1 Mänitä Jesúshajxy piädsøøm̱y tsajtøgooty. Mänitä Jesús ñämaayyä jaꞌa miäguꞌughajpähajxy:

―Huug hix̱ yøꞌø møj tsajtøjc.

2 Mänitä Jesús yhadsooyy:

―Tehm̱ tiøyhájthøch mijts nnämaꞌay, yøꞌø møj tsajtøjcä, cøxaam̱b jaduhṉ piumaꞌañ; cøxaam̱b jaduhṉ quiuhdägoyyaꞌañ.

3 Mänit hajxy ñøcxy maa jaꞌa Olivostuṉän. Mänitä Jesús yhøxtaacy naax̱wiin. Mänitä Jesús hameeꞌch ñämaayyä jaꞌa miäguꞌughajpähajxy:

―Højts hawáaṉäc mänaa yøꞌø tsajtøjc jaduhṉ piumaꞌañ. Mädyii hijxtahṉd jaduhṉ cähxøꞌøgaam̱b coo hänajty mgädaactägatsaꞌañ, coo jaꞌa naax̱wiimbä hänajty wyiimbidaꞌañ.

4 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:

―Caꞌa hajxy myajwiinhøøñ. 5 Minaam̱b hajxy nämay. Jaduhṉ hajxy ñibiädaꞌagaꞌañii nébiøch høøc̈hän. Jaduhṉ hajxy miänaꞌanaꞌañ: “Høøc̈h jeꞌe Cristo.” Nämayyä jäyaꞌay yajwiinhøønaꞌañ. 6 Mänit hajxy mmädoyhadaꞌañ coo jaꞌa tsip jaduhṉ tøø piädøꞌøgy. Pero cab hajxy mdsähgǿꞌøwät. Tsipcøxpä häyohn jaduhṉ jiadaꞌañii. Pero cajnä hänajty yhabaady coo jaꞌa naax̱wiimbä hänajty wyiimbidaꞌañ. 7 Cajpthaam hajxy jaduhṉ ñimiädsibøꞌøwaꞌañii. Naxaam̱bä yuubaꞌam wiinduhm̱yhagajpt møødä hujx. 8 Pero näꞌä tsohṉdaacnä jaꞌa tsøꞌty hänajty jaduhṉ.

9 ’Mänit mijts myaghäyoow̱hixaꞌañ myajyaghoꞌogaꞌañ. Mänit mijts myajmähaṉhadaꞌañ maa jaꞌa høøc̈hcøxpän wiinduhm̱yhagajpt. 10 Mänitä Dios hajxy ñajtshixøꞌøwaꞌañ nämay. Mänit hajxy ñimiähaṉhadaꞌañii hamiṉ̃ haxøpy møødä hajxy tijaty yajniñähdsømaꞌañii. 11 Wäditaam̱bä høhṉdaacpähajxy hänajty may. Mänaꞌanaam̱b hajxy hänajty cooc tyijy hajxy wiädity jaꞌa Dioscøxpä. Nämayyä cuꞌughajxy yajwiinhøønaꞌañ. 12 Cab hajxy ñimiäguꞌughadáaṉänä jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa haxøøgpä hänajty jiaanc̈h tehm̱ wiädity. 13 Pero pønjaty jaduhṉ caꞌa jøjwaꞌadsaam̱b, jeꞌeds jaꞌa hoybä paadaam̱b. 14 Wiinduhm̱yhagajpt jaꞌa mädiaꞌagy wiäditaꞌañ mädyii jaduhṉ mänaam̱b coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. Cøxaam̱bä cuꞌughajxy miädoyhadaꞌañ; mänítäts jaꞌa naax̱wiimbä wyiimbidaꞌañ.

15 ’(Pøṉ hädaa nocy capxp, ween jaduhṉ wyiinjuøꞌøy.) Jaꞌa Daniel, Dios jaduhṉ jecy quejx. Jeꞌeduhṉ cujahy coo jaꞌa haxøøgpä miedsaꞌañ maa jaꞌa Diostøjcän, y coo mänit jaduhṉ yajmaꞌadaꞌañ. Coo jaꞌa haxøøgpä hajxy mhíxät, 16 mänit hajxy päyøꞌøguiä mnǿcxät maa jaꞌa tuṉän, mijts yaa tsänaabiä Judeanaaxooty. 17 Y jaꞌa hajxy hijpä tøjwiing, jaduhyyä hajxy piäyøꞌtǿwät, cab hajxy jaduhṉ tii yajpädsǿm̱ät tøgooty. 18 Y jaꞌa hajxy jim̱ hijpä camjooty, jaduhyyä hajxy piäyøꞌtǿøbät, cab hajxy jaduhṉ nøcxy tii wyich maa jaꞌa tiøjcän. 19 Pobre jaꞌa toꞌoxiøjc‑hajxy hänajty maaxhuungmøødpä, møød hajxy hänajty huungyajtsiꞌtspä. 20 Mmänuuꞌxtáꞌagäp jaꞌa Dios hajxy coo hajxy ween mgaꞌa päyøꞌøgy coo hänajty tiøøchcä, ni jaꞌa pooꞌxxiøøjooty. 21 Porque jaanc̈h tehm̱ miøc jaꞌa tsaac̈hpä ñaxaꞌañ. Ni mänaa jaduhṉ tøø quiaꞌa jadyii nebiä jaduhṉ jiadaꞌañiijän. Y caj mänaa jiajtägatsaꞌañii jadähoocän. 22 Pero Dios jaduhṉ tøø yajnähdijy coo jaꞌa tsaac̈hpä jejcy quiaꞌa jadǿøjät, jeꞌeguiøxpä coo chocy jaꞌa tøøbä wyiimbíyyäbä. Coo häxøpy jaduhṉ tøø quiaꞌa yajnähdijy, caj pøṉ häxøpy choꞌogaꞌañ.

23 ’Coo mijts pøṉ xñämáꞌawät: “Huug hix̱, chaadsä Cristo”, o “Huug hix̱, xiids jeꞌe”, cab hajxy mmäbǿgät. 24 Hix̱, minaam̱bä wiinhøhm̱bähajxy; jaduhṉ mäwiin hajxy ñibiädaꞌagaꞌañii nebiä Criston; jaduhṉ mäwíinäts hajxy ñibiädaꞌagaꞌañii nebiä Diosquex̱ypän. Yajcähxøꞌøgaam̱by hajxy jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä nebiä cuꞌug hajxy jaduhṉ wyiinhǿønät; høxtä ja wiinhøønáaṉäp hajxy jeꞌebä, jaꞌa Dios tøø wyiimbíyyäbä. 25 Chaads mijts nnämaꞌay jäguem̱iä. 26 Coo pøṉ xñämáꞌawät: “Huug hix̱, jim̱ wiädity pactuum”, cab hajxy jim̱ mnǿcxät; o coo hajxy xñämáꞌawät: “Huug hix̱, jiiby jeꞌe yuꞌuc̈htiuum”, cab hajxy mmäbǿgät. 27 Cooc̈h hänajty nwiimbidaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, jaduhṉ mäwiin quiähxøꞌøgaꞌañ nebiä wädsucän. Wiinduhm̱yhagájpthøch jaꞌa jäyaꞌayhajxy xyhixaꞌañ. 28 Tsipcøxp jaduhṉ jiadaꞌañii nébiøch chaa nmänaꞌañ.

29 ’Coo jaꞌa tsaac̈hpä hänajty tøø ñajxnä, mänitiä hänajty wyiingoodsøꞌøwaꞌañ; cabä poꞌo hänajty yhanaꞌañ. Chaadsä madsaꞌa may quiaꞌawaꞌañ; chaadsä tsajt chäyuyyaꞌañ. 30 Mänítøch jaꞌa nhijxtahṉd jim̱ quiähxøꞌøgaꞌañ tsajpootyp cooc̈h hänajty nwiimbidaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä. Mänitä jäyaꞌayhajxy wiinduhm̱yhagajpt jiøꞌøwaꞌañ xiuudsaꞌañ. Mänítøch hajxy xyhixaꞌañ cooc̈h hänajty ngädaꞌagaꞌañ jocjooty. Diosmäjaaháamhøch jaduhṉ ngädaꞌagaꞌañ hajájjäp. 31 Mänítøch jaꞌa nmoonsä tsajpootypä nhaneꞌemaꞌañ coo ween hajxy møc xiuꞌuxy xuux̱thaam. Mänítøch jaꞌa nwiimbiybähajxy xyajtuꞌugmugaaṉä wiinduhm̱yhagajptpä.

32 ’Tsøg jaꞌa tsøꞌty jaduhṉ yajmäbáatäm nebiä piidsquepiän. Coo yhaabiädsøm̱y, mänit hajxy mnajuøꞌøy coo pioodtägøøñä. 33 Jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe, coo jaꞌa tsøꞌty hajxy jaduhṉ mhíxät, mänit hajxy mnajuǿꞌøwät cooc̈h hänajty mobädajpä nwiimbidaꞌañ. 34 Tøyhájtäts mijts nnämaꞌay, cooc̈h hänajty nwiimbidaꞌañ, cajnä jäyaꞌayhajxy hänajty quiøx̱y hoꞌogy, jaꞌa hajxy jädaꞌahaty jugyhajpä. 35 Jaꞌa tsajtwiing jaduhṉ tägoyyaam̱b møødä naax̱wiimbä. Tøjiadaam̱b jaduhṉ nébiøch cham̱ nmädiaꞌaguiän.

36 ’Pero ni pøṉ jaduhṉ quiaꞌa najuøꞌøy mänaaxøø jiadaꞌañii ni mäduhnajtä. Ni jaꞌa Diosmoonsä tsajpootypä hajxy quiaꞌa najuøꞌøy. Ni høøc̈h ngaꞌa najuøꞌøy, høøc̈h jaꞌa Dioshuung. Jagooyyä Dios jaduhṉ ñajuøꞌøy, jaꞌa nDeedyhájtäm.

37 ’Cooc̈h jaduhṉ nwiimbidaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, jaduhṉ mäwíinäts hänajty jiadaꞌañii nebiä Noé jecy jiajtiän. 38 Cajnä Dios jaꞌa nøøgom̱dägoy hänajty quiex̱yñä. Jim̱ä jäyaꞌayhajxy hänajty quiay yhuꞌugy, piøcy yhuꞌugy, høxtä coo jaꞌa Noé hänajty tøø tiägøꞌøy barcojooty. 39 Ni mänit hajxy hänajty quiaꞌa najuøꞌøyñä høxtä coonä jaꞌa nøøgom̱dägoy miejch. Mänit hajxy cøjx chøm̱duꞌubøgyii. Jaduhṉ mäwíinäts jiadáaṉäbä cooc̈h hänajty nwiimbidaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä. 40 Mänitxøø jaꞌa yaꞌadiøjc‑hajxy hänajty nämetsc yhidaꞌañ camjooty. Tuꞌug hänajty yajnøcxaꞌañii; tuꞌug hänajty yajmähmøꞌøwaꞌañii. 41 Metscä toꞌoxiøjc‑hajxy hänajty jiøch. Tuꞌug hänajty yajnøcxaꞌañii; tuꞌug hänajty yajmähmøꞌøwaꞌañii.

42 ’Nähix̱ hahixøꞌø hajxy mhídät; cab hajxy mnajuøꞌøy mänaa jaꞌa mWiindsøṉhajxy quiädaꞌagaꞌañ. 43 Jaduhṉ mäwíinäts jaꞌa cudøjc‑hajxy, coo hajxy jaduhṉ ñajuǿꞌøwät mäduhnajtä jaꞌa meeꞌtspä miedsaꞌañ coods, jujcy hajxy jaduhṉ yhídät, y cabä meeꞌtspä hajxy jaduhṉ yajtøjtägǿꞌøwät. 44 Jaduhṉ mäwíinäts mijtspä, nähix̱ hahixøꞌø hajxy mhídät. Cábøch mijts xñäꞌägä najuǿꞌøwät mänáajøch jaduhṉ ngädaꞌagaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä.

45 ’Jaꞌa moonsäwiindsǿṉ, jeꞌedsä miämoonsä yajcaaby maa jaꞌa wyiindsǿṉ tiøjcän. Hoy jaduhṉ coo jaꞌa wyiindsǿṉ miädiaꞌagy miäbǿjcät, coo cuhwijy tiúnät. 46 Coo jaꞌa wyiindsǿṉ miédsät, jootcujc jaꞌa moonsä ñijiäwøꞌøwaꞌañii mädyii jaduhṉ cudiuum̱b. 47 Tøyhájtäts mijts nnämaꞌay, jaduhṉä moonsä piädaꞌagaꞌañii nebiä wyiindsøṉän jim̱ maa jaꞌa wyiindsǿṉ tiøjcän, mäduhṉ̃tiä jaꞌa wyiindsǿṉ hänajty miøødä. 48 Pero jaꞌa moonsä caꞌa hoybä, jeꞌeds jaduhṉ mänaꞌanaam̱b cooc tyijy jaꞌa wyiindsǿṉ quiaꞌa tsoj medsaꞌañ. 49 Mänitä miämoonsä tiägøꞌøwaꞌañ häyoow̱hijxpä. Mänitä muꞌugyjiäyaꞌay miøødtägøꞌøwaꞌañ caabiä huucpä. 50 Cabä wyiindsǿṉ jaduhṉ yhuuc jahmiedsaaṉnä coo wyiimbidaꞌañ. Coo jaꞌa wyiindsǿṉ jaduhṉ jiaanc̈h médsät, 51 mänítäts jaꞌa craa hoyhoy quiumädow̱aꞌañ møødä miägaꞌawiindøybä. Mänit hajxy jiøꞌøwaꞌañ xiuudsaꞌañ.