1 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy jøts ja pyabøjkpɨtøjk:

2 ―Yø ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts yø fariseotøjktɨ, jadeꞌen yø wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku yø tyimbya̱a̱tꞌatyɨdɨ, yøꞌ ɨdøꞌøn ja tyimñɨga̱jpxtɨp wa̱ꞌa̱ts, yøꞌ ɨdøꞌøn ja tyimñɨja̱ꞌwɨdɨp ja Moisés kyutujk. 3 Jadeꞌents meets yø xpaduꞌunt, tundɨ døꞌøn jadeꞌen tukɨꞌɨyɨ pønɨ sa̱ mnɨɨꞌmxyɨdɨ; kidits nayɨdeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ sa̱m yø yꞌadøꞌøtstɨ, kumɨ jadeꞌenꞌa̱jttɨp yøꞌ, wenk yø jaayɨ yꞌukwa̱ꞌa̱ndɨ jøts wenk yꞌadøtskojmɨdɨ. 4 Nugo tukmajada̱ꞌa̱k myajada̱ꞌa̱ktɨ midi janch kamaabyɨm, jøts jaꞌats ja ja̱a̱ꞌy tyukpadunwa̱ndɨp; jøts nɨwɨneꞌenɨn ja køꞌøm jadeꞌen tkatunwa̱ꞌa̱ndɨ. 5 Jadeꞌenꞌampy jadeꞌen yꞌadøꞌøtstɨ jøts ja ka̱jp yꞌejxɨdɨt, jøts ja mayja̱a̱ꞌy yꞌejxɨdɨt. Wyet nɨkɨjxy tkøxja̱ꞌa̱dɨ wan jaty ja Dios kyutujk, jøts yikꞌaga̱jpxtɨt ku ja tjantyimbyadundɨ, jøts nayɨdeꞌen ñachojkmɨyɨdɨ jøts wyet tum yøñ tnajtskudɨɨyɨ tmɨwɨdettɨt, kaꞌap jadeꞌen tyiktundɨ sa̱m o pøn ja̱a̱ꞌy. 6 Jaꞌ chojktɨp jøts tum jam tyimyꞌɨxa̱ꞌa̱ktɨt ma̱ ja wɨndsøn tsɨnaabyajt jam ku xøøw ku ti tyuñɨ tsa̱ptøjkjøtpy, 7 jøts jadeꞌen ttsoktɨ jøts ja ja̱a̱ꞌy nøøꞌa̱jy tuuꞌa̱jy wyɨndsøꞌøgɨyɨdɨt kya̱jpxpooꞌkxɨyɨdɨt, jøts ja tyimyiktejtɨt ku ja kya̱jpxwejtɨ.

8 ’Jøts meetsts kidim jadeꞌen ja̱a̱ꞌy xnɨmaañɨdɨ jøts jadeꞌen myiknøjmɨdɨt jøts ku mee mga̱jpxwijy, pø tuꞌugyɨxɨ mee tum jadeꞌen mnayꞌuchꞌa̱tɨdɨt mnayꞌa̱jchꞌa̱tɨdɨt, jøts tuꞌugyɨts ja mga̱jpxwejpɨdɨ midi mga̱jpxwejɨdɨp, ja Cristo jaꞌ, ja yiknɨtsokpɨ. 9 Jøts kidi pøn xejtɨ teety ya̱ na̱xwiiñ na̱xkɨjxy, tuꞌugyɨxɨ meets mdeety jaꞌ pøn jap tsa̱jpjøtpy. 10 Jøts nɨkaꞌ mnawyɨndsøndejɨdɨt, pø tuꞌugyɨxɨ jaꞌ pøn mwɨndsønꞌa̱jtɨp, ja Cristo, ja yiknɨtsokpɨ. 11 Pøn ja myɨguꞌuk twɨndsøꞌjkɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn møj, jaꞌ ɨdøꞌøn nmɨguba̱jkꞌa̱jtɨdɨp. 12 Pøn ja namyøjpɨkta̱ꞌa̱kwa̱jnɨyɨp køꞌøm, yikꞌamutskɨ ja nøjkx yjaty, jøts pønts nabyɨkta̱a̱jkɨp yikꞌayowɨm, jaꞌats ɨdøꞌøn nøjkx møjtøjkɨp.

13 ’¡Ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ meets fariseotøjktɨ, wɨneꞌenɨn wɨnꞌøøꞌndsøønɨdɨ! Meets ja mꞌaga̱jpxujkpy jøts mmɨguꞌuk xkaduktatøkɨwya̱ꞌa̱ndɨ ja Dios kyutujk. Jøts kaꞌats køꞌøm mdøkɨdɨ, jøts nɨkaꞌ xyiktøkɨwya̱mɨdɨ pøn ja tsojkɨn tjajagyajp.

14 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, meets fariseotøjktɨ, wɨneꞌenɨn xnɨdunkꞌa̱ttɨ ja wɨnꞌøøꞌnk!, ku ja kuꞌøktyøꞌøxy ja tyøjk ja pyɨkta̱ꞌa̱ky xpøjkxɨdɨ jøts ñadyijyɨ xkayiknɨgaxøꞌøktɨ, ñadyijyɨ ja tsa̱pkajxpy janch yøñ xka̱jpxtɨ, yøꞌ meets yikxon myiktagubatp.

15 ’¡Ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, meets fariseotøjktɨ, wɨneꞌenɨn ja mmɨguꞌuk xwɨnꞌøøndɨ! Mjantyimyɨjotɨgøødyɨp meets, jøts ja ja̱a̱ꞌy xukupøktɨt ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ sa̱ mee mꞌadøꞌøtstɨ, jøts kuts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen tø xundɨ, neꞌegɨ jawaanɨ kaꞌøy meets ja ja̱a̱ꞌy xja̱a̱ktyimdyuñ, jadeꞌen ja tpa̱tnɨ sa̱ ja øy øy tyimñøjkxt jap infierno, jøts nɨgɨdi meets jadeꞌen mdyimyja̱tt.

16 ’¡Mjanchꞌayøøy meets tuuꞌ nɨwa̱a̱bɨdɨ, jadeꞌents xundɨ sa̱m wɨna̱pja̱a̱ꞌyɨndɨ!, ku mee mwa̱ꞌa̱ñ: “Ku pøn wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts tyiktestigɨꞌaty ja tsa̱ptøjk, jadeꞌents ja yikpɨkta̱ꞌa̱ky sa̱m pøn kyawa̱nda̱ꞌa̱gyɨn; jøts pønts wa̱nda̱kp jøts tyiktestigɨꞌaty ja oorɨ midi ja tsa̱ptøjk yjaꞌajtpy, jaꞌats ɨdøꞌøn tɨy janchwa̱nda̱kp.” 17 ¡Meets moꞌotpɨdɨ, jadeꞌen xundɨ sa̱m wɨna̱p ja̱a̱ꞌyɨndɨ! ¿Midiꞌibɨ døꞌøn jawaanɨ ja̱a̱ktyimyøj: ja oorɨ, uk ja tsa̱ptøjk midi tyikunuuꞌkxy ja̱jtp ja oorɨ ku ja yika̱jpxpa̱a̱ty? 18 Jøts nayɨdeꞌen mwa̱mɨdɨ: “Ku pøn wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts tyiktestigɨꞌaty ja alta̱jr, kaꞌap ja wya̱nda̱ꞌa̱gyɨ; kuts pøn wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts tyiktestigɨꞌaty ja lɨmunsɨ midi yikyojxp jam alta̱jrkøjxp, jaꞌats ɨdøꞌøn tɨy janch wa̱nda̱ꞌa̱ky.” 19 ¡Mee moꞌotpɨdɨ, mee wɨmbeets kugoots ejtpɨdɨ! ¿Midiꞌibɨ jawaanɨ ja̱a̱ktyimyøj: ja yojxɨn, uk ja alta̱jr midi tyikunuuꞌkxyja̱jtp ti jaty jam yikyojxp? 20 Jøts pønts tyiktestigɨꞌa̱jtp ja alta̱jr ku wya̱nda̱ꞌa̱ky, kidi jaꞌayɨp ja nugo yiktestigɨꞌajtpy, nayɨdeꞌen ja tyestigɨꞌaty ti jaty jam alta̱jrkøjxp; 21 jøts pøn tyiktestigɨꞌa̱jtp ja tsa̱ptøjk, kidi jaꞌayɨp ja nugo yiktestigɨꞌajtpy ku ja wya̱nda̱ꞌa̱ky, nayɨdeꞌen Dios ja tyiktestigɨꞌaty pøn ja cha̱ptøjkꞌajtpy. 22 Nayɨdeꞌen pøn wa̱nda̱kp jøts tyiktestigɨꞌaty ja tsa̱jp, ja Dios ɨdøꞌøn chɨnaadya̱a̱jk ja yiktestigɨꞌa̱jtɨp, jøts ja Dios køꞌøm midi jap tsɨnaapy.

23 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, meets fariseotøjktɨ, ku ja wɨnꞌøøꞌnk xunkꞌa̱ttɨ! Køx kɨda̱ꞌa̱k meets xjanchkugubatkixy, jøts kaꞌap neꞌegɨ xpaduꞌunxɨdɨ midi ja Dios kyutujk jawaanɨ neꞌegɨ yjanɨꞌaneꞌempy ku ja ttsøky ja ødyɨɨdyuꞌunɨn, ja paꞌayoꞌejxk jøts ja janchja̱ꞌwɨn. Ya̱ꞌa̱tpɨ meets ɨdøꞌøn neꞌegɨ jawaanɨ mjapa̱a̱tꞌa̱jtɨp mbaduꞌump. 24 ¡Meets wɨna̱p tuuꞌwa̱a̱bɨdɨ, ku ti xꞌuuktɨ tum axity ja xyikna̱xtɨ jøts ja uux jam kyatøkɨ, jøts nɨkaꞌats xja̱wɨdɨ ja møjpɨ jɨyujk ku ja amuum xjøøndɨ!

25 ’¡Ti jadeꞌen mnadyatuujnɨdɨp meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts meets fariseotøjktɨ ku xunkꞌa̱ttɨ ja wɨnꞌøøꞌnk! Jaꞌayɨ mee mjanchkamɨjotkukɨp sudso ja texy ja ta̱s nɨkɨjxyɨ nadyijyɨ wa̱ꞌa̱ts yꞌett, jøts kaꞌap ja xunkꞌa̱ttɨ pønɨ sa̱dam ja yjøtpy. Nɨ xkaja̱ꞌgyukɨdɨ kudam mꞌa̱mp mjotp tum ja axøøkpɨ yigaappɨ xjamøøtꞌa̱ttɨ, ku ja̱a̱ꞌy nugo xwɨnꞌøøndɨ xwɨmaatstɨ. 26 Meets fariseo wɨna̱ptɨ: jawyeen yø mgaꞌøyꞌa̱jtɨn xmajtstuꞌuttɨt, jøts jadeꞌen ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn ttanɨwa̱ꞌa̱tsꞌa̱ttɨt ejxɨm nꞌukꞌejxɨnt ta̱sɨ nyikwa̱a̱jtsɨn, jadeꞌen nɨkɨjxy jadeꞌen jøtpyɨ.

27 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts meets fariseotøjktɨ, meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ!, jadeꞌen mee mgaxɨꞌɨky sa̱m ja ooꞌkpɨ nɨpotsɨn midi tø yikpoobɨ jøts ja janch tsuj nɨkɨjxy kyaxɨꞌɨky, jøts ku jap jøtpy ujts abøkɨ ooꞌkpɨ pa̱jk jap, jøts tum ja axøøk ja jap myøøt. 28 Jadeꞌenxɨ meets ɨdøꞌøn; wemp a̱m ñadyijyɨ xukꞌejxtɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts ku mee mꞌøyja̱a̱ꞌyɨ. Midiꞌits jap mꞌa̱a̱wɨdɨp mjoojtɨdɨp, tum ja ta̱a̱yꞌa̱jtk, tum ja kyaꞌøybɨ jap mwɨnma̱a̱ꞌñꞌa̱jttɨp.

29 ’¡Mjanchꞌayøøy meets ka̱jpxwejpɨtøjktɨ jøts meets fariseotøjktɨ, meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! Meetsxɨ ja Dios kyugajpxy ja ñɨpots myikꞌøꞌyɨdɨp ku ja yꞌooktɨ, jøts ja xyoꞌom yikꞌøyɨdɨ wyɨngɨꞌjy pøn tø yꞌatsꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, 30 jøts mjanchꞌuknømdɨ: “Kuk adøm jeexyɨp nꞌukjaꞌa̱jtyɨndɨ, kaꞌap adøm ja møja̱a̱ꞌdyøjk jeexyɨp tø nbudøjkɨndɨ ku ja tø tyikꞌooktɨ ja Dios kyugajpxtyɨ.” 31 Yøꞌøyɨts meets køꞌøm mnadyanɨꞌøøꞌnɨyɨp jøts ku ja xeetyꞌa̱pɨdɨ pøn ja Dios kyugajpxy tø tyikꞌooktɨ. 32 ¡Yikꞌaba̱a̱dɨdɨts ɨnet midi ja mdeetyꞌa̱ptøjk tø ttunjøpɨdɨ!

33 ’¡Meets wɨnꞌøøꞌmbɨdɨ! ¡Meets kawɨndɨyja̱a̱ꞌdyɨ! ¿Sudso meets xijy ja ayoꞌon mꞌuknɨwa̱a̱jtsnɨyɨdɨt midi jap ayoda̱a̱jkjøtpy mba̱a̱ttɨp? 34 Yøꞌøgøjpx øts kugajpxy ngaxt møøt ja wijyja̱a̱ꞌdyɨ møøt ja yikꞌɨxpøjkpɨdɨ. Jøts myikꞌookpts meets ja wɨna̱a̱gɨn jøts ja xyikruspattɨt, jøts pømbɨ yiktseekp yikwopp jap tsa̱ptøjkjotp, jøts pømbɨ yikꞌɨxa̱ꞌa̱p yikpawɨdetp ka̱jp ka̱jp. 35 Jadeꞌents meets ja pøky mdaja̱ꞌa̱dɨt, jøts ja xkubattɨt ku ja øyja̱a̱ꞌy kawɨneꞌen tø xyikꞌooꞌknɨdɨ, Abel ñɨkøjxp choꞌonda̱ꞌa̱ky pøn øy pøn yikxon ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp, kunɨm ja Zacarías ttamɨgugøxɨ pøn ja Berequías mya̱jnkꞌajtpy, pøn mee myikꞌoꞌjk jap tsa̱ptøjkjøtpy ma̱ ja alta̱jr yꞌity. 36 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, ku jadeꞌen yiktuñ yøꞌøbɨ pøky, yø ya̱ꞌa̱tpɨ ja̱a̱ꞌy yø taja̱ꞌa̱dɨdɨp jøts yø yiktagubattɨt pøn jaty ja ɨxya̱m tsɨnaadyɨp.

37 ’¡Jerusaléngɨt ka̱jp, Jerusaléngɨt ka̱jp, meetsxɨ myikꞌøøꞌkpy ja Dios kyugajpxy, jøts xwɨnga̱ꞌa̱tstɨ xjøpka̱ꞌa̱tstɨ pøn ja Dios kyajpxy tyikyøꞌøyɨdɨp, pøn ja Dios mjadanɨgajxɨdɨp! ¡Tø meets njapeemukwa̱ꞌa̱ñ njakonmukwa̱ꞌa̱ñ kawɨna̱a̱k ojk, sa̱m tsikuna̱ꞌjk ja tya̱a̱k ñɨmuꞌuxyɨ, kaꞌats meets ja jadeꞌen tø xkupiky! 38 Ejxtɨts ɨnet ja tsa̱ptøjk ku ja aba̱k tyanɨ; 39 øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku meets xkaꞌukꞌejxnɨt tsojk, jøts ku meets jaanɨm xꞌejxtɨt pønɨ juunɨ ja tiempɨ yja̱ꞌa̱ty ku mnøꞌømdɨt: “Ejxɨk Dios ja kyunuuꞌkxyuꞌnk ñadyaguguexyɨ midi mmɨmeꞌenxɨyɨp ja kyutujk.”