2
Jisasi Ique ämikqeŋqä* Matiu 1:18-25
1 Iŋgaŋi ämaqä naqä Romätaŋä iqu, ämaqä iqueqä ämimiŋqä eeqänäŋä iuqä yoqä ämepu a täupŋqä, kukŋuä yäŋänäqŋqä änyä-häŋä hui imäkkqe. Iqueqä yoqe, Sisa Okastusi ique. 2-3 Iqu e tqaŋga, ämaqä eeqänäŋi, qu quwqä yoqä inä mapŋqänä, quwqä aŋä yäuä duŋqä aŋgumä äukuwi. Iŋgaŋi qu ämaqä iuqä yoqe änyä qe ämakuwi. Siliya iŋgisaŋi, Kuiliniyäsi iqu kiyapqä wäuŋuä itä äpmamiŋqe.
4 Josepä iqu hueqä-himqä Dewiti iquesaŋä eä etaŋgi, iqu Nasäretqä iu ävämaŋi, Betlähemäŋqä ekqe. Ämiqä naqä Dewiti iqu hiŋuiqänäŋi, Betlähemä iu äpmamiŋqe. Nasäretqäŋi, qua Galilisäŋä iŋgisayi. Betlähemäŋi, qua Jutiya-täŋä iŋgisayi. 5 Mäliyaŋi, iquenyqä ätmiŋuwi, ii äwqä-täŋi etaŋgi, qu iyaquvqä yoqä mapŋqä, Josepä iqu iisä anä äukiyi. 6 Iyaqu Betlähemä iu äpmayi, Mäliya ymeqä nyuätŋqä hiŋuä äwqäŋgqe. 7 Ga ii Ymeqä Qokä Hitmqä Ique änyuäqe, ämaqä iquauqä aŋä hiqaqä wiqe hma etaŋgi, yuä huäqä ätuätä, bulumäka iquauqä buayäŋqä hevqä iu äwätekqe.
Eŋätqä iqua, sipsipqä-miqä iquau äwimakuwiŋqä
8 Heatqä iqueŋi, Betlähemä-täŋä qäqiqiŋi, sipsipqä-miqä hŋqua iquauqä sipsipqä ämipu, qamqä iqi äpmamiŋuwi. 9 Iŋgaŋi Naqä Iqueqä eŋätqä hŋqu, iquauqä hiŋuä iqi maqänä tqäuqaŋga, Goti Hanjuwä Iqueqä we-huŋqe, iquau we äwuŋgqe. 10 Iqua iiŋä äqumbiyi, zä kiiŋä iqaŋguwäŋga, eŋätqä iqu, “He zä miqä pambiyä!” ätukqe. “Nyi henyqä kukŋuä äŋguänäŋi, ämaqä eeqänäŋi yeeqä naqä-qakuänäŋä ipŋqä äma äpqänä. 11 Täŋgaŋi Dewiti iqueqä aŋä-himqä täutaŋi, Ymeqä Hŋqu eqiyä. Ymeqä Iqu, ämaqä eeqänäŋä hiqä haŋä-iqetaŋi, häŋä equmuatäniŋqä Iqueqä. Iqu Naqä-qu eä, Kraisi, he ämeyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iquvqä. 12 He Iqueŋi, hiŋuä tiiŋä äqumbiyitaŋi, näqŋqä mapŋqäuä. Iqu yuä huäqä äutnä, bulumäka iquauqä buayäŋqä hevqä iu witaŋguti qumbŋqäuä” ätukqe.
13 Eŋätqä iqu e tquaŋga, eŋätqä kuapänäŋä iqua, qäukuä yätuta maqänä äquveppiyi, iqutä anä äpmamiŋuwi. Iqua Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäupu, tiiŋä ätkuwi.
14 “Qäukuä haqä yätuŋi, Goti Hanjuwä Iqu yoqä naqä-täŋiyi. Iŋi qua buŋi, ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä wimäkätŋqä äwinyätŋqä iquauŋi, äwqä haŋuä di ävqiyä.”
15 Iŋgaŋi eŋätqä iqua äväma, qäukuä haqä yätuŋqä aŋgumä äyqaŋguwäŋga, sipsipqä-miqä iqua kukŋuä tii ätŋguwi. “Naqä Iqu nätmatqä ae ämänätqueqä-qae, ga e ätimäuqä-qinyqä hiŋuä qunatuŋquä Betlähemä duŋqä jänänä äwanä.” 16 E ätmbiyi, maqänä äupiyi, iqua Mäliyautä, Josepä iquesä, Ymeqä Hayuqä-täŋä bulumäka buayäŋqä hevqä iu witaŋgi ämäqumuakuwi. 17 Iqua e äqumbiyi, nätmatqä eeqänäŋi, eŋätqä iqu Ymeqä Iquenyqä ätukqeŋqä awä ätukuwi. 18 Iqua awä e tquaŋgä qätä äwikuwä iqua, kŋuä kuapänä indqäŋguwi. 19 Mäliya nätmatqä eeqänäŋiŋqä kŋuä huätä mävquatämäuqä da, kŋuä yqänä indqänä äpmamiŋqe. 20 Iŋgaŋi sipsipqä-miqä iqua aŋgi äwäpiyäŋgaŋi, nätmatqä qätä äwiyäpu hiŋuä äquŋguwiŋqe, Goti Hanjuwä Ique yeeqä äväpu, Iqueqä yoqä haqeqä ämamäukuwi. Nätmatqä eeqänäŋä eŋätqä iqu ätukqä-pa, qäyunä qe ätimäukqe.
Jisasi Ique yoqä änyuätkuwiŋqä
21 Ii Ymeqä ämikqä hiunji 8 ae äpäwqaŋga, Iqueqä huiwi häuä äktäupu, yoqä änyuätkuwi. Känai äwqä änyä etaŋga eŋätqä iqu ätukqä-pa “Jisasiuä” änyuätkuwi.
Simiyonä iqu, Jisasi Iquenyqä hiŋuä ätkqeŋqä
22 Iyaqu Mosisi iqu ätkqeuŋi qänaknä isinyä, hea 40 qanyä ae äpmayi, akiyä änyäsinyä Ymeqä Iqueŋi Naqä Ique wiyŋqä, Jerusälemäŋqä ätuma ekiyi. 23 Ii tiiŋiŋqe. Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä iuŋi, ymeqä vqeŋqe, tiiŋä äqänätaŋgiyi. “Hiveqä-yaqueqä, ämaqä, ymeqä qokä hitmqä eeqänäŋä iquauŋi, Naqä Ique wipŋqä.”† Aŋgumä Itmakqä 13:2, 15 24 Iyaqu yäŋiŋi, akiyä nyämänäsinyä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqe qänaknä isinyä, hiqäva imäkiyŋqä ekiyi. Bukä iuŋi, tiiŋä qänätaŋgi, “Yŋŋä-heeqä hŋquaqu mapŋqti, ä yŋŋä-quaunyqä meqä hŋquaqu mapŋqti.”‡ Hiqäva-imäkqä 12:8
25 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu Jerusälemä iu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe, Simiyonä ique. Iqu suqä äŋguänäŋinä imäkätä, Goti Hanjuwä Iquenyqä qänaknä imiŋqe. Iqu Israitqä iquauqä yätamäkqä väniqä iqueŋqä hiŋuä äqänä pmetaŋgi, Dŋä Äŋguä Iqu, iqutä anä äpmamiŋqe. 26 Qäŋganäŋi Dŋä Äŋguä Iqu, “Si Kraisi Ämaqä he ämeyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä Ique hiŋuä ganä äqunŋi, iŋga päkondŋäŋqeqä” ätukqe. 27-28 Hiunji iqueŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kŋuä vqaŋga, iqu hiqäva-imäkqä aŋä duŋqä äukqe. Iŋgaŋi Jisasi Iqueqä kaniqutä, känaisä, kukŋuä-suqä iu qänaki isinyä imäkiyŋqä, Ique äma pqaŋgiyäŋga, Simiyonä iqu atukuä ämaitä, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätätä, tiiŋä ätkqe.
29 “Naqä Iquki, nyi Tqä wäuŋuä-kiyqunjqä. Si ändkŋä-ma, nyi äwqä haŋuä iiŋqetä umqä, hiŋuinä ŋqänäwqatiyä. 30 Nätmatqä Si imäkŋi, ämaqä iqune häŋä inemäkqä di etaŋgi, nyi hiŋuä ae äqunäŋänä. 31 Si nätmatqä iiŋi, ämaqä huitaŋä-huitaŋä eeqänäŋä iquauqä hiŋuä iqisaŋi näwinyä ae imäkŋiqä. 32 Iqu Israitqä, Tqä sämaqä iquau, yoqä naqä ävätä, ämaqä huiziquau we-huŋqä vätŋqeqä” ätukqe.
33 Simiyonä iqu Ymeqä Iquenyqä e tquaŋgqeŋqä, kandä-känatä, kŋuä kuapänä indqäŋgiyi. 34 Iŋgaŋi iqu, Goti Iqu imbquau äŋguä iwimäkätŋqä tääqä ätäqetaŋi, känäu Mäliyauŋi tii ätukqe. “Ymeqä Tqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu ae ätekqeqä. Iŋi Iquesaŋi, Israitqä hŋqua qui imäkŋgaŋguwäŋga, itaŋga huiziqua äŋguänä pmapnuwiqä. Iqu, nätmatqä Goti Iqu imäkäniqeŋqä hiqŋqä eŋqä-paŋä eqaŋgqeŋqä, ämaqä kuapänä kukŋuä quvqä tupnuwiqä. 35 Itaŋga si ipäqäyuŋi tqä qeqä iu kiunjätäuqaŋgi, täŋä-huŋqä i matqä-paŋä iiŋä matŋiqä. Iiŋiŋqe, ämaqä kuapänäŋä iquauqä kŋuä zä indqänmipqe, ätnäŋäqi timäuniqeqä” ätukqe.
Anai, Jisasi Iquenyqä ätkqeŋqä
36 Apäkä hui Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä-tqä äpmamiŋqe. Iiyqä yoqe, Ana. Ii Panuelä iqueqä meqiyi. Panuelä iqu, Aseli iquesaŋäquvi. Ii äpäyaŋä ae ekqe. Ii hiŋuiqänäŋi quväukuä 7 kiqä qokä iqutä äpmamiŋiyi. 37 Qänakndaŋi kiqä qokiqu äpäkoŋgaŋga, apäqŋqä quväukuä kuapänä äpmamiŋqe. Iiyqä quväukuä eeqänäŋi, 84 äpäukqe. Ii hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi mävquatämäuqä itä, buayä maŋqä äpme, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqämanätä, Iqueqä wäuŋui heatqäŋgatä hinjuiŋgatä itä, äpmamiŋqe. 38 Hiunji iqueŋi, Simiyonä iqu qäpu tqaŋga, Anai imbquau äwimeqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätkqe. Iiŋä ätätä, ämaqä Goti Hanjuwä Iqu Jerusälemä iuŋi aŋgi itmetŋqä diŋqä hiŋuä äqämbu pmetaŋguwä iquauŋi, ii Ymeqä Iquenyqä awi, iqisa ätipäqäkqe.
39 Iŋgaŋi iyaqu Naqä Iqueqä bukä iu äqänäŋqä-pa eeqänä ae imäkiyi, iyaquvqä aŋä-himqä Nasäretqäŋqä, qua Galilisäŋä iŋginyqä äwäkiyi. 40 Ymeqä Iqu naqä eätä, näqŋqä kuapänä ämetä, yäŋänäqŋqä ekqe. Iŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iquenyqä aquvänä itä, äŋguä iwimäkmiŋqe.
Hikŋä Jisasi Iqu, näqŋqä-vqä iquatä kukŋuä ätkuwiŋqä
41 Quväukuä ique-iqueŋi, hiunji naqänäŋä Pasopaŋgaŋi, Jisasi Iqueqä känatä-kandä hiunji hiŋuä qunyiyŋqä, Jerusälemäŋqä iqäsmiŋiyi. 42 Jisasi Iqueqä quväukui hipa eeqäpnä eäqe hŋquaqu päwqaŋga, suqä iuŋi qänaknä ipu, Jerusälemäŋqä ekuwi. 43 Qu hiunji yäpakä ique qäpu ae äqämbiyi, quwqä aŋämqä wiqäŋgaŋi, Hikŋä Jisasi Iqu Jerusälemä yätu yqänä äpmamiŋqe. Iiŋqe kaniqutä känaisä, “Iqu Jerusälemä yätu yqänä äpmenä-qe” kŋuä mindqäŋqä ikiyi. 44 Iyaqu, “Iqu ämaqä huizitä anä äpätqäŋäuä” kŋuä vqaŋgi, qu hiunji hŋque qaŋä äwämiŋuwi. E äwipiyäŋgaŋi, iyaqu Ique moqumuayŋqä, quvämaqä awä iu qävqä iyŋqä ipäqäkiyi. 45 Ique mämoqumueqä iyi, qävqä iyŋqänä Jerusälemäŋqä aŋgi ekiyi. 46 Hiunji hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, iyaqu hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi, Iqu näqŋqä-vqä iquauä awä iqi pmetaŋgi ämoqumuakiyi. Iqiŋi Iqu iquauqä kukŋui qätä äwiyätä, iquau yatŋqä inä äwimiŋqe. 47 Iŋgaŋi ämaqä iqueqä kukŋui qätä äwipu äpmapiyä iqua, Iqueqä näqŋqeŋqätä, Iqueqä kima tquaŋgqeŋqätä, qu eeqänä yäuŋuä ikuwi.
48 Iyaqu hiŋuä äqunyiyi, tä äktäuwänäsinyä, känai tii ätukqe. “Ŋqä Ymeqä Iquki, suqä iiŋi suŋqä yetquenyä? Tniqutä tnandäŋi, äwqä haŋä yeyqaŋgi, ye Sinyqä qävqä itqäŋueä.”
49 I tquaŋga, Iqu kimaŋi, “Qe Nyinyqä suŋqä qävqä itqäŋinyqä? Änääŋgä? Nyi Ŋqä Apiqueä aŋä täu pmetmqä diŋqe, qe maqŋqä eäŋinyqä?” ätukqe. 50 Kukŋuä kima iiŋqe, iyaqu kiqä quatiŋqe, maqŋqä emiŋiyi.
51 Iŋgaŋi Iqu iyaqutä Nasäretqäŋqä anä qe äwäkuwi. Ga Iqu iyaquiuä kukŋui, qänaknä äwimiŋqe. E äpmapiyäŋgaŋi, känai kukŋuä eeqänäŋi ämetä, iiyqä kŋuä indqäŋqä imä yäŋänäqŋqä ämaemiŋqe. 52 Jisasi Iqu naqä eätä, Iqueqä näqŋqe äŋguänäŋä-täŋu ekqe. Goti Hanjuwä Iqu Iquenyqä kuapänä winyätaŋgi, ämaqä iqua-pqe inä äwinymiŋqe.