8
―――
1 Daidʌ ʌSuusi ii ʌOliivosi giidiamu. 2 Dai siaadico mosmaasico ʌʌpamu ii ʌgai quiuupiamu. Tai vʌʌscatai dada siaaco daacatadai ʌSuusi vai ʌgai mamaatʌtuldimi ʌoodami. 3 Dai quiaa ñioocaitadai ʌSuusi tai dada ʌfariseo ʌʌmadu ʌdudunucamigadʌ ʌjudidíu dai vuaa ʌmo ooqui ismaacʌdʌ gogoosi gʌducami dai aa tʌʌ isʌma voopoi ʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ maitʌrcunadʌ. Daidʌ ʌfariseo ʌoodami vuitapi van cʌi ʌooqui, 4 daidi itʌtʌdai ʌfariseo ʌSuusi:
―Mamaatʌtuldiadami, ʌʌmoco tʌʌ idi ooqui isʌʌmadu voopoi ʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ maitʌrcunadʌ. 5 Moseesacaru sʌʌlicamigadʌrʌ pocaiti sai gʌaagai iscoodadagi ismaacʌdʌ googosi gʌnducami ojoodaicʌdʌ. ¿Aapio pʌcaiti? ―tʌtʌdai ʌfariseo ʌʌmadu ʌgaa.
6 Pocaiti ʌgai mosnʌijada ʌliditai astʌʌna ʌSuusi gaagaitadai ʌgai isducatai gʌpiʌr vuaajagi ʌSuusi. Dʌmos ʌSuusi cuicʌʌsa dai ooja dʌvʌʌrapi gʌmasavicʌdʌ. 7 Dai ʌgaa apiatʌcacaimi, taidʌ ʌSuusi cʌquiva daidʌ itʌtʌdai:
―Tomasmaacʌdʌ aapimʌ mʌsmaacʌdʌ vuaa goooqui dai ismaacʌdʌ tomali ʌmo imidagai maisoimaasi ivuaadana vai ʌpʌga maiñana goooqui ―tʌtʌdai ʌSuusi.
8 Dai ʌpamu cuicʌʌsa dai gaooja dʌvʌʌrapi. 9 Dʌmos ʌgai ismaacʌdʌ vuaa ʌooqui moscaʌ istumaasi aagai ʌSuusi dai mosʌʌmadutai iimimi. Ʌʌpʌga ʌcʌcʌʌliocoidadioma dai gooquiʌrʌ ʌuutuducʌdioma maatʌcatai vʌʌscatai isʌrsoimaasi ivuaadami. Dai maivii tomali ʌmoco mosʌʌgi vii ʌSuusi ʌʌmadu ʌooqui. 10 Amaasi ʌSuusi cʌquiva dai camaitʌʌ tomali ʌmaadutai ʌgaa, potʌtʌdai ʌgai ʌooqui:
―¿Siaaco duudui ʌoodami ismaacʌdʌ gʌpiʌrʌ gʌvuupai? ¿Camaitiipu sioorʌ gʌmaicarsagi? ―tʌtʌdai ʌSuusi.
11 Tai ʌooqui potʌtʌdai:
―Chu. Camaitiipu, tomali ʌmaadutai ―tʌtʌdai.
Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai:
―Tomali aanʌ maitʌmaicarsamu. Sivi gia imʌdañi dai camaisoimaasi ivuaada ―tʌtʌdai.
―――
12 Daidʌ ʌSuusi apiaaatagidimi ʌoodami ismaacʌdʌ ʌʌmadu aatagaitadai:
―Aanʌ anʌsoicʌi ʌoodami iscʌʌga maatʌ caʌcagi istumaasi Diuusi ipʌlidi isivuaadagi. Dai sioorʌ giñvaavoitudai ʌgai gia viaacamu ibʌdagai utudui dai camaioojiadamu issoimaasi ivuaadagi ―tʌtʌdai ʌSuusi.
13 Amaasi ʌfariseo itʌtʌdai ʌSuusi:
―Aapi cʌʌga ñioocai ʌʌgi gʌvʌʌtarʌ dʌmos gʌñiooqui maiñamʌga ―tʌtʌdai ʌfariseo.
14 Daidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Tomasi ʌʌgi aanʌ cʌʌga ñioocai giñvʌʌtarʌ vʌʌscʌrʌ sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi istumaasi aagai aanʌ. Cʌʌ maatʌ aanʌ iñsiaadʌrʌ divia dai iñsiaaco imia iñagai dʌmos aapimʌ gia maimaatʌ iñsiaadʌr divia tomali iñsiaaco imia iñagai. 15 Aapimʌ caʌ istumaasi aagai aanʌ dai pocaiti sai maiñamʌga giñiooqui maimaatʌcatai sioor aanʌ dʌmos aanʌ maigʌpiʌr vuupai tomali ʌmaadutai. 16 Dʌmos isgʌpiʌr gʌnvuupadamudai aanʌ istumaasi aagadamudai ʌrsʌʌlicamicamudai. Aanʌ maiʌʌgi gʌpiʌr gʌnvuupadamudai. Diuusi giñoogai ismaacʌdʌ giñootoi ʌgai gʌpiʌr gʌnvuupai aanʌ iñʌʌmadu. 17 Dai Moseesacaru sʌʌlicamigadʌrʌ pocaiti sai siʌʌscadʌ gooca cʌcʌʌli nʌijadami ʌmadugan caitiadagi aliʌsi gʌaagai isvaavoitudagi. 18 Aanʌ anʌrʌmo nʌijadami daidʌ giñooga ismaacʌdʌ giñootoi ʌgai ʌrʌmai nʌijadami ―tʌtʌdai ʌSuusi.
19 Amaasi ʌgaa itʌtʌdai:
―¿Vaa daja gʌooga? ―tʌtʌdai.
Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:
―Aapimʌ maimaatʌ iñsioorʌ aanʌ, tomali maimaatʌ giñooga. Ismaatʌmudai aapimʌ iñsioorʌ aanʌ aidʌ gia maatʌmudai ʌʌpʌ giñooga ―tʌtʌdai ʌSuusi.
20 ɅSuusi gaaagidi vʌʌsi gomaasi gamamaatʌtulditai daacatai ʌgʌʌ quiuupiʌrʌ anaasi siaaco daraaja ʌcajoñi siaaco gʌdaraasai ʌtumiñsi Diuusi aa duiñdadʌ vʌʌtarʌ. Dʌmos tomali ʌmaadutai maibʌi ʌSuusi. Maiquiaa aayi istuigaco cascʌdʌ.
―――
21 Daidʌ ʌSuusi ʌpamu ñiooqui ʌoodami daidʌ itʌtʌdai:
―Aanʌ anʌimia iñagai dai aapimʌ giñgaagamu dʌmos aapimʌ iimia agai ʌDiaavorʌ ʌʌmadu aapimʌ ʌrsoimaasi ivuaadami cascʌdʌ. Dai maitistutuidi isimiagi aapimʌ mʌʌca iñsiaaco imia iñagai aanʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.
22 Amaasi ʌjudidíu pocaiti:
―¿Ʌʌgi gʌmuaa agai lienʌ goovai dai cascʌdʌ povʌrtʌtʌdai tʌsai maitistutuidi isiimiagi mʌʌca siaaco imia agai goovai? ―caiti.
23 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai:
―Aapimʌ ʌroidigi daama oidacami dʌmos aanʌ gia chu. Aanʌ tʌvai tʌvaagiaiñdʌrʌ. 24 Cascʌdʌ povʌntʌtʌdai aanʌ mʌsai aapimʌ imia agai ʌDiaavora ʌʌmadu quiaa soimaasi ivuaadamicatai. Ismaitiñvaavoitudai aapimʌ gʌnaagiditai iñsioorʌ aanʌ aidʌ gia aapimʌ iimia agai ʌDiaavora ʌʌmadu quiaa soimaasi ivuaadamicatai ―tʌtʌdai ʌSuusi.
25 Amaasi ʌjudidíu itʌtʌdai:
―¿Poorʌ aapio? ―tʌtʌdai.
Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:
―Casi gʌnaagidi aanʌ tucamidʌrʌ abiaadʌrʌ. 26 Dai aanʌ quiaa gaaagidamu naana maasi istumaasi gʌnaagaitai aapimʌ dai aanʌ gʌpiʌrʌ gʌnvuaajamu ʌʌmo istumaasicʌdʌ. Dʌmos aanʌ gaaagidi mosʌcaasi istumaasi giñaagidi ʌgai ismaacʌdʌ giñootoi dai ʌgai gia sʌʌlicʌdʌ aagai mosʌcaasi istumaasi ʌrvaavoi ―tʌtʌdai ʌSuusi.
27 Dʌmos ʌjudidíu maimaatʌ caʌ isʌSuusi aagai Diuusi gʌrooga. 28 Cascʌdʌ ʌSuusi potʌtʌdai:
―Siʌʌscadʌ aapimʌ giñmuaagi aidʌ gia maatʌmu aapimʌ iñsaanʌ ʌrʌCristo ʌgai vaa ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami. Dai aanʌ gʌñaagidi mosʌcaasi istumaasi giñmamaatʌtuli giñooga maisiu istumaasi ʌʌgi aanʌ ipʌlidi. 29 Dai giñooga ʌgai daidʌ giñootoi dai vʌʌscʌrʌ giñʌʌmadu daja. Ʌgai maiʌʌgi giñdadagitu. Aanʌ vʌʌscʌrʌ ivueeyi istumaasi ʌgai ipʌlidi ―tʌtʌdai ʌSuusi.
30 Aidʌsi ʌSuusi aagidi gomaasi muidutai vaavoitu.
―――
31 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai ʌjudidíu ismaacʌdʌ vaavoitu:
―Isaapimʌ apiavaavoitudadagi istumaasi gʌnaagidi aanʌ, sʌʌlicʌdʌ aapimʌ ʌrgiñmamaatʌrdamicamu. 32 Dai maatʌmu istumaasi ʌrvaavoi. Dai siʌʌscadʌ camaatia aapimʌ istumaasi ʌrvaavoi aidʌ gia camaitʌrpipiooñicamu aapimʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.
33 Tai ʌgai itʌtʌdai:
―Aatʌmʌ ʌrAvraañicaru cajiudadʌ. Dai tomali ʌmo imidagai maitʌrpipiooñigadʌcatadai tomali ʌmaadutai. ¿Ducatʌ caiti aapi iscamaitʌrpipiooñicamu aatʌmʌ? ―tʌtʌdai ʌgai.
34 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:
―Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi sai sioorʌ soimaasi ivuaadagi ʌgai gia ʌrpiooñigadʌ ʌDiaavora. 35 Ʌmo cʌʌli maiʌmadugan duucai nʌidi gʌpipiooñiga dai gʌmaamara. 36 Dai siʌʌscadʌ aanʌ Diuusi maradʌ ismaacʌdʌ tʌvai tʌvaagiaiñdʌrʌ cʌʌgacʌrʌ vusaidiagi ʌmo cʌʌli ʌgai camaitʌrpiooñigadʌcamu ʌDiaavorʌ. 37 Camaatʌ aanʌ isaapimʌ ʌrcajiudadʌ Avraañicaru dʌmos aapimʌ maitiñvaavoitudai cascʌdʌ giñmuaa ʌlidi. 38 Aanʌ anʌgʌnaagidi istumaasi giñooga giñmaatʌtuli dai aapimʌ ivueeyi istumaasi gʌnaagidi gʌnooga ―tʌtʌdai ʌSuusi.
39 Taidʌ ʌgai aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Avraañicaru ʌrgʌraduñicaru ―tʌtʌdai ʌgai.
Dʌmos ʌSuusi itʌtʌdai:
―Issʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi isaapimʌ ʌrAvraañicaru cajiudadʌcamudai aidʌ gia giñvaavoitudamudai aapimʌ ʌpan duucai Avraañicaru. 40 Dʌmos aapimʌ giñmuaa ʌlidi tomasi aanʌ gʌnaagidi mosʌcaasi itumaasi ʌrvaavoi istumaasi Diuusi giñmaatʌtuli. Avraañicaru maipoduucai iduuñimudai. 41 Aapimʌ ivueeyi poduucai isduucai ivueeyi gʌnooga ―tʌtʌdai ʌSuusi.
Amaasi ʌgai itʌtʌdai:
―Aatʌmʌ maitʌrmaamaradʌ ooqui taatacaligami. Mosʌmaduga gʌrooga ʌgai vaa ʌrDiuusi ―tʌtʌdai ʌjudidíu.
42 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai:
―Issʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoicamudai isDiuusi ʌrgʌnoogacamudai aidʌ gia aapimʌ giñoigʌadamudai. Diuusi giñootoi maisiu mosʌʌgi divia aanʌ. 43 Aapimʌ maitipʌlidi isʌʌgiadagi istumaasi gʌnaagidi aanʌ cascʌdʌ maimaatʌ caʌ giñmamaatʌtuldiaraga. 44 Aapimʌ gʌnooga ʌrʌDiaavora cascʌdʌ aapimʌ ʌrmaamaradʌ ʌDiaavora daidʌ ivuaada ʌlidi istumaasi ʌgai ipʌlidi. Tucamidʌrʌ abiaadʌrʌ ʌDiaavora ʌrgamuaacami daidʌ ʌryaatavogami. Ʌgai tomali ʌmo imidagai maiaagai istumaasi ʌrvaavoi baiyoma vʌʌscʌrʌ mosyaatagʌi ʌgai. Vʌʌsi istumaasi tʌtʌgitoi ʌgai maitʌrvaavoi potuiga ʌgai cascʌdʌ. Ʌgai ʌroogadʌ ducami vʌʌsi ʌyaatavogami. 45 Cascʌdʌ siʌʌscadʌ aanʌ gʌnaagidi istumaasi ʌrvaavoi aapimʌ maitiñvaavoitudai. 46 Tomali ʌmaadutai aapimʌ gʌnsaagida maitistutuidi isaagagi iñsaanʌ idui ʌmo istumaasi soimaasicami. Siʌʌscadʌ gʌnaagiada aanʌ istumaasi ʌrvaavoi, ¿tuimʌsi maitiñvaavoitudai aapimʌ? 47 Diuusi maamaradʌ sʌʌlicʌdʌ oojoidi iscaʌcagi Diuusi ñiooquidʌ dʌmos aapimʌ maicaʌca ʌlidi Diuusi ñiooquidʌ, aapimʌ maitʌrDiuusi maamaradʌ cascʌdʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.
―――
48 Amaasi ʌjudidíu itʌtʌdai:
―Sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi istumaasi aagai aatʌmʌ sai aapi ʌrsamaritano dai isviaa aapi ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ ―tʌtʌdai ʌjudidíu.
49 Daidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Aanʌ gia maiviaa Diaavora tʌaañicarudʌ. Aanʌ mossiaa duutudai giñooga dai aapimʌ maisiaa giñduutudai mossoiduucai giñnʌidi. 50 Aanʌ maigagaagai sioorʌ siaa giñduutuadagi dʌmos vʌʌscʌrʌ oidaga ʌmoco ismaacʌdʌ gagaagai sioorʌ siaa giñduutuadagi, dai ʌgai soimaasi taatatuldiami sioorʌ maisiaa giñduutuadagi. 51 Vaavuava sai sioorʌ ʌʌgiditai caʌ istumaasi gaaagidi aanʌ ʌgai gia tomastuigaco oidaca agai ―tʌtʌdai ʌSuusi.
52 Amaasi ʌjudidíu aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Sivi gia cʌʌ maatʌ aatʌmʌ issʌʌlicʌdʌ viaa aapi ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ. Avraañicaru dai vʌʌsi Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ coi dai vʌʌscʌrʌ aapi gʌraagidi sai sioorʌ ʌʌgiditai caʌ istumaasi gaaagidi aapi ʌgai gia tomastuigaco oidaca agai. 53 ¿Povaipʌsi ʌlidi aapi pʌsai vaamioma viaa guvucadagai isʌAvraañicaru gʌrʌʌqui aduñicaru ismaacʌdʌ camuu? ¿Dai povaipʌsi ʌlidi aapi pʌsai vaamioma viaa guvucadagai siʌDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌcaru ismaacʌdʌ cacoi? ¿Aapia poorʌ gʌʌlidi? ―tʌtʌdai ʌjudidíu.
54 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai:
―Iñsaanʌ ʌʌgi cʌʌga ñioocadagi ʌʌgi gimvʌʌtarʌ aidʌ gia maiñamʌga giññiooqui. Dʌmos Diuusi giñooga ʌgai vaa ismaacʌdʌ aagai aapimʌ saidʌ ʌrgʌnDiuusiga ʌgai gia cʌʌga ñioocai aanʌ gimvʌʌtarʌ. 55 Dʌmos aapimʌ maimaatʌ ʌgai. Aanʌ gia maatʌ ʌgai. Daidʌ isgʌnaagiadagi aanʌ ansai maimaatʌ aanʌ ʌgai aidʌ gia aanʌ ʌryaatavogamicagi gʌnʌpan duucai. Dʌmos sʌʌlicʌdʌ ʌrvaavoi iñsaanʌ maatʌ ʌgai dai ʌʌgiditai caʌ aanʌ vʌʌsi istumaasi giñaagidi ʌgai. 56 Gʌnʌʌqui aduñicaru Avraañi aliʌsi baigʌʌli maatʌcai iñsaanʌ divia iñagaitadai oidigi daama dai vaamioma baigʌʌli ʌgai aidʌsi divia aanʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.
57 Amaasi ʌjudidíu potʌtʌdai ʌSuusi:
―Maiquiaa viaa aapi goo coobai dan baivʌstaama uumigi, ¿ducatai caiti aapi isnʌidi Avraañicaru? ―tʌtʌdai ʌgai.
58 Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Vaavuava ismaiquiaa vuusaicai Avraañicaru abiaadʌrʌ catʌvaagiʌrʌ daacatadai aanʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.
59 Amaasi vui ʌjudidíu ojoodai dai maicarsa ʌliatugai ʌgai ʌSuusi. Dʌmos ʌSuusi gʌʌʌsto ii dai vuusai ʌgʌʌ quiuupiaiñdʌrʌ. Dai ʌoodami saagida daivusai dai ii.