1 Mänitä teedywiindsøṉä Esteban miäyajtøøyy:

―Nej, jaanc̈h tøyhajt jaduhṉä nej miic̈h yøꞌø hänaꞌc xñänøm̱iän.

2 Mänitä Esteban yhadsooyy:

―Majtøjc, puhyaꞌadiøjc, høøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy huuc hamädoow̱híjtäc. Jaꞌa Abraham hajxy jecy nhaphajt ndeedyhájtäm. Jim̱ hänajty chänaꞌayñä Mesopotamia‑naaxooty maa Caldeabä‑jäyaꞌayhajxy hänajty chänaꞌayän. Cahnä Abraham hänajty jim̱ jiøbajnax̱yñä maa naax̱ hänajty xiøhatiän Harán. Mänitä Dios tsajpootypä jim̱ ñäguehx̱tøøꞌxy maa Abraham wyiinduumän. 3 Mänitä Dios jaꞌa Abraham ñämaayy: “Mdsóonäp yaa maa mnaax̱ maa mgajptän. Mnähguéꞌegäbä mjujy mmäguꞌug. Jim̱ mnǿcxät maac̈h miic̈h nwoonøcxaꞌañän. Mänítøch miic̈h jim̱ nyajnähixǿꞌøwät maa mdsänaadiaacpǿgät”, nøm̱ä Abraham jecy nämaayyä. 4 Mänitä Abraham jim̱ jiaanc̈h tsohṉnä Mesopotamia. Mänit jim̱ ñøcxy tsänaadiaacpøjpä Harán‑naaxooty. Pero cab jim̱ jejcy yhijty Harán‑naaxooty. Coo Abraham tieedy yhoꞌcy, mänit jim̱ chóhṉgumbä. Mänitä Dios jaꞌa Abraham yaa wioomejch hädaa yaabä naax̱ hädaa yaabä cajpt maa hajxy jädaꞌahaty nhíjtäm. 5 Pero cabä Dios jaꞌa Abraham cuhdujt ñäꞌägä mooyy ni weeṉ̃tiä coo yaa chänaadiaacpǿgät. Jaduhṉä Abraham cuhdujt ñäꞌä mooyyä coo yaa ñäꞌä hahídät. Mänitä Dios jaꞌa Abraham yajwiinwaaṉøøyy coogä cuhdujt hänajty mioꞌowaꞌañ coo yhap yhoc‑hajxy yaa chänáañät coo Abraham hänajty tøø yhoꞌogy, hoyyä Abraham yhuung hänajty quiaꞌa jagä jiijä mänaa jaduhṉ yajwiinwaaṉøøyyän. 6 Jaduhṉä Dios jiaac mänaaṉ̃ coogä Abraham yhap yhoc‑hajxy hänajty wiingnaaxooty nøcxy yhadsänaꞌawaꞌañ, møød coog hajxy hänajty yhidaꞌañ nebiä cudoogøꞌøybän mädaax̱mägoꞌxjumøjt, møød coog hajxy tsaac̈htiuṉ̃ yhidaꞌañ. 7 Mänitä Dios miänáaṉgumbä: “Coo miic̈hä mhapä mhoc‑hajxy hänajty tøø yagjaamduṉ̃ tøø yajtsaac̈htiuṉ̃, mäníthøc̈hä jäyaꞌay nyajcumädow̱aꞌañ, jaꞌa miic̈hä mhapä mhoc hänajty tøø xjiaamduuṉ tøø xchaac̈htiúuṉäbä. Mänitä mhapä mhoc‑hajxy jim̱ choonaꞌañ. Mänit hajxy yaa myinaꞌañ. Yaac̈h hajxy jaduhṉ xwyiingudsähgøꞌøwaꞌañ.” 8 Coo Dios jaꞌa Abraham jaduhṉ yajmøødmädiaacy, yajcuhdujc hajxy jaduhṉ neby hajxy jaduhṉ miädiaaquiän. Mänitä Dios jaꞌa Abraham yhanehm̱y coo Abrahamhajxy yajcircuncidarhádät, møødä yhuunghajxy, møødä yhapä yhoc‑hajxy. Jaduhṉä hijxtahṉd miähmøøyy coo Dios jaꞌa Abraham jaduhṉ miøødyajcuhdujcy. Paadiä, coo Abraham yhuung Isaac jiaanc̈h miiṉ̃ jiaanc̈h cahy, cuductujxøø jaꞌa Abraham jaꞌa yhuung jiaanc̈h circuncidarhajty. Y coo Isaac hänajty tøø miøjjøꞌøy, jaduhṉä yhuung Jacob tiuum̱bä. Y jaꞌa Jacob, jaanä jaduhṉä ñøøx miajc yajpanøcxpä, jaꞌa nämajmetspä, jaꞌa højts jecy nhaphajt ndeedyhájtämbä.

9 ’Jueꞌe Jacob yhuung hänajty tuꞌug xiøhaty José. Coo José hänajty jiaanc̈h tehm̱ chogyii jaꞌa tiéediäm, paadiä José yhajchhajxy jiootmaꞌty. Mänitä José jim̱ quiudoogøøyyä Egipto‑naaxooty. José yhajchhajxy jaduhṉ jatcøøyy. Pero tehṉgahnä Dios jaꞌa José hänajty cwieendähaty. 10 Coo José hänajty hoyhoy tøø chaac̈htiuñii, mänit yajnähwaatsä jaꞌa Diósäm. Mänitä José wiinmahñdy miooyyä. Mänitä Dios miänaaṉ̃ coo José quiumayǿøjät jaꞌa Faraóngäm, jaꞌa hänajty jim̱ tuum̱bä gobiernä Egipto‑naaxooty. Mänitä Faraón jaꞌa José wyiinguejxy coo José jim̱ yhanéꞌemät mäduhṉ̃tiä Egipto‑naax̱, møød jim̱baady maa Faraón tiøjcän.

11 ’Mänitä yuuxøø hoyhoy jiajtä jim̱ Egipto møød jim̱ Canaán‑naaxooty. Mänit højtsä nhapä ndeedyhajxy jiaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøjcy jaꞌa yuugøxpä, coo cay huꞌugy hänajty jim̱ quiaꞌa hijnä. 12 Pero coo Jacob jaduhṉ miädoyhajty coo trigo hänajty jim̱ yajpaady Egipto, mänitä ñøøx miajc jim̱ quiejxy trigojuubiä. Coo Jacob yhuunghajxy yhooc̈hohṉ̃ jayøbajt, cabä José choj høxcajpä jaꞌa yhájchäm. 13 Coo hajxy miämetsc‑hoocpä yhoodiägajch, mänitä José ñiñägapxä. Mänit yhøxcájpänä. Mänitä Faraón ñajuøøñä coo José yhajchhajxy hänajty jeꞌe. 14 Mänitä José quiapxyñäguejxy coo tieedyhajxy jiiby ween miänacy Egipto, møødä jiujy miäguꞌughajxy nägøx̱iä. Jueꞌe hajxy hänajty nägøx̱iä, nädägøøghiiꞌxcumajmocx. 15 Mänitä Jacobhajxy jiiby jiaanc̈h hädaacnä Egipto møødä yhuunghajxy. Jiiby hajxy nägøx̱iä yhoꞌtaacy, jaꞌa hajxy jecy nhaphajt ndeedyhájtämbä. 16 Cujequiä Jacob piajc‑hajxy yagjødsohṉnájxäxä møødä José piajc. Jim̱ä piajc‑hajxy yajnǿcxäxä maa cajpt hänajty xiøhatiän Siquem. Jim̱ hajxy hoy ñaax̱tägøødiägach maa Abraham jaꞌa naax̱ hänajty tøø jiuyyän. Jaꞌa Hamor yhuungä naax̱ hajxy tooꞌc.

17 ’Coo hänajty yhabaadaaṉnä coo Dios hänajty yajtøjiadaꞌañ nebiä Abraham hänajty tøø yajwiinwaaṉøꞌøyiijän, tøø højtsä nhaphájtämä ndeedyhájtämhajxy hänajty miayøøñä jim̱ Egipto. 18 Mänitä wiinggobiernä jim̱ tiägøøyy tuum̱bä Egipto‑naaxooty. Cabä gobiernä miøjpädaacy nebiä José hänajty tøø tiuṉ̃än. 19 Mänit højtsä nhaphájtämä ndeedyhájtämhajxy wyiinhøhṉä. Jaꞌa gobiernä jaduhṉ mäwiinhøhṉ. Mänit hajxy jiaamduuṉä chaac̈htiuuṉä. Mänit hajxy yhanehm̱ä hadsip coo yhuung hajxy yhøxtséenät yhøxcónät, jaꞌa naam̱miṉ̃ jaꞌa naam̱mechpä, coo hajxy jaduhṉ ween yhoꞌogy. 20 Mänitä Moisés myiiṉ̃guiahy. Yajxóṉ jiaanc̈h tehm̱ miaaxhuunghajty. Cabä Moisés yhøxtsehṉä nebiä gobiernä hänajty tøø jia haneꞌemiän. Yuꞌuc̈hä Moisés yaghijtä tägøøgpoꞌo tøgooty. 21 Coo Moisés hänajty hoy yuꞌuc̈h quiaꞌa hidaaṉnä, mänitä gobiernä tioꞌoxyhuungä Moisés yohbiaaty. Mänit yajtsoocy nebiä hamdsoo huungän. 22 Coo Moisés miøjjøøyy, mänitä cuhdujt cøx̱iä yajwiinhixøøyyä nebiä egipcioshajxy hänajty quiuhdujthatiän. Jaanc̈h tehm̱ jiajp jaduhṉ piädsøøm̱y. Jaanc̈h tehm̱ yajxóṉ hänajty quiapxy miädiaꞌagy nebiä jajp nebiä najuøøbiän. Jaanc̈h tehm̱ yhoy hänajty miähaneꞌemy.

23 ’Coo Moisés jiumøjt juxychäguiꞌx yhabejty, mänit wyiinmaadiaacy coo jaꞌa miägunaax̱ nøcxy quiuhixaꞌañ. 24 Jim̱ä Moisés jaꞌa miägunaax̱ hänajty tuꞌug chaac̈htiuñii jaꞌa egipcio‑jäyáꞌayäm. Coo Moisés jaduhṉ yhijxy, mänitä miägunaax̱ ñäwaaṉ̃. Mänitä egipcio‑jäyaꞌay yaghoꞌcy, jaꞌa hänajty mädsaac̈htiuum̱bä. 25 Paadiä Moisés jaduhṉ jiatcøøyy, jaduhṉ hänajty tiajy miay coo miägunaax̱hajxy hänajty tøø miäbøcy coo Moisés hänajty tøø wyiinguexyii jaꞌa Diósäm coo miägunaax̱ jaduhṉ yajnähwáꞌadsät. Pero cab hajxy jaduhṉ ñäꞌä mäbøjcy. 26 Cujaboom, jim̱ä israelitahajxy hänajty nämetsc ñiguioxyii. Coo Moisés jaduhṉ yhijxy, mänit jia mänaaṉ̃ coo hajxy ñiyhøxmadsǿøjät. Mänit miänaaṉ̃: “Mäguꞌughajpädøjc, jueꞌe mijts jaduhṉ, mduꞌugcunaax̱ mijts jaduhṉ. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy jaduhṉ mniguioxǿøjät.” 27 Mänitä Moisés yhøxjahm̱ä tuꞌjäyaꞌay, jaꞌa hänajty mäjädaꞌagaam̱bä. Mänitä Moisés ñämaayyä: “Pøṉ miic̈h tøø xpiädaꞌagy coo højts miic̈h xyhanéꞌemät. 28 Nej, jaduhṉ miic̈h mdaj mmaabiä cooc̈h miic̈h xyaghoꞌogaam̱bä nej miic̈hä egipcio‑jäyaꞌay häxøøyy myaghoꞌquiän.” 29 Coo Moisés jaduhṉ miädooyy, mänit piäyøꞌcy. Mänit jim̱ ñøcxy jäguem̱ maa naax̱ hänajty xiøhatiän Madián. Mänit jim̱ tiägøøyy hadsänaabiä. Mänitä jäyaꞌay wyiingpøjcy. Mänitä huung hajxy metsc piaaty.

30 ’Coo Moisés hänajty jim̱ tøø yhijnä Madián juxychäguiꞌxjumøjt, mänit jim̱ tiägøøyy wädijpä pactuum, jim̱ mädøyyä maa jaꞌa tuṉ hänajty xiøhatiän Sinaí. Mänitä Moisés yhijxy coo jaꞌa wädsats hänajty tioy. Mänitä Diosmoonsä tuꞌug ñäguehx̱tøøꞌxy jøønhaajiooty. Tsajpootyp hänajty tøø chooñ. 31 Coo jaꞌa Moisés jaduhṉ yhijxy, mänit jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøyy. Mänitä Dios jaꞌa Moisés ñämaayy: 32 “Høøc̈h Dioshajp. Høøc̈hä Abrahamhajxy jecy xwyiingudsähgøøyy, møødä Isaac, møødä Jacob, jaꞌa miic̈h jecy mhaphajt mdeedyhájtäbä.” Mänitä Moisés tiägøøyy tsäyuubiä. Jaanc̈h tehm̱ chähgøøby hänajty jaduhṉ. Cab hänajty jim̱ ñäꞌägä møjheebaꞌañ maa hänajty miägapxyiijän. 33 Mänitä Moisés ñämáayyägumbä: “Jeṉ yøꞌø mgøꞌøg. Høøc̈h nwiinduum miic̈h yaa mdänaꞌay. 34 Tøøc̈h nhix̱y cooc̈hä nguꞌughajxy jim̱ jiaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøcy Egipto‑naaxooty. Tøøc̈h nmädoy coo hajxy wyiꞌi jiøꞌøy wyiꞌi xiuuc̈h. Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa ngúꞌughøch nyajnähwaꞌads nyajcuhwaꞌadsaam̱by. Miic̈h jim̱ nguexaam̱by Egipto yajnähwaatspä”, nøm̱ä Dios miänaaṉ̃.

35 Mänitä Esteban jiaac mädiaacy:

―Tøø jaꞌa Moisés jaꞌa miädiaꞌagy hänajty quiaꞌa mäbǿjcäxä. Jaꞌa yhamdsoo miägunaax̱hajxy hänajty tøø quiaꞌa mäbøcy. Mänit hajxy miänaaṉ̃: “Pøṉ miic̈h tøø xwyiinguex̱y coo mmøjhádät, coo mmähanéꞌemät.” Hoyyä Moisés hänajty jaduhṉ tøø jia nämaꞌayii, mänitä Dios jaꞌa Moisés wyiinguejxy wiindsøṉhajpä maa jaꞌa quiuꞌugän, coo hajxy jaduhṉ ñähwaꞌads quiuhwáꞌadsät. Jaꞌa Diosmoonsä jaꞌa Moisés jaduhṉ najtscapxøøyyä, jaꞌa hänajty tøø ñäguehx̱tǿøꞌxiäbä maa jaꞌa wädsats hänajty tioyyän. 36 Mänitä Moisés jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä may yajcähxøꞌcy jim̱ Egipto‑naaxooty. Mänitä miägunaax̱ jim̱ hoy wioobädsøm̱y. Majatiä Moiséshajxy hänajty wiädity, yajcähxøꞌpiä Moisés jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä hänajty, møød jim̱ maa jaꞌa Tsaptsmejjiän, møød jim̱ pactuum. Juxychäguiꞌxjumøjt hajxy jim̱ wiädijty pactuum. 37 Mänitä Moisés jaꞌa miägunaax̱ ñämaayy: “Nébiøc̈hä Dios tøø xwyiinguex̱iän coo mijts nyajnähwáꞌadsät, jaanä jaduhṉä Dios wiinghänaꞌc wyiinguexaam̱bä, jaꞌa jaac miim̱bä jaꞌa jaac cahbä. Mijtsä mmägunaax̱ jaduhṉ pädsøm̱aam̱b. Nax̱iä miädiaꞌagy hajxy mdehm̱ quiudiúuṉät waam̱baty hänajty miänaꞌanaꞌañ”, nøm̱ä Moisés jecy miänaaṉ̃. 38 Hanäguipxiä Moisés jaꞌa miägunaax̱ jim̱ miøødwädijty pactuum, jaꞌa højts nhaphajt ndeedyhájtäm. Coo hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa tuṉ hänajty xiøhatiän Sinaí, mänitä Diosmoonsä jaꞌa Moisés jim̱ tuꞌug miägapxy, jaꞌa hänajty jim̱ tsohm̱bä tsajpootyp. Mänitä Moisés jaꞌa Diosmädiaꞌagy ñajtscapxøøyyä. Paady jaduhṉ ñajtscapxøøyyä, coo højts jaduhṉ xyajmänähgueegǿøyyämät. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy, cab jaduhṉ mänaaxøø quiuhdägoyyaꞌañ.

39 ’Pero cabä Moisés jaꞌa miädiaꞌagy hänajty yajtunáaṉäxä. Jaꞌa højts nhaphajt ndeedyhájtämhajxy hänajty caꞌa cudiunaam̱b. Jaduhṉä jioot hajxy hänajty tøø piädaꞌagy coo hajxy hänajty wyiimbidaꞌañ, coo hajxy hänajty jim̱ ñøcxtägatsaꞌañ Egipto. 40 Jim̱ä Moisés jaꞌa piuhyaꞌay hänajty tuꞌug xiøhaty Aarón. Coo jaꞌa Moisés hänajty tøø ñøcxy tuṉmøjc, mänitä cuꞌugä Aarón hajxy ñämaayy: “Huuc tuṉä mayhajt, højtsä saandä mejtstägøøg hädiúuṉäc, jaduhṉ højts nwiingudsähgǿꞌøwät. Jeꞌe højts jaduhṉ xwyiinwówäp. Jaꞌa Moisés, jaꞌa højts tøø xwioobädsǿøm̱ämbä jim̱ Egipto‑naaxooty, cab jaduhṉ yajnajuøꞌøy neby jaduhṉ tøø jiaty tøø yhabety”, nøm̱ä Aarón ñämaayyä. 41 Mänitä saandä hajxy yhädiuuṉ̃ wajhuunghahädiuuṉnax̱y. Mänitä saandä hajxy tiägøøyy wiingudsähgøøbiä. Mänitä animal hajxy tiägøøyy yojxpä jaꞌa saandäcøxpä. Mänitä saandä hajxy wyiinxooṉdaacy, jaꞌa hajxy hänajty hamdsoo tøø yhädiúṉ̃äbä. 42 Mänitä Dios jaꞌa tsaanguꞌug piuhwaatsnä. Mänit ñähgueecnä, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa xøø hajxy hänajty tøø tiägøꞌøy wiingudsähgøøbiä møødä poꞌo møødä madsaꞌa. Hix̱, jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa profeta jecy quiujahyyän:

44 ’Hoorä, mänaa højts nhaphajt ndeedyhájtämhajxy jecy wiäditiän pactuum, carpa‑tøbiaꞌcä Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy. Tsajtøjcä carpa‑tøy hajxy hänajty wiaꞌañ. Hoy ñäꞌä majatiä carpa hajxy hänajty ñäꞌä tøy. Jaduhṉä carpa‑tøy hajxy yhädiuuṉ̃ nebiä Dios jaꞌa Moisés jaꞌa hijxtahṉd jecy yaghijxiän coo jaduhṉ piahädiúnät. 45 Jaꞌa nhaphajt jaꞌa ndeedyhájtämhajxy, jaꞌa hajxy jaac púhw̱äbä jaac híꞌcäbä, tehṉgahnä cuhdujt hajxy hänajty jiaac panøcxy coo jaꞌa Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy carpa‑tøbiaꞌc. Jaduhṉ hajxy hänajty jiaac paduṉ̃ñä mänaa jaꞌa Josué hajxy jim̱ wioonøcxyiijän wiinghagajpt maa jaꞌa wiingjäyaꞌayhajxy hänajty chänaꞌayän. Coo jaꞌa nhaphajt jaꞌa ndeedyhájtämä naax̱ hajxy ñädägøøyy tsiptuum̱bä, jaꞌa Dioscøxpä hajxy miäjädaacy. Jaꞌa miädsiphajxy, cøjxä ñaax̱ hajxy yhøxpäyøꞌøgy. Y coo jaꞌa David cujecy tiägøøyy gobiernähajpä, jeꞌenä jaꞌa nhaphajt jaꞌa ndeedyhájtämä cuhdujt hajxy hänajty jiaac paduṉ̃ coo jaꞌa Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy carpa‑tøbiaꞌc, jaꞌa hajxy hänajty tøø jiaac tehm̱ piúꞌuyäbä, jaꞌa hajxy hänajty tøø jiaac tehm̱ yhíꞌiguiäbä. 46 Jaꞌa David, jaanc̈h tehm̱ quiumaabiädsøøm̱ jaayaꞌay maa jaꞌa Diosän. Mänitä David jaꞌa Dios cuhdujt miäyujwaaṉ̃ coo jaꞌa tsajtøjc yhädiúnät maa jaꞌa Jacob yhap yhoc jaꞌa Dios hajxy jaduhṉ piaꞌyáꞌaxät. 47 Caꞌa Diavitä jaꞌa tsajtøjc hädiuuṉ jaꞌa Dioscøxpä. Jaꞌa David jaꞌa yhuung Salomón, jeꞌedsä tsajtøjc jaanc̈h hädiuuṉ. 48 Pero jaꞌa Dios tsajpootypä, cab jaduhṉ tiehm̱ yhity tsajtøgooty, jaꞌa jäyaꞌayhajxy yhädiuum̱biä. Jaduhṉä profeta tuꞌug jecy quiujahy coogä Dios miänaaṉ̃:

51 Mänitä Esteban jiaac miänaaṉ̃:

―Jaꞌa mijtsä mhapä mdeedyhajxy jaꞌa jecypiä haampiä, jaanc̈h tehm̱ quiuhxex̱ hajxy hijty, nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy caꞌa mäbøjpän. Jaanä jaduhṉ mijtspä, caj mijtsä Diosmädiaꞌagy mmäbøgaam̱bä. Høxtä Dioshespíritupaady hajxy jaduhṉ homiänaajä mmädsiphaty. 52 Jaꞌa mijtsä mhapä mdeedyhajxy jaꞌa jecypiä haampiä, quiøx̱y jaamduuṉ quiøx̱y tsaac̈htiuuṉ jaꞌa profetadøjc hajxy jecy, jaꞌa Dios hänajty tøø wyiinguéx̱iäbä coo jaꞌa mädiaꞌagy hajxy yajwáꞌxät coogä Dios jaꞌa yHuung hänajty yaa quiexaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin, jaꞌa pojpä cädieey caꞌa møødpä. Høxtä yaghoꞌcä jaꞌa profetadøjc‑hajxy jaduhṉ. Y coo jaꞌa Dios yHuung yaa jiaanc̈h cädaacy, mänit mijts mgøꞌøyejcy coo yaghoꞌogǿøjät. 53 Coo jaꞌa Dios jaꞌa Moisés cuhdujt jecy miooyy, jaꞌa Diosmoonsä jaꞌa Moisés najtscapxøøyyä, jaꞌa jim̱ tsohm̱bä tsajpootyp, mänit mijtsä mhapä mdeedy jaꞌa cuhdujt hajxy jaduhṉ mioodiägajtsä. Hoyyä Diosmoonsä jaꞌa cuhdujt hajxy jia yejcy, cab hajxy jaduhṉ mgudiuṉ̃ ―nøm̱ä Esteban miädiaacpädøøyy.

54 Coo jaꞌa teedywiindsøṉhajxy jaduhṉ miädooyy nebiä Esteban hänajty miädiaꞌaguiän, mänitä Esteban hajxy jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ miäjootmaꞌty. Høxtä tøøtscädajp hajxy hänajty. 55 Pero cabä Esteban jaduhṉ ñäꞌä møjpädaacy. Hix̱, miøødhajpiä Esteban jaꞌa Dioshespíritu hänajty. Mänitä Esteban yuugheeꞌpy tsajpootyp. Mänit jaduhṉ yhijxy coo jim̱ jiaanc̈h tehm̱ yajxoṉä maa jaꞌa Dios yhäñaꞌayän. Mänitä Jesús jaduhṉ yhíjxäbä coo jim̱ yhäñaabiä maa jaꞌa Dios ñähmøjcän yhahooyhaamby. 56 Mänitä Esteban miänaaṉ̃:

―Huug hix̱ hajxy. Jadúhṉhøc̈hä tsajt nhix̱y nebiä hawaꞌadspän. Xim̱ä Jesucristo yhäñaꞌay Diosnähmøjc maa yhahooyhaampiän.

57 Mäduhṉ̃tiä jäyaꞌayhajxy hänajty yhamädoow̱hity, mänit hajxy ñidiaatsmoꞌxä; haa caꞌa, cab hajxy hänajty tehṉgahnä miädow̱aaṉnä nebiatiä Esteban hänajty miädiaꞌagy. Mänit hajxy tiägøøyy yaax̱pä jojpä møcjaty. Mänitä Esteban yajmujcä. 58 Mänit yajnøcxä cajptpaꞌa hadsip. Jaꞌa hänaꞌcä Esteban hajxy hänajty tøø ñähwaam̱bétiäbä, mänitä jiocxwit hajxy nägøx̱iä yhøxchijy. Jim̱ä høxcujc‑hänaꞌc hänajty tuꞌug piadänaꞌay, jaꞌa hänajty xøhajpä Saulo. Mänitä Saulo ñämaayyä coo jaꞌa jiocxwithajxy cwieendähájtäxät. Mänitä Esteban tiägøøyyä caꞌadshóꞌcäbä. 59 Jim̱ä Esteban hänajty quiaꞌadshoꞌogyii, mänit tiägøøyy Diospaꞌyaax̱pä. Mänit miänaaṉ̃:

―Wiindsǿṉ Jesús, tuṉä mayhajt, høøc̈h njuøhñdy jim̱ wiingpǿjcäc tsajpootyp.

60 Mänitä Esteban jyijcädaacy. Mänit møc yaax̱y:

―Dios, caꞌa jaduhṉ mmøjpädaꞌagy nébiøch yøꞌø hänaꞌc xchaac̈htiuṉ̃än, hoy jia møjpoj jia møjcädieeyä.

Coo jaꞌa Esteban jaduhṉ jiaac tehm̱ quiapxy, mänit yhoꞌnä.