1 Amaasi tuigaco ami dada chiʌʌqui cʌcʌʌli siaaco daacatadai ʌSuusi dai aagidi isducatai ʌPilaato coi chiʌʌqui cʌcʌʌli Galileeana oidacami dai bʌi ʌʌradʌ dai saagida vʌʌnagi vustaaqui ʌʌradʌ ismaacʌdʌ coitadai ʌcʌcʌʌli Galileeana oidacʌdʌ maiquiaa gʌncooditudacai ismaacʌdʌ daasda agaitadai ʌgai Diuusi. 2 Dʌmos ʌSuusi potʌtʌdai:

―¿Povai mʌsiʌnʌlidi aapimʌ ispomaasi ʌpʌdui ʌcʌcʌʌlicʌdʌ Galileeʌrʌ oidacami vaamioma soimaasi ivuaadamicatai ʌgai siʌgaa anaasi oidacami? 3 Aanʌ angʌnaagidi sai cho, dai mʌsaapimʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi vʌʌscatai ugitimu aapimʌ ʌʌpʌ. 4 ¿Povai mʌsiʌnʌlidi aapimʌ siʌbaivustaama dan mamacova ismaacʌdʌ coi daama gʌʌsʌcai ʌgʌʌ vaaqui tʌcavacʌdʌ Siloeʌrʌ siʌgai vaamioma ʌrduñidʌcatadai isʌgaa Jerusaleenʌrʌ oidacʌdʌ? 5 Aanʌ angʌnaagidi sai cho dai mʌsaapimʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi vʌʌscatai ugitimu aapimʌ ʌʌpʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi.

6 Daidʌ ʌSuusi aagidi ʌmo ñiooqui cuentocʌdʌ dai potʌtʌdai:

―Ʌmo cʌʌli ʌʌsʌcatadai ʌmo iigosi gʌdʌvʌʌragana, dai ʌmo imidagai mʌʌ nʌidamu sabai iibaidaga, dʌmos maitʌʌ tomali ʌmo iibiadʌ. 7 Dai amaasi potʌtʌdai ʌgai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ nuucatuldacatadai ʌgai gʌdʌvʌʌraga: “Dañi cavaica uumigi miaad oidacai didivai aanʌ dai gaagaiña goiigosi iibiadʌ dai maitʌtʌgai mosʌʌgi cʌʌca goovai maiiibiataliacatai”, astʌtʌdai ʌʌʌsʌcami gʌpiooñiga. “Daitudañi”, astʌtʌdai. 8 Dʌmos ʌnuucadacami aa noragi dai potʌtʌdai: “Dagitoñi quiaa tomasi mosʌca idi uumigi, moicadagena godʌvʌʌragadʌ dai daasdagi ʌpua dʌvʌʌrai duaadidicami. 9 Sabai poduucai iibiatana, dai ismaiiibiatagi aidʌ gia daitudagi”, astʌtʌdai ʌnuucadacami.

10 Dai ʌmo ibʌstaragai tasʌrʌ ʌSuusi gamamaatʌtulditadai Diuusi ñiooquidʌ ʌmo judidíu quiuupaigadʌrʌ. 11 Vai ami daacatadai ʌmo ooqui ismaacʌdʌ cabaivustaama dan mamacova uumigi coococatadai. Ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ topostudacatadai vai ʌgai maitistutuiditadai isgʌsʌʌliñagi tomali palʌpi. 12 Dai aidʌsi tʌʌ ʌSuusi ʌooqui vaí dai potʌtʌdai:

―Giñaduñi casiapʌt duaadicami vii ―astʌtʌdai.

13 Mosdaama darai ʌgai gʌnoonovi taidʌ ʌooqui gʌsʌʌli, dai gʌaagacai cʌʌga ñioo Diuusi vui. 14 Dʌmos ʌtʌaanʌdami judidíu quiuupaigadʌrʌ sʌʌlicʌdʌ baamu duaaidacai ʌSuusi ʌooqui ibʌstaragai tasʌrʌ, dai potʌtʌdai ʌgai ʌoodami:

―Oidagava naadami tasai aa duiñdagai vʌʌtarʌ dai istutuidi aapimʌ isdadacai gʌnduduaaidagi, dai maisiu ibʌstaragai tasʌrʌ ―astʌtʌdai ʌtʌaanʌdami ʌoodami.

15 Tai amaasi ʌSuusi aa noragi dai potʌtʌdai:

―Aapimʌ ismaacʌdʌ aagai ʌmo istumaasi dai ʌma maasi ivueeyi. ¿Istutuidimʌsi aapimʌ ismaiuupanagi gʌnsoiga vooyisi siʌpʌ gʌnsoiga asñiitu ibʌstaragai tasʌrʌ dai iitudagi suudagi? 16 Dai idi ooqui ismaacʌdʌ ʌrcajiudadʌ Avraañicaru vaidʌ ʌDiaavora vuracatadai idi coocodagaicʌdʌ cabaivustaama dan mamacova uumigi. ¿Dai maitisbaiga tomali isduaaidagi coocodadʌ ibʌstaragai tasʌrʌ? ―astʌtʌdai ʌSuusi.

17 Dai aidʌsi capotʌi ʌSuusi, vʌʌscatai ismaacʌdʌ vuidʌrʌ vʌʌtʌcatadai siaa ʌʌran tadatu dʌmos vʌʌsi ʌoodami baigʌnʌliditadai nʌiditai istumaasi gʌgʌrducami ismaacʌdʌ ivuaadatadai ʌSuusi.

18 Amaasi potʌi ʌSuusi:

―Siuu duucu Diuusi soicʌi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana 19 gomaasi ʌrʌpan ducami istumaasi ʌpʌvueeyi ʌcaidʌ ʌmo uusi ismaacʌdʌ coravi tʌʌgidu ismaacʌdʌ ʌmo cʌʌli gʌdʌjoogana ʌi. Taidʌ ʌali caidʌ gʌʌ dai gʌʌ uusi gʌnaato. Vaidʌ ʌujuurugi maamaradʌrʌ dadarʌiña dai ami gacoocosatai. Poduucai siʌ otoma gʌʌ ʌali caidʌ poduucai otoma gʌmaatʌmu aipacoga isducatai soicʌi Diuusi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana ―astʌtʌdai ʌSuusi.

20 Dai potʌi ʌSuusi ʌʌpʌ:

―Siuu duucu Diuusi soicʌi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana 21 gomaasi ʌrʌpan ducami istumaasicʌdʌ ʌooqui avocamadai tʌligi tuicami dai gooquiʌrʌ ivueeyi paana. Ʌmo ooqui vʌʌnaidi gocopodacarui vaica muuli tʌligi tuicami vai copodarʌi. Vʌʌsi tui saagida aimʌrai gocopodacarui dai poduucai vʌʌsi oidigi daama imʌi Diuusi ñiooquidʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi ʌoodami.

22 Vaidʌ ʌSuusi apiaimʌitadai Jerusaleenamu dai aijimi quiiquiʌrʌ dai gamamaatʌtuldimi Diuusi ñiooquidʌ. 23 Tai ʌmaadutai tʌcacai dai potʌtʌdai:

―Mamaatʌtuldiadami, ¿maitasmuidu ismaacʌdʌ cʌʌgacʌrʌ vuvacʌi? ―astʌtʌdai.

Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:

24 ―Gʌnaagavurai dai vaapaqui goquitaagiña ismaacʌdʌ alidu gajiaacoga. Aanʌ angʌnaagidi sai muidutai vaapaquia ʌliadamu dai maitistuidimu aliʌ sijaiga isvaapaquiagi siaaco tʌaanʌi Diuusi cascʌdʌ. 25 Dai siuu duucu ʌquiʌʌcami cacuupagi gʌquii, dai aapimʌ mʌsmaacʌdʌ quiidigana guuca ñiooquiadamu aapimʌ dai potʌtʌadamu: “Cʌliodami gʌrcupioquidañi”. Dʌmos ʌgai gʌnaa noragidamu dai povʌntʌʌdamu: “Maitanmaatʌ aanʌ mʌsiaadʌrʌ aapimʌ”. 26 Mʌsi aapimʌ potʌʌdamu: “Gʌʌʌmadu gacuaadana aatʌmʌ dai gayʌʌdana dai aapi gamamaatʌtuldiña tʌsiaaco oidaga aatʌmʌ”. 27 Dʌmos ʌgai gʌnaa noragidamu dai povʌntʌʌdamu: “Casian gʌnaagidi ansai maimaatʌ mʌsiaadʌrʌ aapimʌ. Ʌcovai avʌr iimi giñabaiñdʌrʌ, vʌʌscatai aapimʌ mʌsmaacʌdʌ soimaasi ivueeyi”, astʌʌdamu ʌgai. 28 Dai ami suaanʌdamu aapimʌ dai aliʌ soimaa taata agai, nʌiditai ʌAvraañi ʌʌmadu Isaa, dai Jaco dai vʌʌsi Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ʌʌmadu daraaja Diuusi siaaco gatʌaanʌi ʌgai, mai aapimʌ quiidigamu gʌnvuvaidagi. 29 Aipadʌrʌ dadimu oodami dai daraivacai gaugimu ami siaaco gatʌaanʌi Diuusi. 30 Amaasi ʌʌmadutai ismaacʌdʌ vaamioma namʌga tami oidigi daama mʌʌca siooma maiñamʌacamu dai ʌʌmadutai ismaacʌdʌ maiñamʌga tami oidigi daama mʌʌca siooma namʌacamu ―astʌtʌdai ʌSuusi.

31 Dai ʌgai vaa tasʌrʌ ami dada ʌʌmoco fariseo siaaco daacatadai ʌSuusi dai potʌtʌdai:

―Imʌdañi tabiaadʌrʌ ʌEroodʌsi gʌmuaa ʌlidi ―astʌtʌdai ʌfariseo.

32 Dʌmos ʌSuusi aa noragi dai potʌtʌdai:

―Iimivurai dai mʌʌ aagida ʌcʌʌli ismaacʌdʌ aliʌ saituduga mosʌca soimaasi iduiñdagai vʌʌtarʌ. Quiaa anvuvaidagi Diaavora tʌtʌaañicarudʌ oodamiaiñdʌrʌ dai duduaaidagi coococoidadʌ dai asta naatomu aanʌ giñaa duiñdaga daida apiaimʌdamu Jerusaleenamu. 33 Tomali ʌmaadutai Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ maitʌcooditudai sibʌaacoga mosʌca Jerusaleenʌrʌ cascʌdʌ aliʌsi gʌaagai isimia aanʌ Jerusaleenamu.

34 Aapimʌ Jerusaleenʌrʌ oidacʌdʌ, aapimʌ mʌsmaacʌdʌ coodai Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ dai maisai ojootosicami ismaacʌdʌ gʌnootosdi ʌgai. Mosʌ muiyoco imidagai ipʌliditadai aanʌ isgʌnʌmpaidagi dai gʌnnuucadacagi ʌpan duucai ʌtacucu ʌmpaidi gʌmaamara gʌaana uta mʌtai maitipʌli. 35 Aapimʌ sivi gʌndagitomu aanʌ dai camaitiñtʌʌgimu aapimʌ ʌpamu asta siʌʌscadʌ aayi istuigaco potʌiya aapimʌ: “Aliʌ baigʌʌlidi goovai ismaacʌdʌ borimʌi Diuusi guvucadadʌcʌdʌ”, astʌiya aapimʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi.