1 Qua tqu mimäkqä änyä etaŋgaŋi, Kukŋuä Iqu ganä äpmamiŋqe. Itaŋga Kukŋuä Iqu, Goti Hanjuwä Iqutä anä äpmamiŋqe. Kukŋuä Iqu, Goti Hanjuwä Inäŋä-quvi. 2 Aiŋga nätmatqä mimäkqä änyä etaŋgaŋi, Kukŋuä Iqu, Goti Hanjuwä Iqutäŋi anä äpmamiŋqe.

3 Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä imäkätäqäŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋä Kukŋuä Iquesanä imäkkqe. Hänaqä huiziutaŋi, nätmatqä hui, mimäkqä pa ikqe. 4 Iiŋä etaŋgi Kukŋuä Iqu, häŋä-pmeqä quatä Iquvi. Itaŋga häŋä-pmeqä tqu, qokä-apäkä iuqä We-huŋqä Vqä Iquvi. 5 We-huŋqä Iqu, hea witaŋgqeuŋi, we eumäkätqätaŋga, hea iqu, Iqueŋi mämäwqätäuqä itŋqe.

6 Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hŋque ändowatkqe. Iqueqä yoqe, Jonä iquvi. 7 Jonä iqu iŋgaŋi, We-huŋqä Iquenyqä qokä-apäkiu awä tquaŋgi, qu iqueä kukŋui qätä äwiyäpu, We-huŋqä Iquenyqä quuvqä heqäpŋqeŋqä äpkqe. 8 Jonä iqu We-huŋqä Iqu maetqe, iqu We-huŋqä Iquenyqä awä tuätŋqä iquvi. 9 I tätqätaŋgaŋi, We-huŋqä naqä-qakuä qokä-apäkä eeqänäŋä we wumäkquätŋqä Iqu, qua täuŋqä pätŋqä imiŋqe.

10 Kukŋuä Iqu qua täu äpmeŋqe, qua tqu Goti Hanjuwä Iqu Kukŋuä Iquesanä qäyä imäkkqäŋqä, qua täu äpmapiyä iqua Kukŋuä Iquenyqe, yoqä mäwqueqä ikuwi. 11 Iqu Iqueqä quae qäyä timäuqaŋgi, quvämaqä iqua, Iqueŋi mitmeqä danä ikuwi. 12 Iŋäqe, Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, itmakuwä iquauŋi, Kukŋuä Iqu qu Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä timäupŋqä imäkkqe. 13 Qu Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä ätimäuquwi, qu hiŋgi ämaqä qua täutaŋä hŋqu hemeqaŋgi ätimäuquwä maetqe, Kaniqu Goti Hanjuwä Iqu imäkqaŋgi ätimäuquwi.

14 Kukŋuä Iqu, täkä ämaqä ne eŋqä-paŋä-qu imänätä, neyaqä awä iqi äpmamiŋqe. Iqu ämaqeŋqä kuapä äwinyätä äŋguä Iwimäkqä-qu eä, itaŋga naqä-qakuänäŋiŋqä Motqueqä Iquvi. Itaŋga Ymeqä Kiuänäŋä Iqu, Iqueqä Kaniquesa yäŋänäqŋqä ämeqäqä di, ne hiŋuä äqunäŋque.

15 Iiŋä etaŋgi, Jonä iqu Iquenyqe awä-tqä-quvi. Maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “ ‘Ämaqä nyaqä tuwiu qänaki pätŋqä Iqu, Iqueä yoqe, nyaqeuŋi ämäwqätäuŋqiyä’ etätŋqä Iqu, Iqu tä Qäquvi. I ätätŋqe, quati tiiŋä etaŋgiyi. Nyi nipai manyinyquäŋgaŋi, Iqu äpmamiŋqeqä” ätukqe. 16 Iqu ämaqeuŋqä kuapä äwinyätä äŋguä Iwimäkqä-qu eä, neŋi nätmatqä äŋguänäŋi, tätä änätapätqäuä. 17 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqe, ne Mosisi iquesa ämequä äyuwä. Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqeŋqä äwinyätä äŋguä iwimäkqeŋqätä, Iqueqä suqä naqä-qakuiŋqätä näqŋqe, Jisasi Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Iquesa ämeque. 18 Ämaqä-pqä hui Goti Hanjuwä Iqueŋi hiŋuä ae äqunätqäŋuwä hmanji. Iŋi Iqu Goti eä, Ymeqä Hŋqunäŋä, Kaniqutä anä äpmanyä Iqu, neŋi Goti Hanjuwä Iquenyqä ämänätqueqi.

19 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä iqua, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva-qäyqä hŋquatä itaŋga, Iqueqä aŋiu wäuŋuä imäkqä hŋquatä, Jonä iqueŋi, “Si tqukikä?” ätuäpu, ique yatŋqä wipŋqä, Jerusälemäta dowatqaŋguwäŋga, Jonä iqu awä tii ätukqe. 20 Iqu qätenä mäwiyqä itä, äti tii ätukqe. “Nyi Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä iqunä maetqenä” ätukqe.

21 “Iŋi si tqukikä? Si Laisa iquki maeqä enä?” ätuäpu yatŋqä äwikuwi.

I tquaŋguwäŋga, Jonä iqu, “Nyi Laisa iqunä maetqenä” ätukqe.

“Iŋi Mosisi iqu hiŋuä-tqä hŋquenyqä ätkqe.† Kukŋuä-suqä 18:15, 18 Si qäquki maeqä enä?” ätuäpu yatŋqä vqaŋguwäŋga, iqu “Oeyä” ätukqe.

22 Iqu “Oeyä” i tquaŋgaŋi, “Ämaqä ne änandowatquwä iquau aŋgumä äwätanä tuatuŋqueŋqe, si tqukiyi? Iŋi si tqä-täuŋqe, äänä ttŋqäwä?” ätukuwi.

23  I tquaŋguwäŋga, Jonä iqu kukŋuä hiŋuä-tqä Asayä iqu ätkqeuŋi, ämetä ätukqe.

24-25 I tquaŋguwäŋgaŋi, ämaqä i ändowatkuwä Parisi iqua, iqueŋi yatŋqä ämipu tii ätukuwi. “Si Kraisi Iquki maeqä eäŋnä, Laisa iquki maeqä eäŋnä, itaŋga hiŋuä-tqä iquki maeqä eäŋi, iŋi si ämaqä asŋi, suŋqä qäyätqäŋinyä?” ätukuwi.

26 I tquaŋguwäŋga Jonä iqu, “Nyi asŋi, eqetä äqäyätqäŋänä. Iŋäqe, heyaqä awä iqiŋi, hŋqu ätqäuä. Iquenyqe, he änyä maqŋqä eäŋäuä. 27 Iqu nyaqä tuwiu qänaki pätŋqä Iquvi. Itaŋga Iqueä yukä muasmäŋqä quvätmŋqe, nyi äŋguänäŋunä maeqä iŋänä” ätukqe.

28 Kukŋuä iiŋi, eqä Jotänä yätäqä näŋgisa aŋä-himqä Betani iu ätŋguwi. Iqiŋi, Jonä iqu ämaqä asŋä äqämiŋqe.

29 Kukŋuä i ätŋguwä awiŋgaŋi, Jonä iqu, Jisasi Iqu iquenyqä pqaŋgi äqunäqe, “Goti Hanjuwä Iqueqä Sipsipqä Meqä, ämaqä qua täutaŋä iquauqä suqä quvqä huätä mamäuqä Iqu, Täsqukänä” ätukqe. 30 “ ‘Ämaqä nyaqä tuwiu qänaki pätŋqä Iqu, Iqueä yoqe nyaqeuŋi ämäwqätäunä’ ätätmä, itaŋga ‘Nyi nipai manyinyquäŋgaŋi, Iqu ganä äpmamiŋqeqä’ ätätŋqä Iqu, nyi Ämaqä Tquenyqä ätätŋqeqä” ätukqe. 31 “Ämaqä Tquenyqe nyi maqŋqä ekqä-qe, Israitqä iqua Iquenyqä näqŋqä hipŋqeŋqä äpätmä, eqetä asŋi i äqäyätqäŋänä” ätukqe.

32 Jonä iqu iqueqä hiŋuitä hiŋuä äquŋgqeŋqä, “Qäukuä yätutaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu yŋŋä-heeqä eŋqä-pa äpäqe, Iqutä pmeqaŋgi§ Matiu 3:16; Makä 1:10; Lukä 3:22 äqunäŋqeqä” ätukqe. 33 “Ämaqä Tquenyqe nyi änyä maqŋqä ekqä-qe, nyi asŋi eqetä qämqä änändowatkqä Iqu tii ändkqe. ‘Si tqä hiŋuitä Dŋä Äŋguä Iqu äpätä, ämaqä hŋqutä pmeqaŋgi äqunäŋi, Ämaqä ii Qäqu, ämaqeu Dŋä Äŋguä Iqutänä asŋä qiyäniŋqe, Qäqueyqä,’ ändkqeqä” ätukqe. 34 “Nyi ŋqä hiŋuitä hiŋuä äqunäŋqä etaŋgi, nyi he i etqä, ‘Tqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Qäquvqä’ ” ätukqe.

35-36 Aŋgumä awiŋga-mändaŋi, Jonä iqu iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqutä ätqäupu, Jonä iqu, Jisasi Iqu sä mäwqätäuqaŋgi äqunäqe, “Goti Hanjuwä Iqueqä Sipsipqä Meqä Iqu, Näŋqiyqukuänä” ätukqe. 37 Itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaqu i tqaŋgi äwiyi, iquaqu Jisasi Ique qänaki äwivändkiyi.

38 Iŋgaŋi Jisasi Iqu qänaki hiŋuä ämamäukqe, iquaqu Ique qänaki äyä wivändätaŋginyä äqunäqe, “Qe suŋqä qeŋgaŋgikä?” ätukqe.

I tquaŋga iquaqu, “Lapai iquki, si äŋgi äpmanä ikitqäŋinyä?” ätukiyi. Kukŋuä ‘Lapaiqä’ ätnäŋqä tqu, ‘Näqŋqä-vqä iqukiyä’ ätnä.

39 I tquaŋgiyäŋga, Iqu iquaquiŋi, “Qe Nyi äpmeŋqeuŋi, hiŋuä qunyiyäŋqänä äwanä” ätukqe.

I tqaŋgi äwiyi, 4 klokä iuŋi, iquaqu Iqutä äupiyi, Iqu äpmamiŋqeuŋi hiŋuä äqunäsinyä, hiunji iqueŋi Iqutä äpmakiyi.

40 Jonä iqu i tqaŋgi äwinyä Jisasi Ique qänaki äwivändkiyä iquaqu, hŋqu Endru iquvi, Saimonä Pitä iqueqä käta-käŋguequ. 41 Endru iqu Jisasi Iqueŋi äväma, Saimonä iquenyqä ganä äwäqe, “Ne Mäsayä iqueŋi hiŋuä äqunäŋunä” ätukqe. Kukŋuä Mäsayä ätnäŋqä iqu, ‘Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä iqueqä’ ätnä. 42 I ätuäqe, Endru iqu iqueŋi Jisasi Iquenyqä ätuma äukqe.

Äwimeqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu Saimonä ique äqunäqe, “Si Saimonä iqukiyqä. Tqä tniqueqä yoqe, ‘Jonäuä’ ätmiŋuwi. Tqä yoqe, ‘Sipasiuä’ qondŋqeqä” ätukqe. Yoqä iiŋi, Pitä-qe, asä qeyi. Yoqä iquaquvqä quati, hikä äknänä ätnä.

43 Awiŋgaŋi, Jisasi Iqu Galiliŋqä wätŋqä itä, Iqu Pilipä iquenyqä qävqä äwäqe, iqueŋi, “Nyi qänaki nyivändiyä” ätukqe. 44 Pilipä iqu aŋä-himqä Betsaitä pmeqä-quvi. Iŋi Endrutä, Pitätä, aŋä asitaŋä iquaquvi.

45 Itaŋga Pilipä iqu, Nataniyoli iqueŋqä qävqä äwäqe, tii ätukqe. “Mosisi iqu, bukä kukŋuä-suqeŋqä ätnä qänätaŋgqä iu, ämaqä hŋquenyqä äqäkqe. Itaŋga hiŋuä-tqä-pqä iqua, asä iquenyqä tuwaŋuä äqiyekuwi. Ämaqä iqueŋi ae ämäqumuequnä. Iqu Jisasi, Josepä iqueqä hikŋä, aŋä Nasäretqä-taŋä-queqä” ätukqe.

46 I tquaŋga Nataniyoli iqu, “Änäändiyä? Aŋä Nasäretqätaŋi, nätmatqä äŋguä hui timäuŋqutiyä?” ätukqe.

I tquaŋga, Pilipä iqu, “Si äpätnä hiŋuä qunyä” ätukqe.

47 Jisasi Iqu, Nataniyoli iqu Ique wimetŋqä iqaŋgi äqunäqe, Iqu iquenyqe, “Israitqä naqä-qakui täsqukänä. Iqu suqä quaŋgä di, mimäkqueqä” ätukqe.

48 I tquaŋga, Nataniyoli iqu, “Iŋi Si nyinyqe, näqŋqä äänä ämanä tnyä?” ätuätä, Jisasi Iqueŋi yatŋqä äwikqe.

Yatŋqä e vqaŋgaŋi, Jisasi Iqu iqueŋi, tii ätukqe. “Pilipä iqu si änyä äkimetŋqä iqaŋgaŋi, Nyi si zä-eaqä iqueä quatä iqi pmetaŋgnä äkqänäŋqeqä.”

49 I tquaŋgaŋi, Nataniyoli iqu, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymequki eänä, itaŋga Israitqä iquneqä Ämäneyqä Naqä Iqukiyqä” ätukqe.

50 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “Nyi siŋi, ‘Zä-eaqä iqueä quatä iqi pmetaŋgnä äkqänäŋqeqä’ ktqaŋgqeŋqä, si quuvqä i eqinyä. Nyi iiŋä äktqe, ii wäŋqe. Nätmatqä naqänäŋä hŋquauŋi, si qänaki hiŋuä qundŋqinyä” ätukqe. 51 Jisasi Iqu i ätuäqe, tii-pqä inä ätukqe. “Nyi he naqä-qakuä etqä. Qäukuä qŋqaŋä äutänätä, Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä iqua, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueä haqeqisa äyäpu, äpäpu itqätaŋgpi, qumbŋqäuä” ätukqe.