1 Nätmatqä meqäŋqä ätqä iuŋqe, nyi tiiŋä etmqe. “Kanä hŋqu ymeqä-täŋä eŋqe, ymeqä iqu kanmä nätmatqä eeqänäŋi, iqueqänä wimänäniqe. Itaŋgi iqu, ymeqä wäŋqä äpmeqäŋgaŋi, nätmatqä-täŋä-qu eäqä-qe, iqu kaniqueqä wäuŋuä-wiyqä iqua eŋqä-pa pmetäniqe. 2 Iqu hiunji kaniqu ae ätekqä iqu timäuqaŋgaŋqä hiŋuä äqänä, ämaqä ique miqä iqueqätä, iqueqä nätmatqä miqä iqueqätä, yäpä iqinyä pmetänä. 3 Ne-pqe asänäŋi, ymeqä wäŋqä eŋqä-pa äpmenä, suqä qua täutaŋä iquauqä yäpä iqi äpmamiŋque. 4 Iŋi hiunji qäyunäŋä iqu eqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Ymeqä Iqueŋi ändowatämepkqe. Iqueŋi, apäkä ne eŋqä-maŋä ii änyueqaŋga, Iqu Israitqä iquauqä suqä iuŋi, yäpä iqi äpmamiŋqe. 5 Iqu iiŋä ikqe, ii ne ämaqä kukŋuä-suqä iqueqä ämäneyqä yäpä iqi äpmeŋquä iqune, mbqä neyämetŋqätä, itaŋga Iqueqä ymeqä naqä-qakuä hiatuŋquätänji. 6  Iŋi täŋgaŋi, he Goti Iqueqä ymeqänä ae äpmeqaŋguwitaŋi, Iqu, Iqueqä Ymeqä Iqueqä Dŋi, heyaqä äwqä yäpä imä äpmuatekqe. Itaŋga Dŋä Iqu, ii Qäqu Kanmqä tääqe, ‘Apä-qä’ ätätŋqä Iquvi. 7 Iutaŋi he wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä mäpmeqä epu, Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä äpmeŋä. He iiŋä äpmeŋuwi, Iqu Iqueqä nätmatqä äŋguä eeqänäŋi etapänä.”

8 Hiŋuiqänäŋi, he Goti Hanjuwä Iquenyqä maqŋqä epiyä iutaŋi, nätmatqä Goti Iqu-täŋä asänäŋä hma etaŋguwä iquauqä wäuŋuä-wiyqä äyä äpmamiŋuwi. 9 Iŋäqe täŋgaŋi, he Goti Iqueŋqe näqŋqä etaŋguwä qeŋä-qe, Iqueqä henyqä näqŋqä eäŋqe, heyaqä iuŋi ämäwqätäuä. Iŋi he tuwäŋgi qaŋä äwäpu, suqä yäŋänäqŋqä maeqä epu, yätamäkqä meyqä iquau wimapŋqe, suŋqä aŋgi äwqä? He iquauqä wäuŋuä-wiyqä aŋgumä hepŋqä heŋgaŋgitanä? Oee, änä mäwqä iqi. 10 He suqä, hiunji naqänäŋä huitaŋä-huitaŋä iquauŋi, aquväqŋqäŋgaŋi, tuwä mäwiyqä, qänaknä iqä-quenji. 11 He iiŋä itqätaŋguwitaŋi, nyi wäuŋuä yätamäkqä hemqä imäkmiŋqe, yuuwä tänätqä kŋuä nyiyqaŋgi, henyqä qundqändqä kuapänä iqä.

12 Nyämaqäuä, nyi kukŋuä tä etqäqe, “Nyi ŋqä-näuäŋi suqä yäuä iuŋi ävquatämäutmä he eŋqä-pa äpmeŋqe, he-pqe nyi eŋqä-paŋä pmapiyä” etqä. He nyiŋi quvqä mindqueqä ma ikuwi. 13 Nyi täŋä-yaqä huitaŋä hŋqu inyimäkätqätaŋgi, hiunji kiŋganäŋä ique emetmä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä ique awä etkqä iiŋqe, he kŋui yqänä ämeŋä? 14 Täŋä-yaqä ŋqä huiwä täutaŋi, he haŋä-iqä naqänäŋä äyä etapmiŋqe. Iŋäqe he nyiŋi, tuwä manundmäuqä pa ipu, itaŋga nyinyqä qäqiqi äpäpu anä pmeqäŋqe, enyqä miqä äyä imiŋuwi. He nyi indmepiyäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä ynaunjqä hŋque itmapqä-pa, ä Kraisi Jisasi Ique itmapqä-pa äyä indmakuwi. 15 He nyi änyä ti indmepiyäŋgaŋi, aquvänä ipu indmakuwä-qe, ga täŋgaŋi hiqä aquvänä iqä iqu, äkŋgi äweqäwe? Nyi naqä-qakuä tii etqä. “Iŋgaŋi, he nyinyqä yeeqä ipiyitaŋi, nätmatqä äsque-äsquenyqä nyi äwa iqaŋgqe, yätamäkqä äyä änyimiŋuwi. Nyi ‘He heqä hiŋui qäquaqu ätqopu dappiyä’ etqä-säpi, he ‘oeyqä’ mandqä iqäpninji.” 16 Iŋi nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iutaŋä naqä-qakuä ique ämetmä awä etkqeutaŋi, he nyiŋi, himä-wiuŋqä eŋqä-paŋä-qunä äŋqäŋguwäta?

17 Ämaqä huizi, kukŋuä-suqä iuŋqä ämetquetqäŋuwä iqua, he yätamäkqä qäyunäŋi maiyqä ipu, he quŋi yeeqä wipŋqä diŋqänä, kukŋuä aowä dinä etätqäŋä. Suqä iiŋi, ii he nyi-täŋä qäqiqiŋi mapqäŋqä, änandumäkäpu, suqä iqua imäkqaŋguwä iu, qänaknä vqäpŋqä emäkätqäŋä. 18 Ämaqä hŋqua, hui-mända yätamäkqä wipŋqä yäŋä äqänätqäŋuwi, iqua yätamäkqä qäyunäŋi vqaŋgpqe, ii äŋgui. Mä iiŋi, nyi hesä anä pmetaŋgndqä-qe, ä mäpmetaŋgndqä-qe, he qäyä imäkqäpŋqe. 19 Ŋqä ymeqä isuenä, nyi ŋqä huiwi tmi-tmiqä aŋgumä tä ämeqätä, ii apäkä hŋqu ymeqä nyuätŋqänä tmi-tmiqä naqänäŋä ämeqä-paŋä iiŋä ämeqä. Ii quati tiiŋä etaŋgiyi. He suqä Kraisi Iqu imäkätŋqä-pa imäkäpu, Iqutä asänäŋä epŋqä nyiŋgaŋgiyi. 20 Nyi henyqe, “Yätamäkqä äänä wimqä” tiyä kŋuä ämetmä, qundqändqä kuapänä iqä. Iutaŋi, nyi hesä anä äpmetmä, kukŋuä äŋgui hui aŋgumä etätmä, yäŋänäqŋqä emäkmqeŋqe, aaŋä kiiŋä änyinätŋqe.

21 Ämaqä kukŋuä-suqä iu qänaknä iqäŋqä enyätŋqä iquenä, nyi yatŋqä hŋqu hemqe. Kukŋuä-suqä iuŋi, tuwaŋuä äänä äqänänä tqaŋgä, qätä äwiyätqäŋuwi? 22 Kukŋuä-suqä Goti Hanjuwä Iqu Mosisi ique äwikqä iuŋi, tuwaŋui tiiŋä äqänä. Aprähamä iqu ymeqä hŋquaqu-täŋueqä. Hŋqu apäkä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä, Hekaiyqä iqueqä. Itaŋga hŋquququ, iqueqä apäkä, huiuqä yäpä iqi mäpmeqä iŋqä, Serayqä iqueqä. 23 Apäkä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iisaŋä ekqä iqu, qokä-apäkiuqä äwiŋqä iutanji. Itaŋga apäkä huiuqä yäpä imä mäpmeqä eŋqä iisa ekqä iqu, Goti Hanjuwä Iqu hänaqä imäuetä, kukŋuä guä ämäsäuekqä iutanji.

24 Apäkä iuaqu, Goti Iqueqä kukŋuä guä ämäsänäŋiyä iuaquvi. Apäkä Hekai atäuŋui, kukŋuä gue, Goti Iqu Mosisi iqutä, qoqoŋä Sänai iu ämäsäuekqä iuŋqä eä. Itaŋga kukŋuä guä ämäsänäŋqä iu yäpä iqi äpmetqäŋuwä iqua, eeqäpnä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqänäŋä iquayi. 25 Iŋi Hekai, qoqoŋä Sänai, qua naqä Arepiya iu-pqeŋqä atäuŋuä eŋqä iiyi. Ii atäuŋui, Jerusälemä täŋga qua täu äwiŋqä-pqä iinyqä eä. Itaŋga ämaqä Jerusälemä iu äpmeŋuwi, eeqäpnä kukŋuä-suqä iu qänaknä ipu, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqenä äpmeŋä. 26 Iŋäqe aŋä-himqä Jerusälemä huiziqu, ii qäukuä haqä yätu äwi, Serai eŋqä-pa, huiziquauqä yäpä iqi mäwiqä eä. Itaŋga ii quuvqä eqiyätuŋquä iquneqä nipaiyi. 27 Iiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tii äqänä.

28 Nyämaqäuä, täŋgaŋi he Aisakä iqutäŋi asänäŋä eŋä. Iqutä, hesä, Goti Iqu kukŋuä guä ämäsäuekqä iutaŋi, Iqueqä ymeqä iquenji. 29 Iŋgaŋi ymeqä qäquaqu ae eyitaŋi, ymeqä qokä-apäkiuqä äwiŋqä iuta ekqä iqu, ymeqä Dŋä Äŋguä Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta ekqä iqueŋi, quvqä ämotquakqe. Quvqä iiŋi, täŋgaŋä-pqe yqänä äwi. Kukŋuä-suqä yäpä iqä äpmeŋuwä iqua, quuvqä eqiyätuŋquä iqune, quvqä ämänätquetqäŋä. 30 Iiŋqe Goti Iqueä bukä iuŋi änäänyä äqänä? Ti äqänänä ätqä.

31 Nyämaqäuä, iutaŋi, ne apäkä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iiyqä ymequne maeqä eŋu. Apäkä huiuqä yäpä iqi mäpmeqä eŋqä iiyqä ymequne eŋu.