimba iu iŋganä upŋqeqä” ätpiyi, Poli iquesä, ämaqä guä äkiqiyäukuwä huizi iquautäŋi, mäkä-iqeu miqä hŋqueqä hipa iu äwikuwi. Iqueqä yoqe, Juliyusi ique. Iqu Sisa iqueqä mäkä-iqä 100 iquau miqä ique. 2 Iŋgaŋi ne yimba aŋä-himqä Aträmitiumätaŋä hŋque ätkamäukque. Nesäŋi, ämaqä Tesälonaika qua Masendoniya iutaŋä hŋqutä anänji. Iqueqä yoqe Aristakusi ique. Yimba iqu, aŋä-himqä, qua naqä Eesiya iu mätnätaŋgä iquauŋqä wätŋqä iqaŋgi, ne äväma äukqe. 3 Awiŋgaŋi ne aŋä-himqä Saitonä iu iuäqämakque. Iqiŋi Poli iqu, iqueqä näueqä iquau äwimetä, iquauqä yätamäkqä metŋqä diŋqe, Juliyusi iqu ique äŋguänäŋä iwimäkätä, ‘Ŋŋqä’ ätukqe. 4 Ne Saitonä ävämeni, yuŋuä änavqutäwqatqaŋga, yimba iqu qua Saplusi iuŋi tuwä iŋgisa äpäukqe. 5 Itaŋga ne qua Silisiya iŋgisatä, Pambiliya iŋgisatäŋi, eqä-pŋä iuŋi äkeni, aŋä-himqä Maira, qua Lisiya iu ätimäukque.

6 Iqiŋi mäkä-iqeu miqä Juliyusi iqu, aŋä-himqä Aleksandiya iutaŋä yimba, qua Itali iuŋqä wätŋqä iqaŋgqä hŋque ämoqumueqe, ne änätmaŋi, ique ätkamäukque. 7 Iŋgaŋi ne iqi ävämaŋi, hiunji hŋquauŋi yuŋuä yäŋänäqŋqä quŋgaŋgqä iutaŋi, yimba iuŋi qaŋä qeiqi-qeiqi äukqe. Yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, wäuŋuä yäŋänäqŋqä iqaŋgä, ne aŋä-himqä Nindusi-täŋä iŋgisa ätimäukque. Iqisaŋi, yuŋui a änakiqätätä, ne äwatuŋque änä maeqä iqaŋgi, eqä-pŋä maŋä iuta äväma, eqä-pŋä iu äwani, qua eqä-pŋä awä iqi witaŋgqä iŋgisa ätimäukque. Qua iqueqä yoqe, Kritä. Iŋgisa äwaqe, Salmone iuŋqä äktäutaŋgqä iu ämäwqätäuani, Kritä iuŋi mäwqä iŋgisa ätimäukque. 8 Ämaqä yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, wäuŋuä tnäŋä imäkqaŋgä, ne eqä maŋi iu äwätanä, aŋä hŋque qe ätimäukque. Kiqä yoqe, “Aŋä yimba iuäqämeqä äŋguänäŋiqä” ätmiŋuwi. Ii aŋä-himqä Lasea-täŋä qäqiqiyi.

9 Qaŋä qeiqi-qeiqi wätqätaŋgu, hiunji kuapänä ae äpäwqaŋgaŋi, itaŋga hiunji naqä, Israitqä iqua buayä maŋqä ipŋqä pmua imäkqä iqu* Hiunji iqueŋi, Israitqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu haŋä-iqä quwqä suqä quvqä iutaŋi huätä ämamäukqeŋqä kŋuä indqänäpu, buayä maŋqä imiŋuwi. ae äpäwqaŋga, hea yimba äŋguä uwqe, qäpu ekqe. Iutaŋi, Poli iqu iquauŋi, näqŋqä tiiŋä äwikqe. 10 “Ämaqä iquenyä, nyi näqŋqä ae ämeŋänä. Ne täŋga watque, haŋä-iqä naqänäŋi ämoqumuetanä, nätmatqä kuapänäŋi qui imäknäŋqiyä. Yquayäŋqätä, yimba iiŋqätänä, matqä iqänä. Neyaqä häŋä-pmeqä-pqe inänjqä.” 11 Iŋäqe mäkä-iqeu miqä iqu, Poli ique qätä mäwiyqä itä, yimba iu miqä iquesä, yimba iutaŋä kawiquesä, qätä äwikqe. 12 Yimba iuäqämeqä aŋä iuŋi, yuŋuä naqänäŋä quŋgaŋga, äŋguänäŋä hmanjqä. Iutaŋi, ämaqä yimba iu äpmamiŋuwä iutaŋä kuapänäŋä iqua, kukŋuä naqä-hŋqunä imäkäpu, tiiŋä ätŋguwi. “Ne aŋä täuŋi äväma, aŋä-himqä Piniksi iu ätimäuanä, yuŋuä naqänäŋi qäpu quŋgaŋgaŋqä, ne iu pmetuŋqueqä.” Piniksi, ii yimba iuäqämeqä aŋä äŋguänäŋä eä, qua Kritä mäptqä timäuqä mäwqä iŋgisanji. Iu timäuqäŋqe, yimba iquauqä hänaqe, iŋgi-iŋgisa änyä.

13 Yuŋuä mäptqä timäuqä mäwqä iŋgisaŋi, haŋuä äquŋgaŋgi äqumbiyi, qu, “Ne äwatuŋqueŋqe, qäyunjqä” ätnäpu, yimba a kiqätqä japiŋi eyqiyämepu, Kritä-täŋä iu eqä maŋä iu äukuwi. 14 Iŋäqe ne kiŋä nämä mäwqäŋga, yuŋuä yäŋänäqŋqä, qua Kritä-täŋä iŋgisa ätimäukqe. Yuŋuä iiŋqe, qu, “Yuŋuä mäptqä timäuqä mäwqä awä iqisaŋä yuŋuiqä” ätmiŋuwi. 15 Iŋgaŋi yuŋui, yimba iqueŋi, yäŋänäqŋqä yqutäuqaŋga, yimbae yuŋuä timäuqäŋgisaŋqä yikti-yakti mianätani, änä mäwqä iani, ne yuŋui yimba ique qäyä yqutäutŋqä hiŋuinä qe äquŋgque. 16 Ne iiŋä iqa äwani, qua wäŋqä hmbu eqä awä iqi witaŋgqä-täŋä qäqi ätimäukque. Kiqä yoqe, Kauta. Ipi ämäwqätäuani, qua ipu yuŋui äminyeqaŋga, ne wäuŋuä tnäŋä itanä, yimba wäŋqä qänaki äpmiŋqä ique eyqiyämakque. 17 Iŋgaŋi yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, ique haqeqi ämaepiyi, guä yäŋänäqŋqä äkiqiyäuekuwi. E imäkpiyi, yimba naqä iqu qui mimäkŋqä yätŋqä diŋqe, guä äukoquväpu hatŋä äquqotäuekuwi. Itaŋga yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, “Ne qua naqä Aprika-täŋä qäqiqi ätimäutanä, hikä weä eqä yäpä mäŋgisa äwiŋqä iu evqänätanä pmeŋqunä” kŋuä indqänäpu, zä kiiŋä ipu, tapätapä naqe mändi äquvätqiyäwatäpu, yuŋui äyqutäwatätŋqänä hiŋuinä äquŋguwi. 18  Iŋgaŋi yuŋuitä, eqä ämŋga äpeyätäqetä, yäŋänäqŋqä änäyqutäwatätä, popuä qe änakiqäkqe. Iiŋiŋqe awiŋgaŋi, ämaqä yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, yquayi eqä-pŋä iu mamäupŋqä ipäqäkuwi. 19 Itaŋga awiŋga-mändaŋi, iqua äwäwa kiiŋä ipu, nätmatqä yimba äŋguä wätŋqä imäkqä iutaŋi tnämäupŋqä ipäqäkuwi. 20 Hiunji kuapänäŋä iquauŋi, mäptqetä, qätäqueqetä, qaquvqä ktqä pmuätäutqätaŋga, yuŋui yäŋänäqŋqä änäyqutäwatätä, popuä änakiqäka uwqaŋgqeŋqä, ne kŋuä tiiŋä indqäŋgque. “Ne häŋä mäpmeqä, eeqänäŋi qui imäknaŋqunä.”

21 Ämaqä iqua buayä maŋqä äpmaka pätqätaŋguwäŋga, Poli iqu iquauqä awä iqisa pämä ätqäuqe, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä iquenä, he nyaqä kukŋui qänaknä ipu, Kritä iu mävämeqä-säpi, haŋä-iqä naqänäŋä tä mänemeqä itä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋi, eqä ique mävqä iquaniŋgä. 22 Iŋäqe täŋgaŋi, nyi tiiŋä hitmqeqä. He äwqä haŋuä eŋgaŋguti pämä yäŋänäqŋqä tqäpiyä. Nesaŋä hŋqu qui mimäkŋqä yäŋqiyä. Yimba iqunä qui imäknäŋqiyä. 23 Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iqunä, Iqueqä yoqe haqeqä ämamäutŋqeqä. Itaŋga hea tqueŋi, Iqueqä eŋätqä hŋqu äquvepätä nyi-täŋä qäqä täqi ätqäuä, tii ändqiyä. 24 ‘Poli iquki, si zä miqä panä! Si äwätnä, ämiqä naqä Sisa iqueqä hipeŋuä iqi tqäutŋqinyä. Qätä tiiŋä-pqä inä nyiyä! Ämaqä eeqänäŋä, sitä anä äpmeŋuwä iqua, qui mimäkŋqä ipŋqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iqu saqä tääqe qätä ae äkiyqeqä’ ändqeqä. 25 Nyi Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä tiiŋä eqiyätqäŋänä. Iqu ändqä-pa eeqänäŋi ätimäuŋqiyä. Squ miqä yäŋqiyä. Iiŋä ändqeŋqe, he qokä iquenä, zä miqä ipu pämä yäŋänäqŋqä tqäpiyä. 26 Yuŋui yimba ique ävqutäwatqaŋga, ne qua eqä awä iqi äwiŋqä huiu evqänätanä pmeŋqunä” ätukqe.

27 Heatqä kuapänä 14 iuŋi, yuŋui eqä-pŋä naqä iu äneyqiyäma ikitqätaŋgi, heatqä quaesqä hiqaŋgaŋi, yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, “Yimba iqu eqä maŋä-täŋä qäqiqi ae ätimäuqiyä” kŋuä indqäŋguwi. 28 Kŋuä e indqämbiyi, qu, “Eqä-pŋä yäpä mämŋi, mämdiyä, qäqiqätiyä” tpu, iwäsäuqe ätnämäupiyi, kiqä hiqŋqe 40 äquŋguwi. Yimba wäŋqäpu nändi tii uwqaŋga, qu iwäsäuqe aŋgumä ätnämäupiyi, hiqŋqe 30 äquŋguwi. 29 Iŋgaŋi yimba iqu hikä kuapänäŋä knätaŋgqä iu evqänätä, qui imäkŋqä iiŋqe, iqua zä wiŋgaŋgi, yimba a kiqätqä japiŋä hŋquaqui-hŋquaqui yimba iqueä tuwä iŋgisa qe ätnämäukuwi. Iiŋä imäkpiyi, mäptqe maqänä timäutŋqeŋqe, tääqä ätqämanmiŋuwi. 30 Iŋgaŋi iqua yimba ique quwqä-quwänä ävämapŋqä ipu, “Ne yimba a kiqätqä japiŋä iqueqä himäŋgisa tnämatuŋqueqä” quaŋgä änatäpu, yimba wäŋqä ique mämä quveqätŋqänä ävquatäwatkuwi. 31 Qu iiŋä imäkätqätaŋguwäŋga, Poli iqu mäkä-iqeu miqä iquesä, mäkä-iqä iquautä, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä näŋua, yimba tque ävämapŋqä iquwi, he qui imäkmbŋqäuä. Iqua yqänä äpmeŋuwi, he qui mimäkŋqä ipŋqäuä.” 32 Iiŋä tquaŋga, mäkä-iqä iqua, yimba wäŋqä iqu eqä-pŋä iu äpäknätä hiŋginäwa äŋgua wetŋqä, guä ique a kiqätmiŋqe ätäväwatkuwi.

33 Mäptqä timäutŋqä iqaŋgaŋi, Poli iqu ämaqä eeqänäŋä iqua buayä bŋqä kŋuä ävätä, tiiŋä ätukqe. “Hiunji 14 päwäqaŋga, he ‘Ne äänä nemeŋqutiyä’ tpu hiŋuä äqämbu äpmapu, buayä maŋqä itqäŋuwiqä. 34 Iiŋiŋqe nyi he kukŋuä yäŋänäqŋqä etqänä. He häŋä pmapŋqä diŋqe, buayä hui ämepu bŋqäuä. Qätä nyipiyä! Hiqä nyuäŋä iutaŋi, dä hŋqu qui mimäkŋqä yänä. Oeyä. He eeqänäŋi, häŋä pmapŋqäuä” ätukqe. 35 Iqu iiŋä ätuäqe, bretqä ämetä, eeqänäŋä iquauqä hiŋuä iqi, Goti Hanjuwä Iquenyqä ‘äŋguiqä’ ätuäqe, änätŋqä qe ipäqäkqe. 36 Iŋgaŋi ämaqä huizi iqua-pqe äwqä äŋguänä imbiyi, buayä ämepu qe äŋguwi. 37 Yimba iuŋi, ne ämaqä 276 äpmamiŋque. 38 Qu buayi äwqä änäpäkpiyitaŋi, yimba iqu haŋä miqä itŋqä diŋqe, kuä-witqä yquayä pŋqä wiqä iu äwämiŋqe, eqä-pŋä bu ämatnämäukuwi.

39 Mäptqä ae ätimäuqaŋga, yimba iu wäuŋuä imäkqä iqua, qua iquenyqä maqŋqä epu, “Äkiutiyä” tpu ikuwi. Itaŋi äuktäutaŋgqä yäŋiŋi hikä weä äyä witaŋgi äquŋguwi. E äqumbiyi, qu, “Yimba iqu äwätä iu evqänätŋqä diŋqe, ne qäyunä imäkatuŋquätiyä, ä mimäkqä yatuŋquätiyä?” kŋuä indqäŋguwi. 40 Yamwiqä ipŋqä diŋqe, qu yimba a kiqätqä japiŋä† 27:29 gue mŋä ätäväpu, eqä-pŋä iu ävquatämäukuwi. Iŋgaŋi yimba ique hänaqä ämotquamiŋiyä iquaquiyqä gue ewepu, itaŋga yuŋui yimba ique ätuma wätŋqe qu tapätapä naqä ique aŋgumä ävatmäkäpu ävquatäwatkuwi. Qu iiŋä ae imäkpiyi, yimba iqu hikä weä iqi timäutŋqä äukuwi. 41 Iŋäqe, yimba iqu hikä weä eqä yäpä mäŋgisa witaŋgqä iu evqäŋgqe. Itaŋga kiqä himi hikä weä iu evqänätä iqi pmetaŋga, kiqä tuwäŋgisaŋi eqä-pŋä iqu ämnätä äpäsäqisätäqe qui imäkkqe. 42 Iŋgaŋi mäkä-iqä iqua ämaqä guä äqiyänmiŋuwä iquautaŋä hŋqu eqä äŋgua äwätä, zä uwqeŋqä, iquau pizqä päkpŋqä kŋuä indqäŋguwi. 43  Iŋäqe iquauqä ämiqä Juliyusi iqu, Poli iqu häŋä-pmeqäŋqä äwinyätä, iquauqä äwiŋqä iutaŋi, mimäkqä ipŋqä iwimäkkqe. Ämaqä eqä-pŋä iu äŋgua uwqäŋqä näqŋqä iquauŋi, qu-ganä ikuapmäupu, äŋgua upŋqä ätukqe. 44 Itaŋga ämaqä huiziquauŋi, zä-yäŋitä, yimba qui imäkŋgqä itä, a ämaqätäpu, äŋgua äwäpu qänaki iuäqämapŋqä ätukqe. Ne iqu änatqaŋgqä-pa iiŋä imäkani, ne eeqänäŋä iqune eqä-pŋä iutaŋi, äŋguänäŋä iuäqämakque.