1 Parisi hŋquatä, Satyusi hŋquatä Jisasi Ique äwimapiyi, yamwiqä äväpu tii ätukuwi. “Si Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä wäuŋuä imäkquki etaŋgutqe, si wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä hŋqu imäkätnä mänätquayä.”

2 Itaŋgi Iqu iquau kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Mäptqä äquveqetä, qäukui qua häŋesqä qäyqaŋgaŋi, he ‘Qäukui häŋesqä äqiyqe, ziŋuitäŋi mäptqä äŋguänä täŋqiyä’ tqä-quenjqä. 3 Itaŋga ziŋuitäŋi, he tii tqä-quenjqä. ‘Qaquvqe hea äwitä, qäukui häŋesqä imäŋgqeŋqe, ii yuŋuä äqunätä piyä qiyäŋqiyä.’ Auqä, qäukuä iutaŋä hiqŋqe, he hiŋuä äqunäpu, iuta iwäsäupŋqeŋqe, näqŋqä äŋguänä ämeŋäuä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu täŋga imäkätŋqeŋqä hiqŋqe, he hiŋuä äqumbiyi, iuta iuwäsäupŋqä iiŋqe, he maqŋquenjqä. 4 He qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he apäkä qokiqu äväma qaŋä hiŋgi qŋqä eŋqä-paŋä, quvqä eäpu, Goti Hanjuwä Iqueŋi qänaknä miqä-quenjqä. He ‘Si Tquki eäŋiŋqä ämänätquetnä, wäuŋuä hui imäkiyä’ ändquwä-qe, Nyi wäuŋuä hui mimäkqä imqänä. He näqŋqä mapŋqä hiqŋqe, hiŋuä-tqä Jona iqu qeyqä” ätukqe. I ätuäqe, quŋi äväma äukqe.

5 Jisasi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua eqä-huäŋä-täŋä yätäqäŋgisaŋqä äukuwi. Iqua qaŋä äwäpiyäŋgaŋi, bretqe qäsä äma pqeŋqe, kŋuä hui imäukuwi. 6 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, he maŋitä ämäwqätäupu äŋguänä mimbiyä.”

7 Iqu i tquaŋgqeŋqä kŋuä indqänäpu, quwqä-quwä tiiŋä ätŋguwi. “Ne bretqe äma mapqä iququeŋqä, i änatqiyä.”

8 Qu kukŋuä iiŋä ätnmiŋuwiŋqe, Jisasi Iqu näqŋqä eä, tii ätukqe. “Hiqä quuvqä heqiyqe, wäŋqänäŋäpiyqä. ‘Ne bretqe hmanjqe’ suŋqä ätätqäŋäuä? Nyi bretqeŋqä maetqä da iqänä. 9 He Nyinyqätä, Nyaqä kukŋuiŋqätäŋi, näqŋqä änä mämeqä iquwätanä? Buayä hipa hŋgiŋinäŋi, ämaqä kuapänäŋä 5,000 äŋguwiŋqe, he hui imäuquwätanä? He qae squmä ämamikuwäwä? 10 Itaŋga buayä hipa hiŋgi eeqä hŋgi hŋquaqunäŋi, ämaqä kuapänäŋä 4,000 iqua äŋguwiŋqä-pqe, he hui imäuquwätanä? Iŋgaŋi he qae squmä ämanyuequwäwä? 11 He iiŋiŋqä maqŋqä eäŋuwi, ii suŋqäwä? Nyi bretqeŋqä kŋuä nyiyqaŋgi maetqä da iqänä. Nyi Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, ‘He maŋitä ämäwqätäupu äŋguänä mimbiyä’ etqänä” ätukqe. 12 Qu kukŋuä tä qätä äwipiyitaŋi, näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Iqu nätmatqä bretqä änyuämäuqä iiŋqä mänatqä iqiyä. Oeyä. Iqu Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, kukŋuiŋqä änatqiyä-qe” näqŋqä ämakuwi.

13 Jisasi Iqu aŋä-himqä Sisariya-Pilipai-täŋä iŋgisaŋqä äwäqetaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, yatŋqä äwikqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe, qokä-apäki kŋuä äänä indqänätqäŋuwäwä? Iqu tqukä?”

14 I tquaŋga iqua kimaŋi, “Hŋqua ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä,’ hŋqua ‘Laisa iqueqä,’ itaŋga hŋqua ‘Järämai iqutiyä, hiŋuä-tqä hŋququtiyä?’ ätätqäŋuwiqä” ätukuwi.

15 Iqua e tquaŋguwäŋga, Iqu “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi tquŋgä?” ätukqe.

16 Saimonä Pitä iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukiyqä. Si Goti Häŋä Pmeqä-täŋä Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä” ätukqe.

17 Itaŋi Jisasi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Jona iqueqä ymeqä Saimonä iquki, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ikimäkqeqä. Ämaqä qua täutaŋä hŋqu, kukŋuä tä si mämäktqueqä iqeqä. Oeyä. Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqunä si ämäktqueqeqä. 18 Itaŋga Nyi si tiiŋä äktqänä. Si Pitä§ Yoqä Pitä iqueqä quati, ii hikiqä. iqukiyqä. Itaŋgaŋi ämaqe, aŋä yäŋänäqŋqä hikä haqeqi ämätätqäŋuwä-pa, Nyi Ŋqä ämaqä iquau aquvä ämaqiyätmä, hikä tqueqä haqeqi pmuatemniqeqä. Itaŋgaŋi äpäkoŋqä iqueqä yäŋänäqŋqe, Nyaqä ämaqä aquväqŋqä tquauŋi, änä makittqiyqä yäniqeqä. 19 Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqetaŋä qŋqaŋä hutäuqe, Nyi si ktapmniqeqä. Nätmatqe, si qua täuŋi pmua imäkqaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä inä imäkäŋqiyä. Itaŋga nätmatqä qua täuŋi hiŋuinä quŋgaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä asä e imäkäŋqiyä” ätukqe. 20 Itaŋi Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, pmua yäŋänäqŋqä iwimäkätä, tii ätukqe. “Ämaqä Goti Hanjuwä Iqu ämaqä miqeŋqä atäuŋuä ikqä Kraisi Iqu, Nyi Qäqunjqae, he ämaqeuŋi awä mätquä pambiyä.”

21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi kukŋuä tiiŋä tuätŋqä ätipäqäkqe. “Nyi Jerusälemä iuŋqä umqe. Iqiŋi, ämaqeu miqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatäŋi, qu haŋä-iqä naqänäŋä ändapäpu, Nyi pizqä bäkpnuwiqä. Iwä hea hŋquaqu-hŋque ae äpäwqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Nyi aŋgi änyivauqumuatäniqeqä.”

22 Pitä iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, Jisasi Ique maŋitä ätuma äwäqe, Ique äkasuwä tuätŋqä ätipäqäkqe. “Naqä Iquki, oeyä! Nätmatqä tä, Si mäkimeqä iŋqiyä!” ätukqe.

23 Itaŋi Jisasi Iqu hiqumuaŋä äwiyäqe, Pitä iqueŋi tiiŋä qe ätukqe. “Setänä iquki, wawiyä! Si hikä hänaqä iu äknänä, Nyi quanŋä päknmqä nyimäkŋä-paŋä iqukiyqä. Si qänaknäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kŋuä indqäŋqä iunä miqä itnä, ämaqeuqä kŋuä iunä inyä” ätukqe.

24 Iŋgaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyi qänaknä nyivändätŋqä wiŋgaŋgutqe, iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi, kiuä mändi äkittqänätä, iqueqä zä-huätatä huŋqe ämetä, Nyi qänaki nyivändänä. 25 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqä kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä. 26 Itaŋga ämaqä hŋqu nätmatqä qua täuŋi eeqänä ämetä, iqueqä häŋä-pmeqe qui imäkŋgaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä? Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe aŋgumä metŋqe, squä di väniqiyä? 27 Nyi iiŋä etqäqe, kiqä quati tiiŋiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu Kaniqueqä yäŋänäqŋqe ämetä, Iqueqä eŋätqä iquatä quvepäniqeqä. Itaŋga Iqu ämaqä eeqänäŋä iuŋi, qu suqä imäkmitpqeŋqe, kimaŋi iŋga väniqeqä. 28 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä täqi pämä ätqäuŋuwä hŋqua, mapäkoŋqä änä yqänä pmetaŋguwäŋgaŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, ämiqä naqä eŋqä-paŋä-qu pqaŋgi qumbnuwiqä” ätukqe.