1 Nꞌakꞌanʉʉmʉyaampy jatuꞌugʉ ijxpajtʉn: Nꞌokpʉjtákʉm ko ja ja̱ꞌa̱yʉ ꞌyuꞌunk mutskátyñʉm diꞌibʉ ja kuma̱ꞌa̱ñ ꞌyaxa̱jʉyaampy, oy ja kuma̱ꞌa̱ñ tʉgekyʉ tjajaꞌaꞌa̱jtta̱ꞌa̱yaꞌañ diꞌibʉ tyeety myʉda̱jtypy, dʉꞌʉn jaꞌa éxtʉmʉ tuumbʉn. 2 Ja uꞌunkteety myʉda̱jtypy ja uꞌunkꞌijxpʉ diꞌibʉ kywentʉꞌa̱jttʉp ja ꞌyuꞌunk, extʉ ko tpa̱a̱dʉt ja tiempʉ ma̱ ja tyeety tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ. 3 Dʉꞌʉn nandʉꞌʉn ʉdsa̱jtʉm diꞌibʉ xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja Dios: ko ijty nmutskꞌa̱jtʉm, jaꞌa njʉna̱ꞌa̱nʉm ma̱ kyajnʉm myiñ ja Jesús, koonʉm nmʉmʉdoꞌom éxtʉm xyꞌanaꞌamʉm ja diꞌibʉ xykywentʉꞌa̱jtʉm, jaꞌa njʉna̱ꞌa̱nʉm ja Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn. 4 Per ko tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ diꞌibʉ Dios tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ, net ja Dios tkejxy ja ꞌyUꞌunk Jesús, tuꞌugʉ toxytyʉjk yajmiin yajja̱jtʉ, es jyikyꞌajty Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn patkʉꞌʉy, 5 es dʉꞌʉn kyaj xykyʉꞌʉmꞌa̱jtʉm tadʉ anaꞌamʉn. Es ko nꞌaxá̱jʉm ja Jesús éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ ma̱ Dios xyꞌaxá̱jʉm éxtʉmʉ ꞌyuꞌunk.

6 Es pa̱a̱dyʉ Dios tʉ tpʉjtaꞌaky ja ꞌyUꞌungʉ Jya̱ꞌa̱jʉn njodotyꞌa̱jtʉm nwinma̱ꞌa̱ñotyꞌa̱jtʉm ma̱ jyʉnaꞌañ: “Tatituꞌunk.” 7 Es dʉꞌʉn kyaj mnakyꞌítʉt éxtʉmʉ tuumbʉn, tyam ja Dios mꞌuꞌunkꞌa̱jtʉdʉp; es jaꞌagyʉjxm ko mꞌuꞌunkꞌátʉdʉ, mꞌaxá̱jʉdʉp ja kuma̱ꞌa̱ñ diꞌibʉ Dios mmoꞌoyánʉdʉp.

8 Ko naty kyaj xyꞌixyꞌattʉ ja Dios, mmʉduundʉ ja diꞌibʉ kyaj yʉꞌʉdyʉ Dios. 9 Per tyam, jaꞌa ko xyꞌixyꞌattʉ Dios, o niꞌigʉ oy njʉna̱ꞌa̱nʉm, Dios mꞌaxá̱jʉdʉp éxtʉmʉ ꞌyuꞌunk, ¿wiꞌix xymyʉdundʉ jatʉgok diꞌibʉ kyaj ti wyaꞌañ es yaꞌꞌama̱ꞌa̱t? ¿Ti mdsojktʉp jatʉgok es yʉꞌʉ xymyʉdúndʉt éxtʉmʉ tuumbʉ juybyʉn? 10 Mmʉjtuundʉp ja xʉʉ, ja poꞌo es ja jʉmʉjt. 11 Jotmaymyʉʉdʉts mʉt ko waꞌanxyʉp tʉ tyʉgoy ja nduungʉts ma̱ miidsʉty.

12 Mʉguꞌugítʉty, nmʉnuꞌxtáktʉp es mjikyꞌátʉt éxtʉm xyꞌíxyʉts ʉj njikyꞌaty, jaꞌa ko tʉts njʉmbity éxtʉm miidsʉty. Kyajts ja yam miits xymyʉpekytyúndʉts. 13 Pes yajxón xyjamyátstʉt miidsʉty ko tim jawyiin ndukꞌʉxpʉjktʉ ja oybyʉ ayuk, jaꞌa kots ʉj jam nꞌijty miits mʉʉt mʉt kots nba̱ꞌa̱mbejty. 14 Es oy xyjaꞌꞌayoꞌonꞌa̱jttʉ ja nba̱ꞌa̱mʉts kots xypya̱ꞌa̱mꞌijxtʉ, ʉj kʉꞌʉmts nnika̱jxpéty ko kyajts oj xyꞌʉxtijtʉ, niꞌigʉts xyꞌaxá̱jʉdʉ ja nꞌʉxpʉjkʉnʉts es xyꞌaxá̱jʉdʉts jantsy tsuj éxtʉmxyʉp tuꞌugʉ Diosʉ ꞌyanklʉs o éxtʉmxyʉbʉ Jesukristʉ kʉꞌʉm. 15 ¿Wiꞌix ko tʉ xyꞌʉxtijtʉ yʉ nꞌʉxpʉjkʉnʉts tyam? Tʉʉyʉp nʉgoots xyjantsypyaꞌꞌayoodʉ, ko extʉ mjajuudándʉ ja mwiinʉty es xyjanamoꞌoyándʉts. 16 ¿Wiꞌix kots tyam xyꞌíxtʉts miits éxtʉmʉ mmʉdsipʉn, mʉt jeꞌeyʉ ko tʉ ndukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉ ja tʉyꞌa̱jtʉn?

17 Diꞌibʉ mdukmʉdíjʉdʉp miidsʉty es xypyadúndʉt ja israelítʉdyʉ ꞌyanaꞌamʉn, kyaj ttundʉ es miits xytyukꞌoyꞌáttʉt, jaꞌa tyuundʉp esʉts miits xyꞌʉxtijtʉdʉts, jaꞌa tyuundʉp es miits xyꞌaxá̱jʉdʉt yʉꞌʉjʉty éxtʉm yʉꞌʉjʉty jeꞌeyʉ xymyʉtnaymyaayʉbʉꞌáttʉ. 18 Byeen ꞌyóyʉty ko dʉꞌʉñʉm nduꞌunʉmʉ kwentʉ ja wiingátypyʉ; per jeꞌeyʉ ko amumduꞌuk jot mʉʉt, kyaj yʉꞌʉyʉty kots miits mʉʉt nꞌittʉ. 19 Nitítʉty, tyámʉts jatʉgok nꞌayoy mʉt miits éxtʉm ko ja uꞌunkta̱a̱k dyajmíñ dyajja̱ꞌty ja ꞌyuꞌunk. Dʉꞌʉnʉts nꞌayoy extʉ koonʉmts nꞌixy ko Kristʉ jyikyꞌaty ma̱ miidsʉ mjot mwinma̱ꞌa̱ñʉty. 20 Tyámʉts njantsyjyatseky nꞌita̱ꞌa̱ñʉts mʉt miidsʉty esxyʉp nmadyákʉm kʉꞌʉm es nga̱jxwijxyʉp éxtʉm miits mnayjyáwʉdʉ, mʉt ko nekykyʉjxy kyajts nnijawʉ wiꞌix nga̱jxwijtʉt, pes, kyajts nnijawʉ wiꞌixʉts nwinmáyʉt mʉt miidsʉty.

21 Anmaagyʉdsʉ tya̱a̱dʉ miidsʉty diꞌibʉ pyanʉjxtʉp ja Moisés ꞌyanaꞌamʉn, ¿Tii kyaj xyjaygyúkʉdʉ diꞌibʉ Moisés xytyukmʉnikákʉm ja̱a̱ybyéty? 22 Pes dʉꞌʉn xyꞌanma̱ꞌa̱yʉm ko Abra̱a̱n myʉda̱jt majtskʉ ꞌyuꞌunk: tuꞌuk mʉt ja Agar, ja pyoꞌoduumbʉ, es jatuꞌuk mʉt ja ñʉdoꞌoxy Saarʉ. 23 Ismaꞌel myiñ jyajty éxtʉmʉ Abra̱a̱nʉ ꞌyuꞌunk esʉ Agar. Perʉ Saarʉ kyajpʉ naty ꞌyuꞌunkpa̱a̱tyñʉm, net ja Dios wya̱ndakʉ yʉꞌʉ es dyajmín dyajja̱ꞌtʉt tuꞌugʉ ꞌyuꞌunk. Pa̱a̱ty ja Saarʉ dyajmiiñ dyajja̱jty ja Isa̱a̱ éxtʉm ja Dios twa̱ndaky ja Abra̱a̱n. 24 Nbʉjtákypyʉts yʉꞌʉ éxtʉmʉ ijxpajtʉn. Ja toxytyʉjkʉ nimajtskpʉ, majtsk ja kajxyꞌátypyʉ tkudánʉdʉ: ja kajxyꞌátypyʉ diꞌibʉ ja Moisés yajmooy ma̱ ja Sinaꞌii Kopk, jaꞌa yʉꞌʉ ja Agar kyudʉnaapy. Pʉ́nʉty tyukꞌijtʉdʉbʉ tya̱dʉ kajxyꞌátypyʉ, dʉꞌʉn ja ꞌyuꞌunk ꞌyʉna̱ꞌk myindʉ jya̱ꞌttʉ es ꞌyíttʉt éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ. 25 Ja Agar kyudʉnaapy ja Sinaꞌii Kopk jam Araabyʉ, myʉtnaybyátʉp ja Jerusalén, ma̱ tyam ja anaꞌamʉn tpadundʉ mʉt ja ꞌyuꞌunk ꞌyʉna̱ꞌkʉty éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ. 26 Per ja Saarʉ jaꞌa ꞌyandijpy ja Jerusalén ka̱jpn diꞌibʉ tsa̱jpótm. Yʉꞌʉ dʉꞌʉn nda̱a̱kꞌa̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm diꞌibáty nꞌaxá̱jʉm ja Jesukristʉ. 27 Pes ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnaꞌañ:

28 Mʉguꞌugítʉty, ʉdsa̱jtʉmʉdyʉ dʉꞌʉn éxtʉm ja Isa̱a̱, ʉdsa̱jtʉmʉ dʉꞌʉn ja uꞌunk ʉna̱ꞌk diꞌibʉ Dios wya̱ndak dyaka̱ꞌa̱ñ ma̱ ja Saarʉ. 29 Es dʉꞌʉn éxtʉm jékyʉp ja poꞌoduumbʉ ꞌyuꞌunk ttukxiky diꞌibʉ miin ja̱jt naxwiiñ Espíritʉ Santʉ myʉkꞌa̱jtʉngyʉjxm, dʉꞌʉn tyam diꞌibʉ pyanʉjxtʉp ja israelítʉdyʉ ꞌyanaꞌamʉn xymyʉdsipꞌa̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm mʉt ko mbanʉjxʉm ja Jesukristʉ. 30 Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jaꞌa xytyuknija̱ꞌa̱m ko Dios tꞌanma̱a̱y ja Abra̱a̱n: “Ʉxwop ja poꞌoduumbʉ esʉ ꞌyuꞌunk, mʉt ko kyaj dyajwa̱ꞌxʉt ja mjikyꞌa̱jtʉn mʉt ja mnʉdoꞌoxyʉ ꞌyuꞌunk.” 31 Pes dʉꞌʉn, mʉguꞌugítʉty, ʉdsa̱jtʉm kyaj xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja poꞌoduumbʉ, diꞌibʉ ꞌyandijpy ko ʉdsa̱jtʉm kyaj nbaduꞌunʉm ja israelítʉdyʉ ꞌyanaꞌamʉn. Ʉdsa̱jtʉm yʉꞌʉ xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja toxytyʉjk diꞌibʉ awa̱ꞌa̱tstuuy, diꞌibʉ ꞌyandijpy ko tʉ nꞌaxá̱jʉm ja Jesukristʉ es pa̱a̱ty xyꞌuꞌunkꞌa̱jtʉm ja Dios.