1 Dai ʌSuusi tʌʌ ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu ʌgʌnviipidacʌdʌ ismaacʌdʌ tueeyi tumiñsi cajojooñiʌrʌ ismaacʌdʌrʌ gʌʌmpaidi tumiñsi Diuusi aa duiñdadʌ vʌʌtarʌ. 2 Dai tʌʌ ʌʌpʌ ʌmo viuudu soitigami ismaacʌdʌ ami cajooñiʌrʌ darai goo sintaavu, 3 tai potʌi ʌSuusi:

―Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai idi viuudu soitigami vaamioma daí isvʌʌscatai. 4 Vʌʌscatai gogaa darai ismaacʌdʌ cababaivitocʌi, dʌmos goooqui soitigamicatai modaí vʌʌsi ismaacʌdʌ viaacatadai istuucʌdʌ oidacagi ―astʌtʌdai ʌSuusi ʌoodami.

5 Dai ʌʌmadutai aagai ʌgʌʌ quiuupaigadʌ judidíu dai pocaiti sai aliʌ sigia maasi ʌquiuupai ʌojoodaicʌdʌ sigia maascamicʌdʌ dai aa ʌmamaasicʌdʌ ismaacʌdʌ aa ami darai sai sigia maascana ʌquiuupaigadʌ judidíu. Tai amaasi ʌSuusi potʌtʌdai:

6 ―Aimu siʌʌscadʌ vʌʌsi idi mʌsmaacʌdʌ nʌidi aapimʌ vʌʌsi siaa gʌduuñimu, dai maiviimu tomali ojoodai goocua daama ―astʌtʌdai ʌSuusi.

7 Tai ʌgai tʌcacai dai potʌtʌdai:

―Mamaatʌtuldiadami, ¿vʌʌscadʌ ʌpʌduñia agai imaasi? ¿Ducatai maatʌmu aatʌmʌ isimaasi casiʌpʌduñia agai? ―astʌtʌdai ʌgai ʌSuusi.

8 Taidʌ ʌSuusi potʌtʌdai:

―Gʌntʌgitovʌr nʌijada, dai maitavʌr gʌndagito mʌsgʌnvupuiirumadadagi, dadiava agai muidutai giñtʌʌtʌaaragacʌdʌ dai pocaitiadamu ʌgai: “Aanʌ anʌrʌCristo”, dai “Casiat aayi istuigaco ugitia agai oidigi”. Dʌmos maitavʌr oidatucuda. 9 Dai mʌsiʌʌscadʌ cajiomacagi muiyapʌrʌ cocoodi, maitavʌr duduaadicuda gomaasi daivuñia agai ʌʌpʌga, dʌmos maiquiaa aayi cugatʌrʌ tasʌrʌ.

10 Dai bodʌrʌ apiaaatagidimi vaamioma dai potʌtʌdai:

―Ʌmo dʌvʌʌriʌrʌ oidacami cocoaadamu ʌmai dʌvʌʌriʌrʌ oidacami. 11 Dai aliʌ cavami gigivucudamu ʌʌmapʌcʌrʌ gooidigi, dai oidacamu biuugigai dai coocodagai aipacoga, dai tʌvaagiʌrʌ duaadimudaca maascamu istumaasi dai naana maasi gʌgʌrducami maascamu ʌʌpʌ.

12 Dʌmos ʌʌpʌga gʌnsasaayu gʌnvuimu dai soimaasi gʌntaatatuldamu, dai vaama gʌntuutusada agai ʌgai ʌtʌtʌaanʌdami vuidʌrʌ ʌgai vaa ismaacʌdʌ gatʌaanʌi quiquiuupaigadʌrʌ judidíu, dai gʌnmaamaisapada agai dai vaama gʌntutusada agai ʌraraí vuidʌrʌ dai moomoyi vuidʌrʌ giñvaavoitudaitai aapimʌ. 13 Amaasi tuigaco istutiaadamu aapimʌ isaagadagi ʌgai vuitapi isvaavoitudai aapimʌ istumaasi gamamaatʌtuldi aanʌ. 14 Dai maibai vuaada ʌʌquiasdʌrʌ isducatai aa noragidagi ʌgai ismaacʌdʌ gʌpiʌrʌ gʌnsusuuligadagi. 15 Aanʌ gʌnmaaquimu maatʌdagai dai ñiooqui isducatai gʌnsoiña aapimʌ dai poduucai gʌnsasaayu maiviaacamu isducatai gʌnaa noragidagi tomali maitʌnvui ñioocadamu. 16 Dai asta gʌndʌʌdʌ dai gʌnsusuuculi dai gʌnsiisiʌgi dai gʌnaaduñi aagiada agai gʌnsasaayu mʌsiaaco daraaja aapimʌ. Dai gʌncooditudamu aapimʌ ʌʌmadutai. 17 Dai vʌʌsi oidacami gʌncʌʌdadamu giñvaavoitudaitai aapimʌ, 18 dʌmos maisibʌ imimu tomali ʌmo cuupai gʌnmooaiñdʌrʌ. 19 Dʌmos aapimʌ apiavaavoitudadamu dai mʌsiʌʌscadʌ dʌgavuñiagi vʌʌsi gosoimaa taataragai gooquiʌrʌ vʌʌscʌrʌ oidacamu aapimʌ Diuusi ʌʌmadu.

20 Mʌsiʌʌscadʌ nʌijadagi iscasicoolimadi sandaaru Jerusaleenʌrʌ, maatʌcamu aapimʌ iscaotoma vʌʌsi siaa gʌduuñimu. 21 Amaasi ismaacʌdʌ Judeeʌrʌ daraajagi gʌaagai isvoopiagi gigiidiamu, dai sioorʌ Jerusaleenʌrʌ daraajagi gʌaagai isvuvaaquiagi abiaadʌrʌ, dai sioorʌ dʌjiaadana ajioopadagi maitʌaagai isʌpamu iimiagi gʌnquiiquiamu. 22 Amaasi ʌgai istuigaco soimaasi taatatulda agai Diuusi ʌjudidíu ismaacʌdʌ vuidʌrʌ vʌʌtʌcagi Diuusi. Poduucai ʌpʌduñia agai ismaacʌdʌ oojisi Diuusi ñiooquidʌrʌ. 23 Siʌ soimaa taatamu ʌooqui ismaacʌdʌ amaasi noonoacagi siʌʌpʌ viaacagi aali siisiʌdami aliʌ oidacamu soimaa taataragai oidi daama, dai sʌʌlicʌdʌ soimaasi gʌʌgʌvituldaragai idi oodami Jerusaleenʌrʌ oidacami vʌʌtarʌ. 24 Ʌʌmoco coimu cocodiʌrʌ, dai aa sibʌadʌrʌ oidacami maamaisapicami vuimu aa dai vuucaimu. Dai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu gatʌaanʌda agai Jerusaleenʌrʌ asta siʌʌscadʌ uucami Diuusi maquiagi oigaragai.

25 Dai amaasi oidacamu maasidaragai tasiʌrʌ dai masaadiʌrʌ dai sisiaavugiʌrʌ, dai tami oidigi daama vʌʌsi oidacami maitʌtʌgadamu isducatai gʌntʌtʌgitodagi aliʌ duduaadicudamu ʌgai aliʌ sigal caititai ʌgʌʌ suudagi. 26 Ʌoodami susuiiquitʌrdamu duduaadicuitai dai tʌtʌgitoitai istumaasiʌrʌ istumaasi daivuñia agai oidigi daama, asta tʌvaagi gigivucudamu. 27 Dai amaasi giñtʌʌgimu aapimʌ aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami iñsiboodʌrʌ imʌdamu ʌmo icomai saagida guvucadagaicʌdʌ dai sʌʌlicʌdʌ dadadaquidatai. 28 Siʌʌscadʌ casi ʌpʌvuiidagi imaasi vʌrai taí nʌnʌnda moscamiaadʌidatai mʌstuigadʌ cʌʌgacʌrʌ gʌnvuvaida agai ―astʌtʌdai ʌSuusi.

29 Dai aagidi ʌʌpʌ ʌmo ñiooqui cuentocʌdʌ dai potʌtʌdai:

―Nʌidavurai goiigosi siʌpʌ tomastuma ʌmai uusi. 30 Mʌsiʌʌscadʌ nʌijadagi iscaiipoidagi aagadʌ, aapimʌ camaatʌcana iscamiaadimi toiñdagai. 31 Dai poduuquiavʌr maatʌca ʌʌpʌ mʌsiʌʌscadʌ nʌijadagi gomaasi vʌrai maatʌca iscamiaadimi istuigaco gatʌaanʌda agai Diuusi tami oidi daama.

32 Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai vʌʌsi imaasi ʌpʌduñia agai maiquiaa ugitʌcai idi oodami. 33 Tʌvaagi ʌʌmadu oidigi ugitimu, dʌmos ismaacʌdʌ aagai aanʌ goovai gia ʌpʌduñia agai.

34-35 Todian duucai aimu Diuusi ʌpan duucai isduucai gʌcucuupai ʌmo trampa dai vʌʌsi oidi daama oidacami maatʌmu imaasi, cascʌdʌ gʌntʌgitovʌr nʌijada dai maigajiaadʌrʌ vipiaada Diuusi mosgayʌʌdatai dai tʌtʌgitoitai istumaasi oidaga oidi daama. 36 Baigavʌr ʌnduca aapimʌ tudu, dai tomastuigaco avʌr gamamadada dai poduucai istuidimi aapimʌ iscʌʌgacʌrʌ vuvaaquiagi vʌʌsi gomaasiaiñdʌrʌ ismaacʌdʌ ʌpʌduñia agai, dai poduucai istuidimu isgiñvuidʌrʌ guuquivagi aapimʌ aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami ―astʌtʌdai ʌSuusi ʌoodami.

37 ɅSuusi gamamaatʌtuldiña tasʌrʌ ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu dai tucarʌ aimʌraiña dai giidiana cocosʌiña siaaco Oliivosi tʌʌgidu. 38 Dai vʌʌsi ʌoodami ʌʌqui quiamoco ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu daivʌiña caʌca ʌliditai istumaasi aagidiña ʌSuusi.