12
Jesus Tipraġiksakkauruq Bethany-mi
Itchaksrat uvlut sivuatni niġiqpagvikaam taggisiqaqtuam Apqusraaqtitaułiġmik Jesus utlautiniqsuq Bethany-mun, Lazarus iñuuniaġvianun, taimña Jesus-ŋum aŋipchakkaŋa tuqułiġmiñ. Nullautchiuġutiniġaat Jesus tarani. Martha-m savautigai Lazarus aquppiqataupkaqługu Jesus-mi niġġiviŋñi. Aasriiñ Mary-m tigusripḷuni akisullapiaqtuamik tipraġiksautmik kuvviqiniġai Jesus-ŋum isigai, aasrii nutchamiñik allaqługich. Naimasruġnaqtuam tipraġiksautim immiġñiġaa iluqaan tupiq. Jesus maliġuaqtaiñ iḷaŋat, Judas Iscariot, taimña tunisirauksraq Jesus-mik, nipliġñiqsuq, “Suvaata tipraġiksaun tunikkaunġitpa piñasrunun kavluutinun maniŋñun, qaisauluniasriiñ inuqsraqtuanun?” Taatnaġniqsuq pigaqatlułikuunġiḷaaq inuqsraqtuanik, aglaan ilaa tigliktuqtaupluni; maniqaġviat akiyaġikkani piksraqtuġvigiraqniġaa. Jesus nipliqsuq, “Iḷaksianagu aġnaq! Ilaan pigiliuŋ iḷakuni taivrumuŋa uvluanun iḷuviqtuaviksraġma. Ilipsi ataramik piqaġniaqtusri inuqsraqtuanik iñuŋnik, aglaan nayuutiyumiñaitchuŋa ataramik.”
Sivunniuġun Tuqutchukługu Lazarus
Iñugiaktuarguuq Jew-ŋuruat tusraaniġaat Jesus iłha Bethany-mi aasriiñ taamuŋaqhutiŋ, pisigisruŋaqnagu Jesus kisian aglaan Lazarus qiñiġiaġukługu, Jesus-ŋum aŋipkakkaŋa tuqułiġmiñ. 10 Taatnaqługu qaukłiŋich agaayuliqsit sivunniuqmiñiqsut tuqqutchukługuptuuq Lazarus; 11 atakkii ilaa piqutigiplugu Jew-ŋuruat iñugiaktuat unitkaqsiñiġaich qaukłiisiŋ ukpiġiagutripḷutiŋ Jesus-mik.
Jesus-ŋum Tikisaałha Jerusalem-mun Ataniqtun
12 Uvlutqikman, iñugiakpauraqtuat utlautiruat niġiqpagvikaamun taggisiqaqtuaq Apqusraaqtitaułiġmik tusraaniqsut Jesus Jerusalem-mun aggiaqsipḷugu. 13 Iliŋich Palm napaaqtuŋitñiñ akiġuksraqhutiŋ paagaqsiñiġaat nipliaplutiŋ,
“Hosanna. [Nanġaġlakput Agaayyun!]
Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ tikitchuaq piqusriqhuni Ataniġmik, Psalm 118:25, 26
Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ Israel-aaġmiut Umialgat!”
14 Jesus paqitluni natmaksiġviŋmik natmaksiaġniqsuq uqałhich aglausimaruatun, itna,
15 “Israel iñugikkaŋasri, Iqsiñasri!
Umialigikkapsi aggiqigaasri,
natmaksiġvium nuġġaŋani usriaqsiaqhuni.” Zechariah 9:9
16 Tarani maliġuaqtaiñ kaŋiqsiñġiññiġaat taamna; aglaan Jesus aŋitqianikman pakmuŋaanikhuni, iliŋisa itqaġniġaat aglausimaruam uqałhum taatnaqsimałha, suli itqaqmigaat iñuich immiutiłhat taivrumuŋa uqauttutmun. 17 Iñugiaktuarguuq nayuutiruat Jesus-mi Lazarus-mik iḷuviġmiñ tuqułiġmiñ aŋitqiksitman, tusraayugaaqtirrutiginiġaat tamanna atuumaaniktuaq. 18 Taatnaqhutiŋ iñugiaktuat Jesus paaġniġaat, atakkii tusraaŋanikhutiŋ ilaa savaktilaaŋanik taavrumiŋa quviqnaqtuamik. 19 Pharisee-ŋuruatguuq avatmun uqaaqsiñiqsut, “Uvagut piġunġiḷḷapiagaqsirugut! Takkua, iñupayaat iluqatiŋ maliutigaat!”
Jew-ŋunġitchuat Iḷaŋisa Uqaqatiqaġułhat Jesus-mik
20 Iḷaŋitguuq Jew-ŋunġitchuat akunġuruat tamatkunani Jerusalem-muktuani kamaksrityaqhutiŋ Agaayyutmik niġiqpagvikaami. 21 Tikiññiqsut Philip-mun Bethsaida-ġmiumun Galilee-mi, uqaqhutiŋ, “Aŋuun! Uqaqatigillagukkaluaġikput Jesus.” 22 Philip-ŋum uqautityaġniġaa Andrew, malġuuplutikaasrii uqautityaġniġaak Jesus. 23 Jesus kiuniġik, “Tuqqutauviksraġa tikiumaruq, sivuniqaqtuaq Iñuum Iġñiŋan atqunaq kamagikkaułiksraŋanun. 24 Uvaŋa iḷumutuullapiaqtuamik uqautigipsi, mukkaaksram nautchiaksraŋa suunġitchuq kisianik kataktitau'ami nunamun tuqupluni. Taatnaiḷipḷugu tuquanikami tikiutriraqtuq iñugiatluktuanik nautchiaksranik. 25 Kisupayaam iñuułłi piqpagigumiuŋ tammaigisigaa. Aglaan kisupayaam iñuułłi piqpaginġitchumiuŋ nunami marrumani pigigisigaa isuitchuamun taimuŋa. 26 Kisupayaam savautisrukkumiña maliktaksraġigaaŋa, aasrii sumiitchuma tarani savaktiga inniaqmiuq. Kiapayaaq savautikpaŋa Aapam kamanaqtitkisigaa.
Jesus-ŋum Uqautiqałha Tuqqutaułiksraġmigun
27 “Pakma uummatiga iłuiḷḷiuġniqsuq. Qanuq nipliġisivik? Nipliġayaqpik itna, ‘Aapaaŋ! Tikiumapkaqnagu taamna nagliksaaqsiułiq uvaŋnun?’ Taatnaġnianġitchuŋa, takku taamna piqutigiplugu aggiqsauŋuruŋa apqusraaġiaqługu taamna nagliksaaqsiułiq. 28 Aapaaŋ! Kamanaqtirruŋ atqiñ!” Taatnaqman nipi nipliqsuq qiḷaŋmiñ, “Uvaŋa kamanaqtinŋanikkiga, suli kamanaqtitqikkisipḷugu.” 29 Iñugiaktuam iñuum qichaqtuam tarani nipi tusraaniġaa aasrii nipliqhutiŋ, “Katlularuq!” Atlatliguuq nipliqsut, “Israġulgum uqaqatigigaa ilaa.” 30 Aglaan Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Uvaŋa piqutigiluŋa taamna nipi tusaġnanġitchuq, aglaan ilipsi. 31 Pakma tikiumaruq nunam iñuiñ atanniusriaqałiksraŋat. Tuunġaq, nunam marruma aŋalataa akiiḷirauniaqtuq. 32 Aasrii kivikkauguma marrumakŋa nunamiñ nuqitkisigitka iluqaisa iñuich uvaŋnun.” 33 Taatnaqamiguuq uqautiginiġaa qanuq tuqqutauluni nagliksaałiksrani. 34 Iñugiaktuat iñuich kiuniġaat, “Maliġutaksraġikkapta uqausrimagaatigut, Christ iñuugisiñipḷugu taimuŋa. Qanuqhutinmi uqaqpich, Iñuum Iġñiŋa kivikkaugisiñipḷugu? Kisuuva una Iñuum Iġñiŋa?” 35 Jesus kiugai, “Qauma ittuatlullakkisiruq akunnapsitñi. Qauma pigiŋŋaan iñuuniaġitchi taaqsisikkaunġitchumuusriḷi. Uvvatakku iñuum taaqtuakun iñuuniaqami, iḷisimatlaitchaa napmun sivuniqaqtilaani. 36 Qaummatiqaŋŋapsi ukpiksrisitchi qaumamik, aasriiḷi iñugiliutiyumagaasri qaumam.”
Ukpiqsriñġił̣hat Jew-ŋuruat
Jesus taatnaqqaaqhuni aullaġniqsuq tamatkunakŋa iriqhuni iliŋitñiñ. 37 Jesus iñiqtaqaġaluaqtitlugu quviqnaqtuanik savaanik sivuġaatni ukpiġinġiññiġaat. 38 Taavrumuuna sivuniksriqirim Isaiah-m uqauttutaa taŋiqsitauniqsuq itnaqsimałha,
“Ataniiq! Kisut ukpiqsrivat uqauttutigikkaptiknik?
Kisumun Atanġuruam saŋŋiñi urriqsuqpauŋ?” Isaiah 53:1
39 Taatnaqhutiŋ tamatkua ukpiqqutaiññiqsut, takku Isaiah-suli itnaqhuni,
40 “Agaayyutim ayaupkaġai, isrummatiŋich muliktuġai,
iḷitchuqsritḷaiqł̣ugich qiñikkamiknik suli isrummatiŋich kaŋiqsiyumiñaiqł̣ugich,
aasriiñ saatkumiñaiqł̣ugich uvamnun mamititqulutiŋ.” Isaiah 6:10
41 Isaiah-m taatna nipliutiginiġaa takku ilaan qiñiqługu Jesus-ŋum kamanałha. 42 Iñugiaktuat Jew-ŋuruat sivulliuqtit ukpiqsrigaluaqmiñiqsut Jesus-mik, aglaan sivuuġagiplugich Pharisee-ŋuruat anitqunġitḷutiŋ Jew-ŋuruat katraġviatniñ. Taatnaqhutiŋ uqautiginġiññiġaat sagviġḷugu ukpiqsrił̣iqtiŋ Jesus-mik. 43 Iliŋisa piqpagitlukługu iłuaġitchiułiq iñuŋniñ uumakŋa iłuaġitchiułiksraġmikniñ Agaayyutmiñ.
Atanniusriaqałiksrat Jesus-ŋum Uqałhagun
44 Jesus nipliutiniġai nipitusripḷuni, “Kisupayaaq uvamnik ukpiqsriyumi ukpiqsrił̣hiñanġitchuq uvamnun, aglaan ukpiġigisipmigaa tuyuġiriga. 45 Kisupayaam qiñiqsimaruam uvamnik qiñiqsimaaqmigaa ilaa tuyuġiriga. 46 Uvaŋa nunamun qaumatun iḷipḷuŋa aggiqsauŋuruŋa, kisupayaaq uvamnik ukpiqsrikpan, irviqaġumiñaiqł̣ugu taaqtuamik. 47 Kia ivruma tusraagaluaġlugich uqauttutitka tupiginġitpagich atanniġumiñaitchiga. Atakkii aggiñġitchuŋa atanniqsuityaġluŋa nunam iñuiñik aglaan anniqsuġiaqługich. 48 Kisupayaam ayagluŋa, uqauttutiga akuqtunġitchumiuŋ, atanniqsimaaqtiqaqtuq. Uqałhum uqautigianikkaġma atanniġisigaa aqulliġmi uvlumi. 49 Takku uqanġitchuŋa uvapkuiñaq, aglaan Aapam tuyuġirima tillisiqaġaaŋa sumik uqaġiraksramnik. 50 Uvaŋa iḷisimagiga ilaan tillisigikkaŋa isruitchuamik iñuułhuruq. Tamanna uqauttutigikkaġa Aapam uqautigaaŋa uqaġitquplugu.”