1 Ki oti raa nau ku kite te lani hoou ma te kerekere hoou. Te lani mua ma te kerekere mua raa ku seai, aa te moana raa hoki ku seai.✡ Is 65.17; 66.22; 2 Pet 3.13 2 Teenaa ki kite nau te henua e tapu TeAtua, te Jerusalem hoou, e tukua iho i TeAtua i te lani, e mee ma se taupu e hai laakei ki haka aavanatia.✡ Is 52.1; 61.10; Rev 3.12 3 Araa nau ku lono i te reo e taratara mai vaaruna i te kina te nohorana hakamaatua TeAtua peelaa, “Teenei TeAtua ku noho ma naa tama te maarama nei. A Ia ma ki noho ma laatou, aa laatou ku mee ma ni tama TeAtua. Teenaa TeAtua tana tino ma ki noho ma laatou aa ku mee ma se Atua laatou.✡ Ezek 37.27; Lev 26.11,12 4 A Ia ma ki soroia a Ia naa reimata e ffuro mai i naa karamata laatou. Naa tama naa ma ki see lavaa hakaoti te mmate aa laatou ma ki see lavaa hakaoti te ppari. Laatou ma ki see ttani hoki ka hakallono isu, i te tiputipu imua raa ku seai.”✡ Is 25.8; 35.10; 65.19

5 Ki oti raa te tama e noho i aruna te nohorana maatua raa ku taratara peelaa, “Teenei nau ku pena naa mee hakkaatoa ki hoou.” A Ia ki taratara hoki peelaa, “Sissia naa taratara nei ki too laupepa, i teenei ni taratara maaoni aa kootou e tau te tauhia kootou naa taratara nei”. 6 Teenaa a Ia ki mee mai hoki, “Naa mee katoo ku oti te haia a nau. Nau nei ko te Alfa aa te Omega, te kaamata aa te hakaoti ana naa mee hakkaatoa. Naa tama e hiiunu raa, laatou ma ki tiiake nau ki unu laatou i te vai e hakaora tama, aa laatou ma ki see taavi te vai e unu laatou naa.✡ Is 55.1 7 Naa tama e hakataakoto tonu iaa nau no ttae ki te hakaoti ana raa ma ki haia a nau peenei: Nau ma ki mee ma se Atua laatou, aa laatou ku mee ma ni tamalliki aaku.✡ 2 Sam 7.14; Ps 89.26-27 8 Tevana iaa naa tama e kiri mattaku, naa tama e hakakkee i Jesus, naa tama e manava kerekkere, naa tama e taa tama, naa tama e hai huri, naa tama e hai ki naa pakava, naa tama e lotu ki naa aitu e penappena, aa ma naa tama e taratara kailallao raa ku oti te tukua mai laatou kina TeAtua. Te kina laatou raa ko te rua e ura naa korokorohatu, teenaa ko te ssoa te mate.”

9 Teenaa te ensol tokotasi i te takahitu ensol teelaa ni ssura mai ma naa tamaa kamete e hitu e takkoto naa haaeo hakaoti e hitu raa, ku hanake kiaa nau no mee mai, “Kau ki hakaari atu nau te taupu e mee ki aavana i te Sukua Sipsip.” 10 Nau ni tauria TeAitu no saaua nau te ensol raa no hakatuuria i te tauru te mouna e oo iloo i aruna, teenaa ki hakaari mai a ia ki kite nau i Jerusalem, te henua e tapu, i ana tukua iho i TeAtua i te lani ka au ki laro.✡ Ezek 40.2 11 Te henua naa e maasina katoo ki te ttia te haitino TeAtua, teenaa e too tana maasina pee ko te tamaa hatu e kkiva e ttapa ma se ‘jasper’, aa e maarama ma se kalas ‘chrystal’. 12 Te hiri e taakai vaataha te henua naa e konotuu iloo ki aruna ka mee ana tootoka e sinahuru maa rua, aa teelaa se taka sinahuru maa rua naa ensol raa e ttuu ka roorosi i naa tootoka naa. I aruna naa tootoka raa, naa inoa naa haanauna e sinahuru maa rua i te manava Israel raa e mmau. 13 E mee naa tootoka tiki toru i naa vasi katoo te henua naa: e toru e huri ki te anake, e toru ki te vasi haka saupuku, e toru i te vasi haka tokorau, aa e toru e huri ki te laki.✡ Ezek 48.30-35 14 Te hiri naa e hakatuu i aruna naa pou hakamaatua e sinahuru maa rua, aa naa inoa te taka sinahuru maa ttakarua aposol te Sukua Sipsip raa e mmau i naa pou naa.

15 Te ensol teelaa ni taratara mai kiaa nau raa e tuu ma te haaite raa ki haaite te lasi te henua naa, teenaa ki haaiteria a ia naa tootoka raa ma te hiri e aareha i te henua naa. Te haaite e tuu ma ia naa e pena ki te kol.✡ Ezek 40.3 16 Te llaha te henua naa ma tana huarooroa e hakatau peellaa lokoi. Teenaa te saaita te ensol naa ni haaite te henua naa raa, te huarooroa te henua naa e noto i naa sinahuru maa lua mano naa ‘stadia’.* Naa taratara haka Greece e mee maa “12,000 stadia,” raa e noto naa simata e lua maa te haa naa rau naa kilomita (2,400). Te kooina 12,000-nei e huriake ki naa Jew raa i teenei se kooina e kaatoa. Te llaha ma te konotuu te henua naa e hano hoki peenaa. 17 Te ensol raa ni haaite te hiri raa hoki, tautari ki naa hahaaite te henua. Te mattoru te hiri raa e noto te lau ma te matahaa maa haa naa ‘cubit’.† Te taratara haka Greece raa, e mee maa “144 peikos” i te mattoru te hiri raa, e noto naa sekumi e toru ma naa roha e toru. Te kooina 144-nei e huriake ki naa Jew raa i teenei se kooina kaatoa (12x12). 18 Te hiri raa e pena ki te hatu e ttapa ma se ‘jasper’, aa te henua naa iaa e pena ki te kol, aa e maarama ma se kalas. 19 Naa pou hakamaatua e hakatuu ai te hiri te henua naa e hai laakei katoo ki te kau tamaa hatu e kkiva. Te pou hakamaatua mua raa e hai laakei ki te ‘jasper’, te ssoa te pou raa ki te hatu ‘sapphire’, te ttoru naa pou raa ki te hatu ‘agate’, te haa naa pou raa ki te hatu ‘emerald’, 20 te rima naa pou ki te hatu ‘onyx’, te ono naa pou ki te hatu ‘carnelian’, te hitu naa pou ki te hatu ‘quartz’, te varu naa pou ki te hatu ‘beryl’, te sivo naa pou ki te hatu ‘topaz’, te sinahuru naa pou ki te hatu ‘chalcedony’, te sinahuru maa tasi naa pou ki te hatu ‘turquoise’, aa te sinahuru maa rua naa pou raa e hai laakei ki te hatu ‘amethyst’. 21 Naa tootoka e sinahuru maa rua raa e ppena ki naa tamaa hatu makilakkila e ttapa ma ni ‘pearl’, teenaa te tootoka e pena ki te ‘pearl’ tokotasi. Naa saarena te henua naa e ppena ki naa kol, aa e maarama ma se kalas.✡ Is 54.11-12

22 Nau ni see kite ma se hare tapu iloto te henua naa, i te aa i te henua naa e tapu i aa ia ku nohoria TeAtua, TeAriki Haimahi, ma te Sukua Sipsip. 23 Te laa ma te marama see tii i te kina naa, i te ttia te haitino TeAtua e too i te kina naa no maarama ai te henua naa, aa te Sukua Sipsip raa e maasina pee ko te lamu te kina naa.✡ Is 60.19-20 24 Teenaa naa kanohenua katoo i te maarama nei ma ki nnoho iloto te maasina e too i te henua naa, aa naa tuku i te kerekere nei ma ki tari ake naa hekau laatou ki te henua naa.✡ Is 60.3 25 Naa tootoka te henua naa ma ki ttuu tallaki peenaa; naa tootoka naa ma ki see ppui, i te aa, te poo see sura i te henua naa. 26 Naa hekau ma naa mane naa kanohenua katoo ma ki oti ku too atu ki loto te henua naa.✡ Is 60.11 27 Tevana iaa see hai mee e kerekkere ma ki hakauruhia ki loto te henua naa, aa see hai tama hoki e sosorina hakannapa ka taratara kailallao ma ki lavaa te uru atu ki loto te henua naa. Naa tama koi e mmau naa inoa laatou iloto te laupepa te Sukua Sipsip, teelaa e takkoto naa inoa naa tama e ora hakaoti, teenaa ma ki oo atu no nnoho i te henua naa.✡ Is 52.1; Ezek 44.9