1 Ʌmo cʌʌli Betaaniʌrʌ oidacami aliʌ coococatadai. Lázaru tʌʌgidu ʌgai. Daidʌ ʌLázaru susuculidʌ ʌrMaría dai Maaruta. 2 María ʌgai dai ʌʌquioma tʌi asaiti sigian uuvaicʌdʌ ʌSuusi ʌʌcasodʌ daama dai gʌcuupacʌdʌ gaqui. 3 Daidʌ María ʌʌmadu Maaruta ootoi ʌmo piooñi sai aagidana ʌSuusi sai aliʌ cooco ʌLázaru dai potʌtʌdai ʌpiooñi ʌSuusi:

―Gʌrbaitʌcʌaacamiga, aliʌ cooco gʌaamiiguga Lázaru ―tʌtʌdai ʌpiooñi.

4 Tai mosmaí ʌSuusi daidʌ icaiti:

―Ʌgai oí coocodagai dai tomasi muuquiagi vʌʌscʌrʌ maisiu cascʌdʌ oí coocodagai. Ʌgai oí coocodagai sai poduucai gooquiʌrʌ mui oodami maatʌna issʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai Diuusi, dai sai ʌoodami maatʌna ʌʌpʌ isaliʌ cʌʌ tuiga aanʌ Diuusi maradʌ ―tʌtʌdai ʌSuusi.

5 Tomasi ʌSuusi sʌʌlicʌdʌ oigʌdai Maaruta ʌʌmadʌ suculidʌ ʌʌmadu Lázaru 6 vʌʌscʌrʌ anaasi vii ʌʌpʌ goo tasai. 7 Dai gooquiʌrʌ povʌrtʌtʌdai ʌgai aatʌmʌ:

―Timʌda ʌpamu Judeeamu ―gʌrtʌtʌdai.

8 Tʌtai aatʌmʌ itʌtʌdai:

―Mamaatʌtuldiadami, maiquiaa daivusai mui tasai daidʌ ʌjudidíu mʌʌca Judeeʌrʌ ipʌliditadai isgʌmaicarsagi. ¿Ducatai ʌpamu mʌʌca imia ʌlidi aapi? ―tʌtʌdai aatʌmʌ.

9-10 Taidʌ ʌSuusi povʌrtʌtʌdai:

―Tomali ʌmaadutai maitistutuidi isgiñmuaagi maiquiaa naatocai aanʌ giñaa duiñdaga. 11 Gʌramiiguga Lázaru cooso dai aanʌ imia iñagai dai nʌñiituda iñagai ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

12 Amaasi aatʌmʌ itʌtʌdai:

―Gʌrtʌaanʌdamiga, iscooso ʌgai aidʌ gia casi gʌtaumadaimi ʌgai ―tʌtʌdai aatʌmʌ.

13 Povʌrtʌtʌdai ʌSuusi potʌiya ʌliditai saidʌ Lázaru camuu. Dʌmos aatʌmʌ poʌliditadai isʌrvaavoi iscooso ʌgai. 14 Amaasi ʌSuusi sʌʌli gʌraagidi dai povʌrtʌtʌdai:

―Camuu Lázaru. 15 Dai cʌʌgadu ismaiʌʌmadu daacatadai aanʌ. Poduucai vaamioma cʌʌgaduca agai aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ, vaamioma giñvaavoituda agai cascʌdʌ. Tiñda ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.

16 Amaasi ʌTomás mʌsmaacʌdʌ cuate aagaiña povʌrtʌtʌdai:

―Tʌoidá cascʌdʌ ʌmapai cooyi aatʌmʌ ―gʌrtʌtʌdai ʌTomás.

17 Tai mosaayi ʌSuusi Betaaniʌrʌ dai maí iscasi ʌpʌduitadai maaco tasai isyaasapi ʌLázaru. 18 Betaaniaiñdʌrʌ miaaga Jerusaleenamu parʌ goo mil dan taan siento metro ʌʌsi. 19 Dai mui judidíu caaayi dai daadiji Maaruta ʌʌmadu María camuucucai Lázaru. 20 Aidʌsi ʌMaaruta maí isʌSuusi camiaadimi, ii ʌgai dai mʌʌ vuidʌrʌ ajia agai. Dʌmos ʌMaría anaasi quiiyʌrʌ vii. 21 Daidʌ ʌMaaruta itʌtʌdai ʌSuusi:

―Giñtʌaanʌdamiga, istami daacamudai aapi maimuuquimudai giñsiʌʌgi. 22 Dʌmos cʌʌ maatʌ aanʌ sai Diuusi iduñia agai tomastumaasi istumaasi aagida aapi ―tʌtʌdai ʌMaaruta.

23 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Gʌsiʌʌgi ʌpamu duaacamu ―tʌtʌdai ʌSuusi.

24 Taidʌ ʌMaaruta itʌtʌdai:

―Ʌjʌ, cʌʌga maatʌ aanʌ sai ʌpamu duaaca agai ʌgai siʌʌscadʌ aiyagi istuigaco duduaacagi vʌʌsi coidadʌ ―tʌtʌdai ʌMaaruta.

25 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai:

―Aanʌanʌ ʌgai dai ʌpamu duduaacalda iñagai coidadʌ sitomastuigaco oidacamu ʌgai. Sioorʌ giñvaavoitudai tomasi muuquiagi vʌʌscʌrʌ tomastuigaco oidaca agai tʌvaagiʌrʌ. 26 Dai sioorʌ oidaga giñvaavoitudaitai ʌgai gia maiimia agai ʌDiaavora ʌʌmadu. ¿Vaavoitudaipʌsi aapi imaasi? ―tʌtʌdai ʌSuusi.

27 Taidʌ ʌMaaruta itʌtʌdai:

―Ʌjʌ, vaavoitudiana isaapi ʌrʌCristo, Diuusi maradʌ ismaacʌdʌ tʌvai tʌvaagiaiñdʌrʌ. Ʌgai vaa ismaacʌdʌ tʌvʌpi nʌnʌracatadai aatʌmʌ ―tʌtʌdai ʌMaaruta.

28 Caaagidi ʌMaaruta gomaasi dai ii dai duudusali aagidi gʌsuculi María dai potʌtʌdai:

―Gʌrmamaatʌtuldiadami cadivia dai gʌvaidi ―astʌtʌdai ʌMaaruta.

29 Amaasi mosmaí ʌgai gomaasi dai cʌquiva dai ii dai mʌʌ viaatuli ʌSuusi. 30 Maiquiaa vaatadai ʌSuusi caayʌrʌ. Quiaa momʌʌca cʌaacatadai ʌgai siaaco aayi ʌMaaruta. 31 Aidʌsi ʌjudidíu ismaacʌdʌ quiiyʌrʌ daraacatadai ʌʌmadu ʌMaría tʌʌ isʌgai todian duucai cʌquiva dai otoma vuusai oidi ʌgai ʌMaría. Ʌgai povʌnʌliditadai isimia agai ʌgai mʌʌca siaaco yaasapi ʌsiʌʌgidʌ dai ami suaacada agai.

32 Amaasi aʌcai ʌMaría mʌʌca siaaco cʌaacatadai ʌSuusi gʌtootonacʌdʌ cʌquiva ʌgai ʌSuusi vuidʌrʌ daidʌ itʌtʌdai:

―Giñbaitʌcʌaacamiga istami daacamudai aapi maimuuquimudai giñsiisi ―tʌtʌdai ʌMaría.

33 Mostʌʌgacai ʌSuusi issuanʌi ʌjudidíu ʌʌmadu ʌMaría sʌʌlicʌdʌ soigʌʌli ʌgai. 34 Daidʌ itʌtʌdai:

―¿Vaaco yaasa aapimʌ ʌgai? ―tʌtʌdai ʌSuusi.

Tai ʌgai itʌtʌdai:

―Gʌrtʌaanʌdamiga tiñda pai nʌida ―tʌtʌdai ʌgai.

35 Taidʌ ʌSuusi sosoa. 36 Amaasi ʌjudidíu icaiti:

―Dañi sʌʌlicʌdʌ oigʌdaitadai goovai ―caiti ʌjudidíu.

37 Dʌmos ʌʌmoco icaiti:

―Idi cʌʌli nʌnʌaavatu ʌmaiñʌaadami. Cʌʌga istuidimudai goovai issoiñagi ʌLázaru simaimuuquimudai ʌgai ―caiti ʌgai.

38 Taidʌ ʌSuusi ʌpamu soigʌʌli aidʌsi caaijimi ʌtʌjovai siaaco yaasapi ʌLázaru. Dai ʌtʌjovai vaacʌaacʌrʌ daja ʌmo odai gʌducami. 39 Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Maigovaiavʌr daasa goodai ―tʌtʌdai ʌSuusi.

Taidʌ ʌMaaruta suculidʌ ʌmuuquiadʌ itʌtʌdai:

―Giñtʌaanʌdamiga, casi ʌpʌdui maaco tasai ismuu goovai dai galiuvai goovai nai iñʌlidi aanʌ ―tʌtʌdai ʌMaaruta.

40 Dʌmos ʌSuusi itʌtʌdai:

―¿Maitasi ʌrvaavoi saidʌ gʌaagidi aanʌ isvaavoitudagi aapi nʌidagi isDiuusi sʌʌlicʌdʌ viaa guvucadagai? ―tʌtʌdai ʌSuusi.

41 Amaasi maigovai daí ʌgai ʌoodai. Taidʌ ʌSuusi taí nʌnʌaava daidʌ itʌtʌdai Diuusi gʌooga:

―Giñooga, baigiñʌlidi aanʌ aapicʌdʌ isgiñcaʌcana aapi siuu duucu gʌñiooquiada aanʌ. 42 Cʌʌga maatʌ aanʌ isvʌʌscʌrʌ giñcaʌcana aapi dʌmos sivi poduucai gʌaagidi aanʌ sai vʌʌsi idi oodami ismaacʌdʌ tanasi guuca vaavoitudagi isaapi giñootoi ―tʌtʌdai ʌSuusi.

43 Dai capotʌʌcai ʌSuusi cavami iña daidʌ itʌi:

―¡Lázaru vuusaiñi! ―tʌtʌdai.

44 Tai vuusai ʌmuuquiadʌ dai quiaa biisapicatadai noonovidʌ dai ʌʌcasodʌ ʌmo icusi tʌvʌʌducamicʌdʌ. Daidʌ vuivasadʌ ʌʌpʌ quiaa biisapi ʌmo icusicʌdʌ. Taidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:

―Uupanavurai vaidʌ istuidʌ aimʌraiña ―tʌtʌdai ʌSuusi.

45 Dai muidutai ʌjudidíu ismaacʌdʌ oidatucuitadai ʌMaría vaavoitu ʌSuusi nʌiditai isʌpan duaacali ʌSuusi Lázaru. 46 Dʌmos ʌʌmoco ʌjudidíu ismaacʌ vuidʌrʌ vʌʌtʌ ʌSuusi iji dai nʌida agai ʌfariseo dai aagidi istumaasi idui ʌSuusi. 47 Amaasi ʌfariseo ʌʌmadu ʌtʌtʌaanʌdamigadʌ ʌpapaali gʌnʌmapagi ʌjudidíu dudunucami daidʌ itʌtʌdai:

―¿Tuma duuna aatʌmʌ? Idi cʌʌli ivueeyi mui naana maasi gʌgʌrducami. 48 Ismosdagitu aatʌmʌ dai maitiduñiagi tomali ʌmo istumaasi muidutai vaavoituda agai ʌgai daidʌ ʌtʌtʌaanʌdamigadʌ ʌromamanu dadimu dai daitudamu gʌrquiuupaiga gʌducʌdʌ dai gʌrcoodamu ―tʌtʌdai ʌjudidíu.

49 Dʌmos ʌmoco ʌvaamioma tʌtʌaanʌdamigadʌ ʌjudidíu saagida ismaacʌdʌ Caifási tʌʌgidu dai aidʌ uumiʌrʌ ʌgai ʌrbaitʌcʌaacamigadʌ ʌpapaali aa noragi daidʌ itʌtʌdai:

―Vupuiirugami aapimʌ, maimaatʌ tomali ʌmo istumaasi. 50 Maimaatʌ aapimʌ isvaamioma ʌrcʌʌgai aatʌmʌ gʌrvʌʌtarʌ ismuuquiagi ʌmo cʌʌli vʌʌsi oodami vʌʌtarʌ dai poduucai maiugitimu vʌʌsi ʌoodami ―astʌtʌdai Caifási.

51 Dʌmos Caifási pocaiti maisiu poduucai tʌgitoitai ʌʌgi ʌgai baiyoma ʌgai ʌrʌbaitʌcʌaacamigadʌ ʌpapaali cascʌdʌ Diuusi poduucai tʌgitoli ʌgai ismuuquiagi ʌSuusi ʌjudidíu vʌʌtarʌ. 52 Dai maisiu mosʌcaasi ʌjudidíu vʌʌtarʌ muuquia agaitadai ʌSuusi baiyoma vʌʌsi oodami ismaacʌdʌ aipa oidaga vʌʌsi oidigʌrʌ. 53 Aidʌ tasʌrʌ abiaadʌrʌ tʌtʌaanʌdamigadʌ ʌjudidíu gagaagaimi isducatai muaagi ʌSuusi.

54 Cascʌdʌ ʌSuusi camaiaimʌrai caayana ʌjudidíu saagida. Baiyoma ii ʌgai Judeeaiñdʌrʌ mʌʌ Efraiinamu ʌmo ali quiiyʌrʌ oidigana ugidana. Dai movaasi daraaja aatʌmʌ ʌʌmadu ʌSuusi.

55 Aidʌ camiaadimitadai ʌsiaa duudagai istuigaco ʌjudidíu tʌtʌgitoiña aidʌsi Diuusi cʌʌgacʌrʌ vuvaitu cajiudadʌ Ejiipituaiñdʌrʌ. Ʌsiaa duudagai pascua tʌʌgidu. Dai mui oodami ʌaali quiiquiaiñdʌrʌ iji Jerusaleenamu dai ami iduñi agai istumaasi gʌaagaitadai siduñiagi maiquiaa aʌcai ʌgʌʌ siaa duudagai. 56 Gagaagaimi ʌoodami ʌSuusi dai ʌgʌʌ quiuupiʌrʌ guucacatadai dai aipaco gʌntʌcacai daidʌ icaiti:

―¿Tumaasi tʌtʌgitoi aapimʌ? ¿Bais divimu ʌSuusi sivi siaa duudagʌrʌ? ―ascaiti.

57 Ʌfariseo ʌʌmadu ʌtʌtʌaanʌdamigadʌ ʌpapaali gaaagidi sai sioorʌ matiagi siaaco daja ʌSuusi sai aagidaña vaidʌ ʌjudidíu bʌʌjiagi ʌSuusi.