1  * 1Ko 3:6 Täŋpäkaŋ Apolos ini Korin kome-kengän itkuk. Kadäni ugän Pol uwä yotpärare täpuri täpuri yärepmittäŋ kumaŋ päŋku Efesus ahäŋkuk. Uken äbot täŋpani ätu yabäŋ ahäŋpäŋ ŋode yäwet yabäŋkuk; 2  * Apos 2:38, 8:16 In bian nadäkinik täŋpäŋ Kudupi Munapik yäpuŋ ba nämo? Yäwänä kowata ŋode iwetkuŋ; Nämo yäk. Nin Kudupi Munapik kubä ude itak yäŋ nämoinik nadäŋkumäŋ. Apiŋogän nadäkamäŋ ŋo yäk. 3 Ude iweräwä Poltä yäwetkuk; E, inä käderi jide terak äbot uwä täŋkuŋ? Ude yäwänä iwetkuŋ; Jontä ume ärut yämik-yämik täk täŋkuko ugänpäŋ ärutkumäŋ yäk. 4  * Mat 3:11 Yäwäwä Poltä yäŋkuk; Bian Jontä ämawebe ume ärut yämiŋkaŋ ŋode yäwetkuk; In bänep nadäk-nadäkjin wakiwaki u kudup peŋ morewäkaŋ ume kaŋ ärut tama yäk. Täŋpäŋ nadäkinikjin u kumän-tagän äma mäden abätak unitagän kaŋ pewut yäŋ yäwetkuk. Eruk, Jontä äma mäden näwatak yäŋ yäŋkuko uwä Jesu.

5 Eruk, man u nadäwäkaŋ Poltä Ekäni Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkuk. 6  * Apos 8:17; Apos 10:44,46 Ume ärut yämiŋpäŋ keri ämawebe gwäki terak peŋirän Munapiktä ämawebe päke uterak kumän magät moreŋkuk. Magät moreŋirän man kotäk kudupi kudupi terak yäŋit, manbiŋam profettä-yäŋ yäŋahäŋkuŋ. 7 Äma päke u 12 ude bumik.

8 Täŋpäŋ u punin terak Poltä Juda nanik täŋo käbeyä yot gänaŋ bätakigän Manbiŋam Täga kehäromigän yäŋahäk täŋkuk. Täŋpäŋ Juda äma man yäwerit nadäk-nadäki täŋpidäm taŋ yämiŋit Anututä intäjukun it yämiŋirän gämoriken irit unita yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋ yäpmäŋ kuŋirän komepak yaräkubä ude täreŋkuk. 9  * 2Ko 6:14-18 Täŋpäkaŋ Juda ämawebe ätutäwä Poltä Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäk täŋkuko unita nadäwä jopi ude täŋpäkaŋ nadäkinik nämo täŋkuŋ. Täŋkaŋ ämawebe iŋamiken Ekäni täŋo kädet siwoŋi unita u kädet waki yäŋ yäk täŋkuŋ. Ude täŋpewä Poltä nadäkinik täŋpani ämawebe yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuk. Ude täŋkaŋ kadäni kadäni yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋpani yot kubäken Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäk täŋkuk. Yot uwä Tiranus täŋo. 10  * 2Ti 1:15 Eruk, yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ yarä ude täreŋkuk. Ude täŋkuko unita Juda ämawebe ba Grik ämawebe Esia kome itkuŋo u mäyap-inik Ekäni täŋo manbiŋam nadäŋkuŋ.

11  * Apos 14:3 Kadäni uken Anututä Polken kudän kudupi inide ätu pewän ahäŋkuŋ. 12  * Apos 5:15 Ude täŋirän kaŋkaŋ ämawebetä käyäm ikekta tek moräk yäpmäŋ päŋku Pol gupi terak peŋkaŋ yäpmäŋ käyäm ikekken kuk täŋkuŋ. Ude täŋirä Ekäni täŋo kehäromitä täŋpewän käyäm paorit, mäjotä käyäm ikek yabä kätäŋpeŋ kuk täŋkuŋ.

13  * Mak 9:38 Täŋpäkaŋ Juda nanik ätutäwä moneŋ epäntawä komeni komeni kuŋatpäŋ mäjo yäwat kirek-kirek täk täŋkuŋ. Täŋkaŋ kadäni kubäkubä äma uwä Ekäni Jesu wäpi terak mäjo yäwat kirenayäŋ yäŋkaŋ täk täŋkuŋonik. Uwä mäjo ŋode yäwet täŋkuŋ; Jesu, wäpi Poltä yäŋahäk täyak unitäŋo wäpi terak peŋpeŋ kut yäŋ täwetkamäŋ. Man ude yäk täŋkuŋ. 14 Täŋpäkaŋ Juda nanik täŋo bämop äma ekäni kubä wäpi Skeva, unitäŋo nanakiye 7 ude unitä kädet uwä täk täŋkuŋ. 15  * Mak 1:24,34 Eruk, kepma kubä Skeva nanakiye unitä mäjo yäwat kirek-kirek täŋirä mäjo kubätä äyäŋutpäŋ man kowata ŋode yäwetkuk; Näk Jesu ba Polta nadätat. Täŋ, in netä? 16 Ude yäŋpäŋ äma mäjotä magärani unitä päreŋ äroŋpäŋ äma 7 man yäŋ itkuŋo upäŋ däpmäŋ päret täŋpän kuŋkuŋ. Täŋpäŋ teki imaka weŋ täŋpän kuŋ yämiŋkuŋ. Eruk ude täŋpänä nägät piŋtäŋ tek moräŋ yot u peŋpeŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.

17  * Apos 5:5,11 Ude täŋirä Juda ba Grik nanik Efesus kome itkuŋo u kudup manbiŋam u nadäŋkuŋ. Ude nadäŋpäŋ umun pähap bumta täŋkuŋ. Ude ahäŋkuko unita ämawebe mäyaptä Ekäni Jesu wäpi oraŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatkuŋ. 18 Täŋpäkaŋ ämawebe mäyaptä nadäkinik täŋkaŋ äbä iniken iniken täktäki waki u kumän-tagän yäŋahäŋkuŋ. 19 Ba äbot täŋpani ämawebe ätu kären käwani ba kon mebäri mebäri täŋpani unitäŋo buk kumän-tagän ämawebe iŋamiken kädäp pewä ijiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ buk unitäŋo gwäki ärowani, siliwa moneŋ 50,000 udepäŋ pewä ijiŋkuŋ.

20  * Apos 12:24 Eruk ude täŋkuŋo unita Ekäni täŋo man u komeni komeni ahäŋpäŋ weŋ patkuk. Ahäŋpäŋ weŋ patkuko uwä ämawebe-ken kehäromi nikek ahäŋpäŋä irit-kuŋat-kuŋariken kehäromigän patkuk.

21  * Apos 23:11; Rom 1:13 Eruk Pol uwä epän täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän täŋpän tärewäpäŋ Masedonia ba Akaia kome kukta nadäk peŋkuk. Täŋkaŋ u kädatä Jerusalem yotpärare-ken kukta imaka nadäŋkuk. Täŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Jerusalem kuŋkaŋ unitä Rom kome kaŋ kwa yäk. 22  * Rom 16:23; 2Ti 4:20 Täŋpäkaŋ Poltä iniken täŋkentäki yarä u kubä wäpi Timoti, kubä wäpi Erastus, äma yarä u yepmaŋpän Masedonia kome kuŋkumän. Täŋpäkaŋ Pol ini uwä kadäni käroŋi bumik Esia käda ugän itkuk.

23  * 2Ko 1:8 Eruk kadäni uken äma ätutä Ekäni täŋo kädet siwoŋi unita iwan täŋpäŋ man bumta yäŋkaŋ täŋuruk-uruk mäyap täŋkuŋ. 24  * Apos 16:16 Äma u kubä wäpi Demitrius. Uwä moneŋ epäntawä imaka imaka siliwa kapapäŋ täk täŋkukonik. Täŋpäkaŋ ämawebe u naniktä yäwik webe kubä wäpi Atemis nadäŋ imik täŋkuŋonik. Täŋpäŋ yäwik webe u iniŋ oretta kudupi yot kubä täŋkuŋ. Eruk Demitrius, siliwa kapa täŋpani unitä siriwapäŋ yot unitäŋo wärani täpuri täpuri täŋpäŋ peŋirän ämawebe moneŋ pähap imiŋpäŋ yäpmäk täŋkuŋonik. 25 Eruk ude täŋpäŋ näkŋo moneŋ epän maŋpek yäŋpäŋ äma epän u bok täŋpani ba äma epän udewanigän täŋpani kudup yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päbä yepmaŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, in ŋode nadäwut. Epänin täŋo gwäki säkgämän yäpmäk täkamäŋ yäk. 26  * Apos 17:29; 2Ti 1:15 Upäŋkaŋ u kawut! Äma Pol uwä Efesus ämawebe mäyap täŋo nadäk-nadäki peŋawähut täyak yäk. Täŋpäkaŋ u kome ŋogän nämo täyak. Esia kome u kumän udegän bumik täyak yäk. Täŋkaŋ ŋode yäk täyak; Anutu wärani wärani injin ketjintä täŋpani uwä Anutu bureni nämo yäk. Uwä yäwik jopi yäk.

27 Täŋpäkaŋ in nadäkaŋ; Poltä man yäk täyak unitäwä nintäŋo moneŋ epän ŋowä täga api täŋpän waneŋ. Täŋpäkaŋ ugän nämo. Jop man unitägän täŋpewä ämawebetä yäwiknin Atemis unitäŋo kudupi yotta nadäwä imaka jopi kubä api täŋpek yäk. Upäŋkaŋ bianä Esia nanik ba komeni komeni päke ŋowä anutu webe Atemis ugänpäŋ oraŋ imik täŋkumäŋonik. Täŋpäkaŋ Pol täŋo manbiŋam unitä Atemis wäpi biŋam u yäpän wanayäŋ täyak yäk.

28 Eruk man ude nadäŋpäŋä äma päke uwä bänepi bumta täŋpä waŋkuŋ. Täŋpäŋ gera kehäromigän yäŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Nin Efesus nanik täŋo anutu Atemis uwä intäjukun-inik itak yäk. 29  * Apos 20:4, 27:2; Kol 4:10; Plm 24 Ude yäŋirä ämawebe yotpärare u nanik täŋuruk-uruk pähap kubä pewä ahäwäpäŋ bäräŋeŋ kumaŋ käbeyä bägup-ken kuŋkuŋ. Täŋkaŋ äma yarä Masedonia nanik, Polkät bok kuŋarani u yepmäŋitpäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Yarä uwä wäpi Gaius kenta Aristakus. 30 Eruk ude täŋkaŋ irirä Pol uwä man yäŋahäwa yäŋkaŋ käbeyä täŋkuŋ-ken kwayäŋ nadäŋkuko upäŋkaŋ ämawebe äbot täŋpanitä iniŋ bitnäŋkuŋ. 31  * 2Ti 1:15 Ba kome u nanik äma wäpi nikek ätuwä, Polta not säkgämän täŋ imik täŋkuŋo unitä Polta man kehäromi ŋode pewä yäpmäŋ kuŋkuŋ; Gäk käbeyä pähap täŋ itkaŋ-ken kwentawä yäŋ iwetkuŋ.

32 Eruk, käbeyä-ken täŋuruk-uruk pähap täŋ itkuŋ. Äma päke uwä nadäk ŋoba-ŋoba täŋkuŋ. Täŋirä ätuwä gera kotäk kubägän yäŋkuŋ. Ätuwä gera inigän kubäpäŋ yäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ ude täŋkuŋo unitäŋo mebäri udeta ämawebe äbot käbeyä ŋo itkamäŋ yäŋ nämoinik nadäwä tumbuk. 33 Eruk ude täŋpäŋ Juda nanik ätutä äma kubä wäpi Aleksada iŋitpäŋ pimiŋ iwat-pewä yäpmäŋ käbeyä bämopi gänaŋ umu kwänkaŋ eruk, äma ätutä man mebäri yäŋahäŋpäŋ iwetkuŋ. Iweräwä Aleksadatä man kowata yäwerayäŋ ketwära täŋkuk. 34 Ude täŋirän äma ätutä äma uwä Juda nanik, Anutu kubä iniŋ orerani yäŋ kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Ude nadäŋpäŋ unita pen gera mämä terak bumta ŋode yäŋkuŋ; Efesus nanik nintäŋo yäwik Atemis uwä intäjukun-inik itak! Ude yäŋ yäpmäŋ kuŋtäko 2 auas ude täreŋkuk.

35 Täŋirä Efesus nanik täŋo gapman kubätä ämawebe päke u yäniŋ bitnäŋpäŋ yäwetkuk; Efesus äma, in juku peŋpäŋ nadäwut yäk. Nin kudup ŋode nadäkamäŋ. Efesus nanik nin uwä yäwik webe Atemis unitäŋo kudupi yot kaŋiwat täkamäŋ yäk. Ba unitäŋo wärani kunum gänaŋ nanik maŋkuko unita imaka, watä it täkamäŋ. 36 Äma kubätä man uwä utnaŋi nämo unita in kumän-tagän bitnäŋpäŋ imaka waki kubä täkta nämo tärop täneŋ yäk. 37 Täŋpäkaŋ äma yarä ŋowä kudupi yot täŋo imaka ätu nämo kubo täŋkumäno upäŋkaŋ jop yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäkaŋ yäk. Ba yäwik webenin unita yäŋärok man kubä nämo yäŋkumän. 38 Täŋ, Demitrius-kät epän ämaniyetä äma kubäken man kubä iränä, man yäpätägak-tägak kadäniwä itak yäk. Ba man yäpmäŋ daniwani äma itkaŋ yäk. Unitägän man yäpätägak epän api täneŋ. 39 Ba äma kubätä man kubä nadäŋpäŋä, uwä käbeyä kadäni-ken ugän yäŋpäŋ täga ket utneŋ yäk. 40 Täŋ, apiŋo ämik pena ahätak u mebärini nämo unita nin bäräpi yäpnaŋi bumik yäk. Täŋpäkaŋ käbeyä waki ŋonitäŋo mebärita niwet yabäwäwä kowata täga nämo api yäwetne. 41 Eruk ude yäwetpäŋ ämawebe päke uwä yäwerän yäpmäŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.