1 Mänitä Pablohajxy jim̱ ñøcxy Derbe. Coo hajxy jim̱ tiuꞌubǿjcumbä, mänit hajxy jim̱ ñǿcxcumbä Listra. Jim̱ä craa hajxy tuꞌug hoy piaady. Timoteo jaꞌa craa hänajty xiøhaty. Miäbøjpiä Timoteo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty. Jaꞌa Timoteo jaꞌa tiajjä, judía hänajty jeꞌe. Jaanä miäbøjpiä Diosmädiaꞌagy hänajty jeꞌebä. Jaꞌa Timoteo jaꞌa tieediä, caꞌa hänajty jeꞌe jiudíosä. 2 Quiumaabiä mäbøjpädøjcä Timoteo hajxy hänajty, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Listra møød jim̱ Iconio. 3 Mänitä Pablo jaꞌa Timoteo ñämaayy coo hänajty miøødwäditaꞌañ. Pero cahnä Timoteo hänajty yajcircuncidarhaty. Mänitä Pablo jaꞌa Timoteo yajcircuncidarhajtä, jaduhṉä judíoshajxy jaduhṉ quiaꞌa jootmáꞌadät. Hix̱, ñajuøøbiä judíoshajxy hänajty nägøx̱iä coo jaꞌa Timoteo hänajty quiaꞌa yajcircuncidarhatyñä. Coo jaꞌa Timoteo jaꞌa tieedy hänajty quiaꞌa judíosä, paadiä Timoteo hänajty quiaꞌa yajcircuncidarhatyñä. 4 Mänitä Pablohajxy tiägøøyy wädijpä cajpt‑cajpt møødä Silas møødä Timoteo. Majaty hajxy hänajty wiädity, jim̱ä mäbøjpädøjc hajxy hänajty yajmädoyhaty waam̱batiä Dioswiinguex̱ypähajxy hänajty tøø yhaneꞌemiän, møødä tsajtøjc‑wiindsøṉhajxy, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ hijpä Jerusalén. 5 Jaanä jaduhṉä Pablo jaꞌa mäbøjpädøjc hajxy hänajty quiapxmøcpøjpä wiinduhm̱yhagajpt, paadiä mäbøjpädøjcä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty hoy jiaac tehm̱ miäbøcy. Møød hajxy hänajty jiaac tehm̱ miayøꞌøy jabom̱‑jabom̱.

6 Pero cabä Pablo cuhdujt hajxy choj mooyyä jaꞌa Dioshespíritäm coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jim̱ nøcxy yajwaꞌxy Asia. Paady hajxy jim̱ jiaac wädijty Frigia møød jim̱ Galacia. 7 Mänit hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Misia. Mänit hajxy jia mänaaṉ̃ coo hajxy jim̱ ñǿcxät maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Bitinia. Pero cabä Jesús yhEspíritu jaduhṉ miänaaṉ̃ coo hajxy jim̱ ñǿcxät. 8 Coo hajxy jim̱ ñaxøøyy Misia, mänit hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Troas. 9 Mänitcoodsä Pablo jäyaꞌay tuꞌug wyiinhijxy. Jim̱ hänajty chooñ maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Macedonia. Tänaaby hänajty jaduhṉ. Mänitä Pablo ñämaayyä: “Huuc tuṉä mayhajt, jam̱ højtsä Diosmädiaꞌagy yajwiingapxǿøyyäc jim̱ Macedonia.” Jaduhṉä Pablo miänuuꞌxtaacä. 10 Coo jaꞌa Pablo jaduhṉ wyiinhijxy, mänit højts jaduhṉ nwiinmaayy coo højts jim̱ njaanc̈h nǿcxät Macedonia. Jaduhṉ højts hänajty nwiinjuøꞌøy coo højtsä Dios hänajty tøø xwyiinguex̱y coo højtsä Diosmädiaꞌagy jim̱ nøcxy nyajwaꞌxy.

11 Mänit højts hoy nbarcotägøꞌøy. Mänit højts jim̱ ndsohṉ̃ Troas. Mänit højts nnøcxy mejyhawiimb maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Samotracia. Mejyhagujcä naax̱ jaduhṉ. Cujaboom højts jadähooc nbarcotägǿøguiumbä. Mänit højts njaac nøcxy mejyhawiimb maa jaꞌa cajpt hänajty jaduhṉ xiøhatiän Neápolis. Coo højts jim̱ nmejch mejyhawiimb, mänit højts nbarcopädsøøm̱nä. 12 Mänit højts nnǿcxcumbä maa jaꞌa cajpt hänajty jaduhṉ xiøhatiän Filipos, jim̱ Macedonia‑naax̱paꞌa. Jim̱ä Rómabä jäyaꞌayhajxy hänajty nämay chänaꞌay. Jim̱ højts jaduhṉ maxiøø nhijnä. 13 Coo jaꞌa pooꞌxxiøø yhabaaty, mänit højts jim̱ nnøcxy møjnøøbaꞌa, jim̱ cajptpaꞌa. Jim̱ä judíos jaꞌa Dios hajxy hänajty nax̱y piaꞌyaꞌaxy. Jim̱ä toꞌoxiøjc‑hajxy hänajty näjeꞌe tøø yhamugøꞌøy. Mänit højts jim̱ nhøxtaacy. Mänit højtsä jäyaꞌay ndägøøyy yajmøødmädiaacpä jaꞌa Diosmädiaꞌagy, jaꞌa hajxy hänajty tøø yhamugǿꞌøyäbä. Haagä toꞌoxiøjc hajxy hänajty jeꞌe. 14 Tuꞌjäyaꞌay hänajty xiøhaty Lidia. Jim̱ hänajty chooñ maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Tiatira. Hucywyit hänajty tiooꞌpy, jaꞌa hojiatypä. Wyiingudsähgøøbiä Lidia jaꞌa Dios hänajty. Mänitä Dios jaꞌa Lidia yajmäbøjcy waam̱batiä Pablo hänajty yajnähixøꞌøy. 15 Mänitä Lidiahajxy hoy ñäbety nägøx̱iä mäduhṉ̃tiä hajxy hänajty jim̱ yhity maa jaꞌa tiøjcän. Mänit højtsä Lidia xñämaayy:

―Pø mmänaam̱b hajxy jaduhṉ cooc̈hä Dios jaꞌa miädiaꞌagy hamuumduꞌjoot nmäbøjcä, jam̱ hajxy jim̱ mejtstaꞌag maac̈hä ndøjcän ―nøm̱ højts jaduhṉ xñämaayyhoꞌcy.

Mänit højts jim̱ hoy nmejtstaꞌagy.

16 Wiinghooc højts hänajty jim̱ nnøcxy maa jaꞌa Dios hajxy hänajty piaꞌyaꞌaxiän. Tuꞌhaamnøcxpä, jim̱ højtsä cäxyiihänaꞌc tuꞌug hoy nbaady. Cudoogøꞌøy hänajty jeꞌeduhṉ. Jaꞌa haxøøgpä hänajty miøød. Cuwiinmahñdy hänajty jeꞌeduhṉ. Cøx̱iä hänajty jaduhṉ ñajuøꞌøy tijaty hänajty jadáaṉäp tunáaṉäp. Majiatiä xädøꞌøñ hänajty ñämec̈hii coo hänajty jaduhṉ cøx̱iä ñajuøꞌøy. Coo xädøꞌøñ hänajty mioꞌoyii, cøx̱iä wyiindsǿṉ hänajty mioodiägach, mäduhṉ̃tiä hänajty quianarhaty. 17 Mänit højtsä cäxyiihänaꞌc xpiaduꞌubøjcy høx̱haam. Mänit tiägøøyy yaax̱pä jojpä:

―Yøꞌø jäyaꞌayhajxy, jaꞌa Dios hajxy miäduum̱by, jaꞌa maas møc cuhdujt møødpä. Mijts hajxy xyajwiingapxøꞌøwaam̱b neby hajxy mnähwaꞌads mguhwáꞌadsät.

18 Maxiøø højtsä quix̱y jaduhṉ xpiawädijty yáax̱äp wáaṉäp. Coo jaꞌa Pablo jaduhṉ chíjpänä coo jaꞌa quix̱y jaduhṉ wyiꞌi yaꞌaxy, mänitä Pablo ñäwaꞌwiimbijty. Mänitä Pablo jaꞌa haxøøgpä yhøxquejxy:

―Jaꞌa Jesucristocǿxpøch miic̈h nhøxquex̱y; pädsøm̱ jiiby maa yøꞌø cäxyiihänaꞌcän ―nøm̱ä Pablo miänaaṉ̃.

Mänitä haxøøgpä jaduhṉ jiaanc̈h pädsøøm̱y.

19 Coo jaꞌa quix̱iä wyiindsøṉhajxy jaduhṉ yhijxy coo jaꞌa quix̱y hänajty jaduhṉ tøø ñähwaꞌac̈hii, mänit hajxy jaduhṉ ñajuøøyy coo jaꞌa quix̱y hänajty jaduhṉ quiaꞌa canarhadaaṉnä, møød coo xädøꞌøñ hajxy hänajty quiaꞌa moꞌowáaṉänä. Mänitä Pablohajxy miajtsä møødä Silas. Mänit hajxy yajnøcxä hagujc. 20 Mänit hajxy jaduhṉ ñäxøꞌøwøøyyä:

―Hädaa judíoshajxy, cajptyajmaꞌp hajxy jaduhṉ. 21 Wiingcuhdujt højts xjia wiꞌi yajnähixøꞌøwáaṉäm. Cab hajxy hawiinmats nmäbǿjcämät, jeꞌeguiøxpä coo hajxy jim̱ ndsóhṉäm Roma ―nøm̱ä Pablohajxy ñänøøm̱ä.

Jaꞌa quix̱iä wyiindsøṉhajxy jaduhṉ mänaaṉ.

22 Mänitä Pablohajxy ñäbädøꞌcä jaꞌa cúꞌugäm. Mänitä cuduuṉghajxy miänaaṉ̃ coo jaꞌa Pablo jaꞌa wyithajxy yajtsíjjäxät, møød coo hajxy wiobhoꞌogǿøjät pax̱yhaam. 23 Coo jaꞌa Pablohajxy hänajty tøø wiobhoꞌogyii, mänit hajxy hoy chumyii. Mänitä tsum̱yjiäyaꞌagwieendähajpä yhanehm̱ä coo jaꞌa Pablohajxy hoy cwieendähadǿøjät. 24 Mänit hajxy hoy piädaꞌagyii hadsihx̱tuum jiiby pujxtøgooty. Puꞌuyhawaꞌadsootiä tiecyhajxy jaduhṉ yhameꞌmújcäxä.

25 Cuptsuhm̱dä hänajty jaduhṉ, jiibiä Pablo jaꞌa Dios hajxy hänajty piaꞌhøy piaꞌyaꞌaxy. Jiibiä miädsum̱yjiäyaꞌayhajxy hänajty jaduhṉ yhamädoow̱hity. 26 Mänitä hujx møc ñajxy. Høxtä tsäyuuyy jaꞌa pujxtøjc jaduhṉ. Cøjxä tøghaaw jaduhṉ yhawaꞌac̈h. Møødä cadena jaduhṉ cøjx pioty maa jaꞌa tsum̱yjiäyaꞌayhajxy hänajty jaduhṉ quiuxochän. 27 Coo jaꞌa tsum̱yjiäyaꞌagwieendähajpä miaꞌabiädøꞌcy, mänit jaduhṉ yhijxy coo jaꞌa tøghagøꞌøw hänajty jaduhṉ tøø quiøx̱y hawaꞌac̈h. Mänit jaduhṉ miänaaṉ̃ cooc tyijy jaꞌa tsum̱yjiäyaꞌayhajxy tøø quiøx̱y päyøꞌøgy. Mänitä espada jiuuꞌty. Niyaghoꞌogáaṉäp hänajty jaduhṉ hamdsoo jeꞌeguiøxpä coo hajxy cu piäyøꞌcy. 28 Mänitä Pablo yaax̱y:

―Caꞌa jaduhṉ mniyaghoꞌogyii. Chaa højts jaduhṉ nägøx̱iä. Caj pøṉ tøø piäyøꞌøgy ―nøm̱ä tsum̱yjiäyaꞌagwieendähajpä ñämaayyä.

29 Jaanc̈h tehm̱ chähgøøby hänajty jeꞌeduhṉ. Høxtä tsäyuuby hänajty jeꞌeduhṉ. Mänitä jøøn hoy quioṉ̃. Päyøꞌøguiä tiøjtägǿøguiumbä. Mänitä Pablohajxy hoy wyiinjijcädaꞌagyii møødä Silas. 30 Mänit hajxy yhøxwoobädsøøm̱ä pujxtøgooty. Mänit hajxy miäyajtøøw̱ä:

―Wiindsøṉdøjc, ja wiꞌi ñähwaꞌadsáam̱bøch høøc̈h. Nébyhøch jaduhṉ njatcǿꞌøwat.

Jaꞌa tsum̱yjiäyaꞌagwieendähajpä jaduhṉ mänaaṉ. 31 Mänitä Pablohajxy yhadsooyy:

―Coo hajxy jaduhṉ mmäbǿgät jaꞌa Wiindsǿṉ Jesúscøxpä, jaduhṉ hajxy mnähwáꞌadsät mäduhṉ̃tiä hajxy jim̱ mhity maa jaꞌa mdøjcän.

32 Mänitä tsum̱yjiäyaꞌagwieendähajpä jaꞌa Dioscapxy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hoy yajwiingapxøꞌøyii mäduhṉ̃tiä hajxy hänajty jim̱ yhity maa jaꞌa jiøøn maa jaꞌa tiøjcän. Jaꞌa Pablohajxy jaduhṉ mäyajwiingapxøøyy. 33 Moṉ̃ñä hänajty jaduhṉ. Mänitä Pablohajxy hoy yajtsiꞌiyii møødä Silas majaty hajxy hänajty jaduhṉ tøø chaac̈høꞌøyän. Jaꞌa tsum̱yjiäyaꞌagwieendähajpä jaduhṉ mäyajtsiiw̱. Mänit hajxy nägøx̱iä hoy ñäbety mäduhṉ̃tiä hajxy hänajty jiiby yhity maa jaꞌa jiøøn maa jaꞌa tiøjcän. 34 Mänitä Pablohajxy jim̱ wioonøcxä maa jaꞌa craa tiøjcän. Mänit hajxy yajcaayy yaghuucä. Jaanc̈h tehm̱ xiooṉdaac jaꞌa craahajxy jaduhṉ jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dioscapxy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø miäbøcy.

35 Coo jiobøøyy, mänitä cuduuṉgä policía hajxy quiejxy maa jaꞌa pujxtøjcän. Mänitä policía jaꞌa tsum̱yjiäyaꞌagwieendähajpä hajxy hoy ñämaꞌay coo jaꞌa Pablohajxy ween yhøxmac̈hii møødä Silas. 36 Mänitä Pablo hoy ñämaadiägachii:

―Tøøc̈hä cuduuṉghajxy jaduhṉ xyhaneꞌemy cooc̈h mijts nhøxmádsät. Nøcx hajxy jaduhṉ jootcujc.

37 Mänitä Pablo jaꞌa policía ñämaayy:

―Højts, Roma højts nxønax̱y. Jaduhṉ højts cuhdujt nmøødä nebiä Rómabä jäyaꞌayhajxy miøødän. Hoy højts jim̱ nja xønax̱y Roma, tøø højtsä cuduuṉg xyajwobhoꞌogyii hijxwiinduum. Hoy højts tii pojpä tii cädieey ngaꞌa jagä møødä, tøø højts xyajtsumyii. Hoorä, tsähdiuum̱bä cuduuṉghajxy jaduhṉ coo højts jaduhṉ tøø xchaac̈htiuṉ̃. Paady højts hameeꞌch xjia wiꞌi yaghøxmadsaꞌañii. Ween højts miṉ xyhamdsoo høxmach ―nøm̱ä policíahajxy ñämaayyä.

38 Mänitä cuduuṉghajxy hoy yhawáaṉäxä waam̱batiä Pablo hänajty tøø miänaꞌañ. Coo jaꞌa cuduuṉghajxy jaduhṉ miädooyy coogä Pablohajxy hänajty jim̱ xiønax̱y Roma, mänit hajxy chähgøøbiøjcy. 39 Mänitä Pablohajxy hoy ñämaꞌayii møødä Silas:

―Huuc tuṉä mayhajt hajxy, højts huuc mäméeꞌxäc ―nøm̱ä cuduuṉghajxy hoy miänaꞌañ.

Mänitä Pablohajxy yhøxmájtsänä. Mänit hajxy miänuuꞌxtaacä coo hajxy jim̱ chóonät Filipos. 40 Coo jaꞌa Pablohajxy piujxtøjpädsøøm̱y, mänit hajxy jim̱ ñøcxy maa jaꞌa Lidia tiøjcän. Mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱ yhamugøøyy. Mänit hajxy quiapxmøcpøjcä jaꞌa Pablo. Mänitä Pablohajxy jim̱ chohṉnä møødä Silas.