4
Qua täuŋiuŋqä näueqä mimäkqä, Goti Iqueä yäpä imä pmeqeŋqä
1 Heyaqä awä iqiŋi, kukŋuä näŋi-täqi ätäpu, äkasuwä mäkä äunätqäŋuwi, qakui squäpisa timäutqäuä? Suqä iiŋqä heŋqä di, heyaqä äwqä imŋi, mäkä qiyäŋgaŋguwä iuta, maeqä inä? 2 He hnjuaŋqä kiiŋä enyätaŋgqä-qe, mämeqä danä itqäŋuwi. Iwä iiŋi, pizqä päsqä duŋqänä ipu, kukŋuä näŋi-täqi ätäpu, äkasuwä mäkä äunätqäŋuwi. Nätmaqä he enyätaŋgqä isua, mämeqä danä ipu aaŋqä eäŋuwi, he Goti Iqueŋi yatŋqä mävqä itqäŋuwiutayi. 3 He yatŋqä vqaŋguwäŋgaŋi, mämeqä danä itqäŋuwi, kŋui qäyasäqi ämapiyäŋga vqaŋguwä dutayi. Kŋui, äwqä yeeqä iŋqä hiqä iuŋqänä hiyätaŋgi iyi. 4 Apäkä qokiquau äväma ikitqäŋuwä-pa, he Goti Iqueŋi ii itquetqäŋä! He änyä maqŋqäta? Qeqä etqe, nätmatqä qua täuŋiŋqä etqäqe, ii Goti Iquenyqä äwqä wiuŋqä-täŋi. Iwä ämaqä hŋqu näueqä qua täuŋiuŋqä imäkqe, ii iqu Goti Iquenyqä äwqä wiuŋqä täŋä-qu imäkŋgi. 5 Goti Iqueä bukä iuŋi, kukŋuä tii ätnä. “Goti Iqu quuvqe neyaqä yäpä tämä äpmuateäŋqä duŋi, hiŋgi ikiqäŋqä mäwqatämäuqä, ne Iqueqänä hiatuŋquä kiiŋä äwinyä.” He iiŋqe, hiŋgi ätnänä kŋuä eyä? 6 I iäqäqe, Goti Iqu qeqä imäŋqeuta, hiŋgi nätapqä di, aaŋä naqänäŋi. Iwä Goti Iqueä bukä iuŋi, kukŋui tii äyä ätnä.
“Goti Iqu, ämaqä yoqä naqä maeŋgaŋguwä duŋqe miqä itä, mä ämaqä yoqä naqä mämaeŋqä iqaŋguwä iuŋi, Iqu iquauŋqe, qeqä imäŋqeuta hiŋgi vänä.”* Quamä-pmeqä 3:34
7 Iiŋiŋqe he Goti Iquenyqä ipu, Iqueuä yäpä iqi iqäpŋqe. Setänä iquenyqe yäŋänäqŋqä tqäpŋqe. Iwä iqu iqi mikiqä, zä wänä. 8 He Goti Iquenyqä qäqiqi ppŋqe. Ga Iqu henyŋqä qäqiqi pätŋqänä. Kŋuä hŋquaqu-hŋquaqu ämapu, suqä quvqä iqä iquenä, hiqä hipaiŋi, asŋä huätä äqiyämäupu, hiqä qeqä-quuvqä imŋi, ikikinyäŋä imäkmbu. 9 Hiqä suqä quvqeŋqä änä maemäŋqä iqäqe, huäqä-huŋqä ipu, ka ipu, kŋuä qäpŋqe. Tä säwqä itqäŋuwä ii, huätä ätnämäupu, ka ipu, kŋuä qäpŋqe. Yeeqänä itqäŋuwä ii, huätä ätnämäupu, äsmaŋquenä pmetpŋqe. 10 Goti Hanjuwä Iqueuä hiŋuä iqiŋi, yäŋi-yäŋi miqä-quenä, haŋuä pmetpŋqe. He ii iquwi, Goti Iqu he yäŋi-yäŋinyä ipŋqä emäkänä.
Hesaŋä hŋquauŋqe, kukŋuä quvqä hui matqä iqäpŋqe
11 Ŋqä nyämaqäuä, hesaŋä hŋquauŋqe, kukŋuä quvqä matqä iqäpŋqe. Ämaqä, hesä quuvqä anä eqiyätŋqä hŋquenyqä kukŋuä quvqä ätätä iqueŋi iwäsäuqe, ii iqu tii iqi. Iqu Goti Iqueqä kukŋuä-suqeŋqä kukŋuä quvqä ätätä, ga kukŋuä-suqä iqueŋi iwäsäuqi. Iiŋä iqe, iqu kukŋuä-suqä iqueuä yäpä iqi mäpmeqä, ique iwäsäuqä äpme. 12 Kukŋuä-suqä-pqä imäkätä, eätä, iwäsäuqä-pqe, Kiqä Hŋqunäyi. Goti ämaqä duŋi, häŋä iqumuatqä-qu, ä qui imäkqä-qu, Qäquvi. Iiŋä eŋqe, ga ämaqä huizi duŋqä kukŋuä ätätnä iwäsäuqe, tqukiyi?
Hiqä yoqe haqä ämaeŋguwi, ii aaŋä suqä quvqe
13 “Täŋgaŋä-qe, awiŋgaŋä-qe, aŋä-himqä naqänäŋä hŋquenyqä äwätmä, quväukuä äpmamä wäuŋuä itmä, mbqä kuapänäŋä-täŋä himqänä” ätätqäŋuwä iquenä, täŋgaŋi nyi qätä nyipu. 14 Iŋi, he hiqä awiŋga pmeqä duŋqe, änyä maqŋqä eŋä. Hiqä quuvqä häŋä-pmeqä ipu, qaquvqä ziŋuitä äwitä, maqänä hma eqä-pa iiŋi. 15 He tiiŋä tpŋqe. “Naqä Iqu äwinyätaŋgutqe, ne häŋä yqänä äpmenä, nätmatqä ne kŋuä ämeŋquä ii, imäkqäwqä-quneyqä” tpŋqe. 16 Mä he, “Ne nätmatqä naqä ii imäkaŋqunä” ätäpu, hiqä yoqe haqä ämaenätqäŋuwi. Suqä hŋgisa iiŋä iqe, ii aaŋä quvqe. 17 Iiŋiŋqe, ämaqä hŋqu äŋguä imäkqä duŋqe, näqŋqä yasämä eäqä-qe, iqu ii miqä iqäqe, Goti Iqueä täŋäŋgisaŋi, ämaqä iqu, suqä quvqä-täŋue.