25
1 Ja c'a chipan ari' tiempo ja gobierno xin chila' chicaj queri' rbanic cani' queban e lajuj xtani' k'apoja'. Eje'e' como c'o jun c'ulbic nbani quec'amel quicandil chiquijujunal, xebe chi rc'ulic ja rachi ja nc'ule'e. 2 E jo'o' chique congana quina'oj pro ja re jo'o' chic ma e queri' ta, xa ma ch'obol ta ja queban 3 como mta más aceite quec'amel ja nutij ja candil chi ntzije'e. 4 Pro ja xtani' ja congana quina'oj eje'e' quec'amel chi na jule' ja raceite rxin ja quicandil. 5 Ja rachi ja nc'ule'e como ma xpi ta chanim rmalc'ari' xemajtaj ma waram chi e lajuj in xewari. 6 Pro ja pa tak nc'ajak'a' c'o jun kulaj c'axaxi, quewa' nbij ri': —Camic peti ja rachi ja nc'ule'e, quixelto, terc'ulu', ne'e. 7 Xeyictaji ja xtani' chi e lajuj, quemaj rchomarsaxic ja quicandil. 8 Ja c'a xtani' ja mta más aceite cuq'uin eje'e' c'oli quibij chique ja cach tak xtani' ja congana quina'oj quewari':
—Taka'an nchupi ja kacandil, teya'a' jule' kaxin ja raceite, xeche' chique.
9 —Ma can ta, matzij ma koruban ta ajoj ja xtikaya' ta jalal tak ewxin. Mejor ja neban, jix ja bar nc'ayix wi', tri' jelok'o' wi' ewxin, xeche'xi.
10 Queri' queban, xebe chi rlok'ic ja raceite. Kas c'a ebenak ja tok xurkaji ja rachi ja nc'ule'e, xoc pa jay ja bar nba̱n wi' ja wa'im xin c'ulbic e rachbil ja xeq'ueje' listo chi rc'ulic in tz'apixi ja chi'jay. 11 Ja c'a jule' chic xtani' ja rebenak eje'e' xemelojto. Ja c'a tok xe'urkaji quewa' quibij ri':
—Kajaw, Kajaw, tajaka' chi'jay chikawach, xeche'e. 12 Pro bixto chique rmal ja rachi:
—Ni katzij wi' nbij chewe chi ma wotak ta ewach, xeche'xi. 13 Rmalc'ari' nbij chewe, quixc'asc'oti como ma ewotak ta nak k'ij in nak hora xtipi chic jutij ja Ralc'walaxel ja xoc alaxic cuq'uin ja winak.
14 In jun chic, ja gobierno xin chila' chicaj queri' rbanic cani' xuban jun achi tok xajalal maja'n tibe pa viaje, arja' xersiq'uij ja rmoso. Ja c'a tok xe'ekaj ruq'uin xumaj rjachic ja rmeba'il pa quek'a' ja nquibanbej can rnegocio. 15 Jun, jo'o' mil quetzal xuya' can tre, jun chic, ca'i' mil xuya' can tre in jun chic, jun mil xuya' can tre. Jani' necowini nquisamajij xa jari' xuya' can chique chiquijujunal. C'ac'ari' be pa viaje. 16 Ja ya'on can jo'o' mil quetzal tre, arja' be, xumaj rsamajixic ja pwok, xumaj negocio tre in jo'o' mil quetzal xuch'ec trij. 17 In queri' xuban chic chakaja' ja ya'on ca'i' mil quetzal tre, ca'i' mil xuch'ec trij chakaja'. 18 Pro ja c'a ya'on jun mil quetzal tre, arja' be, xuc'ot jun jul pa tok'ulew in tri' xwawaj wi' ja pwok ja ya'on can tre rmal ja rpatrón.
19 Ja tok be jun tiempo tre pro jun tiempo nim, jari' moso melojto ja quipatrón in xumaj rbanic cuenta cuq'uin. 20 Ja c'a ya'on can jo'o' mil quetzal tre, arja' peti, rc'amonto chic jo'o' mil quetzal in xbij tre ja rpatrón:
—Wajaw, atat jo'o' mil quetzal aya'on can chwe, tatz'ata' mpe', xinch'ec jo'o' mil trij, ne' tre. 21 In bix tre rmal ja rpatrón:
—Utz xaban tre ja samaj, atat at jun utzlaj moso, janila naban cumplir ruq'uin ja rasamaj. Xa ti ma nim ta ja xinya' can chawe pro xaban cumplir. Camic, más chi na q'uiy xtinya' chawe chi nasamajij. Camic catajo', ninawachbilaj chipan ja quicotemal, ne'xi. 22 Ja c'a ya'on can ca'i' mil quetzal tre, arja' peti chakaja' in xbij tre ja rpatrón:
—Wajaw, atat ca'i' mil quetzal aya'on can chwe, tatz'ata' mpe', xinch'ec ca'i' mil quetzal trij, ne' tre. 23 In bix tre rmal ja rpatrón:
—Utz xaban tre ja samaj, atat at jun utzlaj moso, janila naban cumplir ruq'uin ja rasamaj. Xa ti ma nim ta ja xinya' can chawe pro xaban cumplir. Camic, más chi na q'uiy xtinya' chawe chi nasamajij. Camic catajo', ninawachbilaj chipan ja quicotemal, ne'xi. 24 In chakaja' ja ya'on can jun mil quetzal tre, arja' peti in xbij tre ja rpatrón:
—Wajaw, anin bien ch'obtaj mwal chi atat at jun achi at c'a'n in wotak chi xa ch'ecoj nawajo' tre ja rapwok pro mta samaj naban. 25 Rmalc'ari' xinxbej wi', ja jun mil quetzal aya'on chwe, xinbe, xenmuku' can pa tok'ulew. Camic nc'amonto ja rapwok ri', tac'ama' pon, ne' tre. 26 Pro bix tre rmal ja rpatrón:
—Atat xa at jun itzel moso, xa at sak'or. Ja wi queri' xach'ob chwij chi anin xa ch'ecoj nwajo' tre ja npwok in mta samaj nban 27 ja ta c'a xaban xaya' ta ja npwok pa banco. Ja wixta queri' xaban, ja c'a tok xinpeti jach ta c'ari' ja npwok chwe rachbil ta ral, ne'xi. 28 C'ac'ari' ja patrón xbij chique jule' chic rmoso:
—Camic, temaja' ja jun mil quetzal tre in teya'a' tre ja c'o lajuj mil quetzal ruq'uin. 29 Queri' neban tre como ja winak ja c'o je'e yatajnak chique in wi nquisamajij jari' xa jani' nyataj más chique in tok xtiq'uiswani congana nq'uiyi, nuban q'uiy cuq'uin. Pro ja winak ja matiquisamajij ja yatajnak chique eje'e' nlasax chique ja yatajnak chique. 30 Jala' jun moso le' xa mta noc wi', camic techapa', teq'uiakel chipan ja nimlaj k'ekumal. Ja c'a winak janila chi ok'ej xtiqueban chipan ari' lugar in xtiquicach'ach'ej cak'. Queri' xbij ja patrón chique.
* * * * * * * * * *
31 Ja Ralc'walaxel ja xoc alaxic cuq'uin ja winak arja' npi chi na jutij, janila nim chic ruk'ij, erachbilanto canojel ja ángel. Tokoc'ari' xtitz'abe' chipan ja rtz'ulibal, jari' tz'ulbal xin Rey in janila nim ruk'ij. 32 In nojel tinamit nemo̱l chwach, c'ac'ari' nuban ca'i' chique cani' nuban jun yuk'ul carnelo, junwi' neruya' wi' ja tak carnelo in junwi' neruya' wi' ja tak q'uisic'. 33 Ja re cani' tak carnelo eje'e' pa riquik'a' neruya' wi', ja c'a re cani' tak q'uisic' pa rxcon neruya' wi'. Queri' xtuban ja Rey. 34 Ja c'a rec'o pa riquik'a' quewa' xtibij chique ri':
—Ixix utz ixtz'aton rmal ja nata' Dios, camic quixajo' c'a, quixoc chipan ja gobierno xin chila' chicaj, jari' ja herencia ewxin chominto ojer ja tok maja'n titz'ucarsaxi ja rwach'ulew. 35 Queri' nbij chewe como ja tok xinmajtaj ma wa'al xeya' nway in tok chakij nuchi' xeya' nuya'. Ja tok xinq'ueje' checojol xinec'ul pa tak ewochoch masqui ma ewotak ta nwach. 36 Ja tok lawulo' chic ntziak chwij xeya' wxin chi ncoj in tok xinyawaji xinek'ijla'. Ja tok xinq'ueje' pa che' xinetz'ata'. Queri' ja nbij chique. 37 Ja c'a utz netz'a̱t rmal ja Dios eje'e' tok nquic'axaj chi queri' nbix chique quewa' xtiquibij tre ri':
—Kajaw ¿nak k'ij xatkatz'at atmajtajnak ma wa'al in kaya' away owi nak k'ij xatkatz'at atmajtajnak ma chakichi' in kaya' aya'? 38 In ¿nak k'ij xatkatz'at ja ma kotak ta awach in xatkac'ul owi nak k'ij xatkatz'at ja lawulo' chic atziak chawij in kaya' awxin chi xacoj? 39 In ¿nak k'ij xatkatz'at at yawa' owi atc'o pa che' in xatekak'ijla'? Queri' ja xtiquibij tre. 40 Ja c'a Rey quewa' xtibij chic chique ri':
—Ni katzij wi' ja xtinbij chewe ri', ja tok xe'eto' ja tak wach'alal, anin c'ari' ja xineto'. Queri' rbanic masqui xa más sencillo jun ti wach'alal ja xeto'. Queri' ja xtibij chic chique. 41 Ja c'a rec'o pa rxcon quewa' xtibij chique ri':
—Ixix ja xa itzel ixtz'aton rmal ja Dios quixel chinwach, camic nixbe chipan ja k'ak' ja mta q'uisic trij, jari' k'ak' xa rmal ja diablo tok chomin chi nta̱kel arja' chipan e rachbil ja ángel rxin. 42 Camic, quixel chinwach como ja tok xinmajtaj ma wa'al ma xeya' ta nway in tok chakij nuchi' ma xeya' ta nuya'. 43 Ja tok xinq'ueje' checojol xa ma ewotak ta nwach in ma xinec'ul ta pa tak ewochoch. Ja tok lawulo' chic ntziak chwij ma xeya' ta wxin chi xincoj ta in tok xinyawaji in tok xinq'ueje' pa che' ma xinek'ijla' ta. Queri' ja nbij chique. 44 Ja c'a reje'e' tok nquic'axaj chi queri' nbix chique quewa' xtiquibij tre ri':
—Kajaw ¿nak k'ij xatkatz'at atmajtajnak ma wa'al owi rmal chakichi' owi atc'o chikacojol owi lawulo' chic atziak chawij owi at yawa' owi atc'o pa che' in ma xatkato' ta? Queri' ja xtiquibij tre. 45 Ja c'a rarja' quewa' xtibij chic chique ri':
—Ni katzij wi' ja xtinbij chewe ri', ja tok ma xe'eto' ta ja tak wach'alal, anin c'ari' ja ma xineto' ta. Queri' rbanic masqui xa más sencillo jun ti wach'alal ja ma xeto' ta. Queri' ja xtibij chic chique. 46 Eje'e' ri' nebe na chipan ja nimlaj rpokonal ja mta q'uisic trij pro ja utz netz'a̱t rmal ja Dios eje'e' nebe na chipan ja utzlaj c'aslemal ja mta q'uisic trij. Queri' xbij ja Jesús chique ja rdiscípulo.